Niityt ja pörriäiset innostavat Etelä-Karjalassa

Sini Puonti ja Eero Tiihonen rakentavat ötökkähotellia Savitaipaleella, Olkkolan rantapuistossa. Keski-Suomessa asuva perhe on käymässä Puonnin kotimaisemissa ja päätyi Pörriäispäivä-tapahtumaan Facebook-ilmoituksen johdattamana. Lapset ovat ehtineet jo kylvää niittysiemeniä ja testata taitojaan käpyjen tarkkuusheitossa.
Puonnista on tärkeää, että lapsille on tarjolla ympäristötietoa vaikkapa juuri tällaisten tapahtumien muodossa.
– Enää ei olla niin herkästi luonnossa kuin itse olin lapsena. Kiva, että täällä pääsee kokeilemaan ja tekemään, hän sanoo.

Elokuun alkupuolella järjestetty Pörriäispäivä on yksi esimerkki Meidän jälkemme – luonnosta voimaa -hankkeen lukuisista tapahtumista, joita on koettu pitkin vuotta ympäri Länsi-Saimaan kuntia. Tavoitteena on lisätä monipuolista lähiluontoa ja eri lajien elinympäristöjä käytännön toimin, jotka lisäävät samalla ihmisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa. Tapahtumissa on rakennettu sorsanpesiä, linnunpönttöjä ja risuaitaa, perustettu niittyjä, saatu norppatietoutta ja tutustuttu luontorastipolkuun – muun muassa.

Maailman tila saa tarttumaan toimeen

Ajatukset tapahtumista ja talkoista ovat lähteneet useimmiten alueen asukkailta itseltään.
– Ihmisillä on ideoita ja hanke mahdollistaa työntekijän, joka auttaa viemään ideoita toteutukseen, kuvailee hankevetäjä Henri Niiranen.
Matkan varrella on käynyt selväksi, että maapallon tila saa väen liikkeelle.
– Ilmastomuutokseen liittyvää negatiivista uutisointia on paljon. Ihmiset lähtevät mielellään mukaan tekemään jotain konkreettista, kun he pääsevät vaikuttamaan asiaan positiivisesti, Niiranen jatkaa.

Hyvänä esimerkkinä on Luumäen pieneen Orkolan kylään talkoilla syntynyt niitty, joka muokattiin vanhasta viljelysalasta.
– Kylä on minimaalisen pieni, mutta talkootapahtumassa oli noin 70 kävijää. Idea lähti liikkeelle kesäasukkaan yhteydenotosta.
Ensi kesänä kylämaisemaa piristävät niittykukat, jotka ovat elinehto perhosille ja pörriäisille. Ympäristössä on paljon viljelyksiä, joille niityn huokuttelemat pölyttäjät ovat myös tärkeitä.
– Moni talkoisiin osallistunut suunnitteli vaihtavansa pihanurmen kedoksi. Kun ihmiset saavat hankkeen avulla tietoa ja pääsevät itse kokeilemaan, he innostuvat tekemään linnunpönttöjä, ötökkähotelleita ja ketoja. Sillä on kerrannaisvaikutuksia, Niiranen pohtii.

Läjitysalueesta taideniityksi

Toinen hyvä esimerkki hankkeen aiheuttamasta positiivisestä kierteestä on Savitaipaleelle Olkkolan rantapuistoon muodostuva monimuotoisuuskohde, joka etenee kuntavetoisesti. Alueelle oli läjitetty ruoppausmaata, joka kasvoi lähinnä hieskoivua. Maa-ainesta muotoiltiin niittykumpareiksi ja kun rantalentopallokentän hiekka menee vaihtoon, kierrätetään se kedolle.

Eikä tässä vielä kaikki. Savitaipaleen kunnalla oli vanhoja kaivonrenkaita, joista paikallinen taiteilijoiden ryhmä työstää puistoon taideteoksia yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Kiinnostuneet ovat päässeet osallistumaan Raitalan taidepolun, Savitaipaleen kunnan ja Leader Länsi-Saimaa ry:n tarjoamalle kuvanveistokurssille.
– Rantapuiston kohteessa yhdistyy monta asiaa. Alueen viihtyisyyden lisääminen palvelee myös Olkkolan matkailualuetta. Kierrätysmateriaaleista tehty ketoalue lisää luontoarvoa. Tämä on esimerkillinen kohde hankkeen alkuperäisestä ajatuksesta, Niiranen iloitsee.

Meidän jälkemme – luonnosta voimaa -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Länsi-Saimaa ry:ltä. Muita rahoittajia ovat Tuuliaisen säätiö ja Metsä Group.

Julkaistu 26.9.2023.