Turvemaiden päästövähennyksiin tarvitaan alueellista osaamista

Turvemaat ja erityisesti niiden maankäytöstä syntyvät ympäristöpäästöt ovat puhuttaneet laajasti Suomessa viime vuosina. Keskustelun kohteena ovat olleet esimerkiksi turvepeltojen ja energiaturvetuotannon ilmastopäästöt sekä turvemaiden ojituksesta syntyvät vesistöpäästöt ja suoluonnon heikkeneminen. Tämä näkyy lisääntyneenä kritiikkinä turvemaiden maankäyttömuotoja kohtaan. Samalla turvemaita koskettavan sääntelynä ja uusien maankäsittelymuotojen tarve on lisääntynyt. Kesäkuussa esimerkiksi sosialidemokraattinen ajatuspaja eli Kalevi Sorsa -säätiö otti kantaa turvepeltojen viljelyyn ja ympäristölle haitallisiin maataloustukiin (Ronkainen 2026).

Turvemaiden maankäytön muutoksia ei voida toteuttaa ilman kunnollista tutkimus- ja kehittämistyötä. Vain siten voidaan turvata myös turvemaiden taloudellista käyttöä koskeva oikeudenmukainen siirtymä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) Muutoskykyiset maatalous- ja energiaratkaisut -tutkimusryhmä toteuttaa Etelä-Pohjanmaalla ajankohtaista, alueellisesti ja kansallisestikin merkittävää TKI-toimintaa, jossa keskiössä ovat ojitettujen suometsien, turvepeltojen ja turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien kasvihuonekaasupäästöt.

Turpeen hiilen hapettuessa syntyvä hiilidioksidi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, joten ilmastonmuutoksen torjunta ja maaperän hiilikysymykset ovat tiimin toiminnan ytimessä. SEAMK on osallistunut maa- ja metsätalousministeriön Nappaa hiilestä kiinni -ohjelmaan, muun muassa tutkimalla metsityksen vaikutuksia käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden päästöihin sekä osallistumalla jatkuvatoimisen kasvihuonekaasujen mittausaseman perustamiseen yhdessä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Oulun yliopiston kanssa Soinin Naarasnevalle. Mittausasema toimii tällä hetkellä osana Euroopan unionin osarahoittamaa Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsäksi (TUPSU)-hanketta.

SEAMKin tutkimusryhmä kehittää maataloussektorille ratkaisuja turvepeltojen kestävään käyttöön koulutuksen ja osallistavien pilotointien avulla. Uusien hiiltä sitovien viljelymenetelmien kehittäminen sekä paikalliseen tutkimukseen perustuva tiedonvälitys ovat keskeisiä keinoja tukea maatilojen siirtymää kestävämpiin käytäntöihin. SEAMK on vahvasti mukana myös esimerkiksi Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterissa. Parhaillaan on päättymässä moni oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen (Just Transition Fund, JTF) hanke ja tutkimustoiminta on laajentunut myös suonpohjien kosteikkoviljelyn ja aurinkovoiman tuotannon ympäristövaikutusten tutkimiseen.

Uusi SEAMKissa julkaistu kokoomateos vetää yhteen vuosien mittaan tehtyä työtä turvemaiden oikeudenmukaisesta tulevaisuudesta. Maaliskuussa julkaistu teos kokoaa yhteen kymmenen artikkelia, joissa tarkastellaan turvemaiden kehitystä menneisyydestä nykyhetkeen ja pohditaan tulevaisuuden ratkaisuja. Energiaturpeen nopea alasajo, EU:n ennallistamisasetus ja kansalliset ilmastotavoitteet ovat vauhdittaneet turvemaiden käytön laajaa muutosta. Artikkeleissa tätä murrosta lähestytään eri näkökulmista, kuten maankäytön historiasta, kasvihuonekaasujen tutkimuksesta, ennallistamisesta, uusista käyttömuodoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja maanomistajien roolista. Kokoomateos perustuu SEAMKin Luonnonvara ja biotalous -tiimin sekä yhteistyöverkostojen tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Teos tarjoaa monipuolisen ja tutkimukseen nojaavan kokonaiskuvan turvemaiden muutoksesta. Turvemaat nähdään sekä ilmastohaasteena että mahdollisuutena kehittää uusia maankäytön ratkaisuja, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja. Kestävä ja oikeudenmukainen siirtymä edellyttää tiivistä yhteistyötä tutkimuksen, viranomaisten, maanomistajien ja paikallisyhteisöjen välillä sekä pitkäjänteistä etenemistä. Julkaisussa tuodaan esiin sekä muutoksen monimutkaisuus että siihen liittyvät mahdollisuudet. Artikkeleiden lopussa on esitetty hankkeiden rahoittajat, joista keskeisin on ollut Euroopan unioni.

Kokoomateos: Taru Mäki, Suvi Karirinne, Anu Palomäki, Kari Laasasenaho, Risto Lauhanen & Minna Karvonen (toim.)
Turvemaiden oikeudenmukaista tulevaisuutta tekemässä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 203
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031921554

Teos on vapaasti ladattavissa Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031921554

Lähteet:

Ronkainen, A. 2026. Suo, kuokka ja maataloustuet: Suomen maatalouden tukijärjestelmien ongelmat oikeudenmukaisen siirtymän kannalta sekä politiikkasuositukset kestävään maatalouteen siirtymiseksi. Kalevi Sorsa säätiö. ISSN 2984-2042 (painettu) ISSN 2984-2050 (verkkojulkaisu). kss-suo-kuokka-ja-maataloustuet-web.pdf.

Kuva: kuvaaja Perttu Palkia 2026

Kari Laasasenaho, Risto Lauhanen, Taru Mäki, Suvi Karirinne, Anu Palomäki ja Minna Karvonen