Kosteikko poisti jokakeväisen pumppushown

18.08.2026 11:38Keski-Suomi

Karoliina Pietiläisen sukutilalla tehtiin muutama vuosi sitten sukupolvenvaihdos ja samassa yhteydessä päätettiin tarttua jokakeväiseen haasteeseen. Yksi isoisältä siirtyneen viljatilan lohkoista sijaitsee järven tuntumassa ja kolmasosa siitä peittyi säännöllisesti valumavesien ja kevättulvien alle.

– Ainut konsti saada tuo parin hehtaarin alue kylvökuntoon oli pumpata vesi pois sieltä. Traktorin pyörittämä pumppushow oli työlästä ja kallista puuhaa, joka kesti joka kevät muutaman viikon. Toisinaan jouduttiin vielä syksyllä ennen puintia tekemään sama homma uudestaan, jos kesä oli sateinen. Tulvavesi todennäköisesti lisäsi myös järven ravinnekuormitusta, Karoliina Pietiläinen kertoo.

Karoliina työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä ja kotitilan viljely on sivutoimi. Aiemmin tilalla kasvatettiin sikoja, mutta nykyisin keskitytään viljan viljelyyn.

– ’Rakkaudesta lajiin’ voisi tätä omaa maanviljelysuraa varmaan kuvailla. Ja toki se tukee päätyötäni maatalouden asiantuntijana, kun olen lapsesta asti ollut tilan töissä mukana.

Rahoitus ratkaisi toteutuksen

Sukupolvenvaihdos oli otollinen hetki laittaa liikkeelle myös tämä uudistushanke tilalla. Tavoitteena oli päästä eroon aikaa vievästä pumppaustyötä, parantaa pellon viljeltävyyttä, sekä vähentää järven ravinnekuormitusta ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Kosteikon perustamisen kannalta ratkaisevaa oli EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksen kautta haettavan ei-tuotannollisen investointituen saaminen.

– Ilman rahoitustukea investointi olisi ollut liian suuri ja kosteikko olisi jäänyt tekemättä.

Vaikka Karoliina tuntee maatalouden rahoituskäytännöt hyvin sekä pää- että sivutyönsä puolesta, oli suunnittelijan käyttö kosteikon perustamisessa alusta lähtien selvä asia.

– Suunnittelijan mukanaolo oli tärkeää jo hakuprosessissa, sillä suunnitelma sisälsi teknisiä kysymyksiä, joihin en olisi itse osannut vastata. Meille oli tärkeää löytää myös suunnittelija, jolla on aiempaa kokemusta vastaavasta hankkeesta, ja heitä ei Suomessa vielä kovin paljon ole tarjolla, Karoliina kertoo.

Pellon perusparannus samaan pakettiin

Rahoituspäätöksen jälkeen tilalla ryhdyttiin samoin tein toimeen, mutta pian jouduttiin ottamaan aikalisä.

– Tarkoitus oli tehdä kaivuutyöt kesällä 2024, mutta varsin pian huomattiin, että alue oli aivan liian pehmeä maansiirtokoneille. Todettiin, että työt pitää tehdä talvella, kun routa kestää koneiden painon. Tämä tarkoitti tietenkin aikalisää ja teki toteutuksesta hivenen haastavampaa.

Talvella 2025 päästiin lopulta tositoimiin, kun alue kantoi koneet. Ongelmallinen osa kuuden hehtaarin pellosta kaivettiin kosteikon pohjaksi ja pengerrettiin. Toteutus tehtiin urakoitsijan avulla, sillä maa-ainesta siirrettiin yhteensä tuhansia kuutioita. Samalla saatiin tehtyä myös jäljelle jäävän pelto-osan perusparannus.

– Kaivuusta kertynyt maa-aines siirrettiin ja levitettiin jäljelle jäävälle peltoalalle. Näin saatiin sitäkin kohotettua, ja viljeltävyyttä parannettua kertaheitolla. Lisäksi pellon muotoa ja ajettavuutta parannettiin. Nyt lohkoa pystyy järkevästi kiertämään traktorilla ilman kääntelyä ja peruutuksia sarkaojien välissä.

Kesällä 2025 alue viimeisteltiin. Kosteikon rakenteisiin kuuluu tulovesien mukana kulkevan kiintoaineksen keräävät syvänvedenaltaat sekä säädettävä purkupato, jolla vedenpintaa voidaan hallita.

Linjakas toteutus kelpaa linnuille

Tulvavesien alle jäävä alue houkutteli lintuja jo ennen kosteikon perustamista, mikä vahvisti perustamispäätöstä myös monimuotoisuuden näkökulmasta. Keväällä 2026 tilan kosteikko on valmis, mutta odottaa vielä täyttymistään lintujen kannalta parhaaseen eli 40 sentin ihannesyvyyteen.

– Vedenkorkeus on ollut poikkeuksellisen alhaalla jo pitkään myös täälläpäin ja kuivuus on hidastanut veden kertymistä. Nyt ollaan ehkä puolivälissä tavoitteesta, mutta pikkuhiljaa tuo tuosta täyttyy kyllä, Karoliina uskoo.

Matala vedenpinta ei ole lintuja haitannut sen enempää kuin alueen hauska suoraviivainen muotokaan. Kosteikko noudattaa tarkalleen vanhan peltoalueen reunoja. Keskelle muotoiltiin useampi saareke ja muualle pienempiä vedestä kohoavia kumpareita, jotka ohjaavat veden virtauksia ja tarjoavat suojaa kosteikon eliöstölle. Lisäksi kosteikolla on ravinteita kerääviä puunrunkonippuja.

Alue on houkutellut jo runsaasti lintuja, kuten sorsia ja kahlaajia. Myös laulujoutsenpari on löytänyt kosteikon suojista pesäpaikan.

– Ennen pitkää kosteikkoon tulee erilaista kasvillisuutta, joka poistetaan niittämällä sekä vedenpinnan säätelyn avulla. Penkereille kylvettiin kukkaseos, mutta niittykukat jäävät herkästi vahvempien luonnonkasvien jalkoihin, joita hoidetaan niittämällä.

Hyötyjen päälle hyvä mieli

Kosteikon hoidosta on tehty ympäristökorvauksen mukainen kosteikkojen hoitoa koskeva ympäristösopimus, joka edellyttää muun muassa kosteikon pitämistä avoimena. Erityisesti kuivina kausina alueelle voi kasvaa kuivan maan kasveja, jotka on syytä poistaa.

Tulovesiväylien ja purkupadon edessä olevien syvävesialtaiden täyttymistä seurataan ja kertyvä kiintoaines poistetaan tarvittaessa. Ylläpidosta maksetaan tukea 500 euroa hehtaarilta vuodessa viiden vuoden ajan.

– Oman kokemuksen perusteella kosteikon rakentaminen on suuri, mutta kannattava projekti tilanteessa, jossa pellon viljely on vaikeaa tai tehotonta. Hyvä suunnittelu ja osaavan tekijän löytäminen on tärkeää. Kannattaa myös ryhtyä toimeen heti, kun rahoituspäätös on saatu, jotta ehtii saada työn valmiiksi annetussa aikaikkunassa, Karoliina neuvoo.

– Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että meillä tavoitteissa onnistuttiin. Pelto toimii nyt paremmin, pumppushow on historiaa ja hyvä mieli on ympäristönkin puolesta – siivekästä porukkaa näyttää tuolla viihtyvän ja järveen laskeva vesi on kirkasta.