Erikoiskasvit ja kokeellisuus kunniaan - Pellonpiennarpäivä Rouhiaisen tilalla herätti ajatuksia ja tarjosi käytännön tietoa öljy- ja erikoiskasvien viljelyyn

Rouhiaisen tilasta: jatkuvassa kehityksessä menestyksen ja mielekkyyden salaisuus

Rouhiaisen tilalla pyritään muutoskestävään ja eteenpäin vievään viljelytapaan. Tilalla viljellään puimurilla korjattavia syyskasveja, kuten elintarvikeviljoja ja rapsia, sekä panostetaan myös erikoiskasvien, esimerkiksi kuminan, herneen ja linssin, viljelyyn. Lisäksi tila toteuttaa erilaisia peltomittakaavan kokeita uusilla lajikkeilla, kasveilla ja ravinne- ja kasvinsuojeluratkaisuilla, sekä yhteistyökumppanien kanssa että omatoimisesti.

Uusien ratkaisujen etsiminen, kokeellisuus sekä eteenpäin suuntaava kehitys näkyivät tilalla monella tapaa. Erityisesti maan kasvukunto ja sen parantaminen ovat olleet keskiössä lähivuosina. Rouhiaisen tilan yrittäjät Janne ja Minni Rouhiainen ovat molemmat maatalousalan aktiivisia ammattilaisia monessa roolissa: Minni työskentelee myös Bayer Crop Sciencen asiantuntijana ja tutkijana ja Janne koneurakoinnin parissa.

Aluksi perehdyttiin öljykasvien viljelykäytäntöihin ja maaperän kasvukunnon havainnointiin ja parantamiseen

Päivä aloitettiin syysrapsipellon laidalta, jossa tapahtuman järjestäjät ja yhteistyötahot pääsivät vuorollaan ääneen kertomaan ajankohtaisista aiheista (ks. kuvat alla). Rapsin ääressä toteutettiin myös lapiotesti ProAgria Etelä-Suomen Elina Valkeisen ja Tiia Vilkmanin johdolla. Osallistujat pääsivät jakautumaan pienempiin ryhmiin ja käymään asiantuntijoiden kanssa keskustelua lapioiden maapaakuista tehtävistä havainnoista.

Hyötyhyönteiset toimivat pölyttäjinä ja luontaisina vihollisina

Päivässä erikois- ja öljykasvien lisäksi merkittävässä osassa oli hyötyhyönteisten tarjoamien palvelujen teema, jota esittelemässä olivat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Sari Himanen ja Sakari Raiskio. Niin öljykasvit rypsi ja rapsi kuin tilalla myös viljelty kumina hyötyvät hyönteispölytyksestä. Tilalla käytetään myös tarhamehiläisen tuottamaa pölytyspalvelua: paikallinen tarhaaja tuo mehiläispesät paikalle varmentamaan pölytyksen onnistumista. Etenkin syysrypsin ja -rapsin kukinnan aikaan luonnonvaraisia pölyttäjiä on vähemmän liikenteessä.

Sari ja Sakari kertoivat erilaisista keinoista tukea hyötyhyönteisiä: Kukkajatkumo läpi kasvukauden ja pölyttäjien huomioiminen kasvinsuojelutoimien ajoituksessa on tärkeää. Kukkivat kasvit viljelykierrossa ja seoksissa sekä suojapaikat niin pellolla kuin pientareilla ja maisemassa tarjoavat tukea sekä pölyttäjille että tuhohyönteisten luontaisille vihollisille. Monipuolinen kukkivien viljelykasvien viljely ja luonnonkasvien kirjon vaaliminen pientareilla voi auttaa ylläpitämään luonnonvaraista hyönteislajistoa.

Keskustelua käytiin myös öljykasvien tuhohyönteislajien runsaslukuisuudesta ja uusista mahdollisista uhista aiemmin melko hyvin tuholaisilta suojassa olleilla syysöljykasveilla kuten varsikirpoista, kärsäkkäistä ja rapsipistiäisistä. Tarkkailu onkin tärkeää myös syysöljykasveilla. Öljykasveilla merkityksellisiä luontaisia vihollisia ovat monet yleispedot kuten maakiitäjäiset ja lyhytsiipiset, jotka voivat käyttää ravintonaan mm. rapsikuoriaisten, kärsäkkäiden ja litusääskien toukkia. Rapsikuoriaisen, kaalikoin ja rapsipistiäisen luontaisia vihollisia löytyy puolestaan mm. loispetoina toimivista loispistiäisistä. Syyskasvien etu on myös se, että maata ei muokata syksyllä mikä voi suojata maassa talvehtivia hyötyhyönteisiä.

Keskustelua käytiin vilkkaasti myös kuluvan kesän hyönteishavainnoista ja siitä, miten havainnot vaihtelevat runsaasti vuosien, säiden ja lajien mukaan. Hyönteisten nopea elinkierto ja sopeutuvuus korostaa kasvustojen tarkkailun tärkeyttä: havaintojen avulla saadaan tietoa sekä tuho- että hyötyhyönteistilanteesta lohkolla.

Kumina – korkealaatuisen sadon tarjoava kasvi tuottaa hyötyjä myös viljelykierrossa

Rapsin jälkeen pääsimme tutustumaan tilan kuminakasvustoon sekä kuulemaan kuminan viljelystä Trans Farm Oy:n Tuomas Levomäeltä. Kumina on ollut Rouhiaisen tilalla viljelyssä jo jokusia vuosia, ja siihen on oltu tyytyväisiä myös siksi, että se tasaa työhuippuja. Rouhiaisen tilalla kumina tuotetaan sopimusviljelynä Trans Farm Oy:n kanssa. Tuomas Levomäen mukaan kumina sopii hyvin esimerkiksi viljatilalle osaksi viljelykiertoa, eikä se vaadi erikoiskoneita. Trans Farm tarjoaa sopimuksia myös öljyhampun ja korianterin viljelyyn.

Kumina on monivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka ensimmäisenä vuonna kasvattaa lehtiruusukkeen ja syvän juuren, toisena vuonna kukkii sekä tuottaa siemensadon. Se on erinomainen välikasvi, jonka syvä paalujuuri kuohkeuttaa maata, katkoo viljojen tautikiertoa ja monivuotisena kasvina tuo tehokkaasti hiilisyötettä maahan. Kuminasta saadaan keskimäärin Suomessa kolme satoa ja se soveltuu kaikille maalajeille.

Koska pitkät ja valoisat kesäyöt tukevat kuminan sadon muodostumista hyvin, on Suomessa tuotetun kuminan siemenissä kolme kertaa enemmän aromaattisia öljyjä (karvoni ja limoneeni) kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa viljellyssä.  Osin tästä syytä Suomessa tuotetaan noin neljäsosa koko maailman kuminasta. ​

Palkokasveista tutustuttavina tuttu herne ja tuntemattomampi linssi

Linssi oli varmaankin kaikille osallistujille vielä tuntemattomin viljelykasvi; eikä ihmekään, sillä sitä ei ole juuri Suomessa viljelty. Linssi oli Rouhiaisen tilalla kasvukaudella 2026 ensimmäistä kertaa peltomittakaavan kokeilussa.

Idea linssin kokeilemisesta lähti Minnin mukaan muodostumaan kuivien kuumien kesien seurauksena ja ajatuksesta kuivuutta sietävän valkuaiskasvin tarpeellisuudesta. Hän uskoo suomalaiselle linssille myös löytyvän markkinoita, kunhan tuotantotekniset seikat saadaan toimimaan.

Isoimmaksi vahvuudeksi linssillä Minni näki juuri sen kuivuudensiedon, heikkoudeksi taas matalan kasvuston ja hitaan taimettumisen, mikä pahentaa rikkakasvipainetta. Myös rentovartisen kasvin parhaita puintimenetelmiä pitää vielä pohtia. Sopivan siemenen löytäminen oli haastavaa, mutta lopulta se löydettiin ja tilattiin Saksasta.  Pellonpiennarpäivänä viljelykokeilu näytti hyvältä, ja jäämme kiinnostuksella odottamaan kasvin mahdollista tulevaisuutta osana suomalaista ruuantuotantoa!

Tilan Astronaut -lajikkeinen hernekasvusto, jolla vierailimme, oli myös hyvässä kasvussa.

Satokisan syysvehnäpelto konkretisoi korkean satotason tavoittelun ja optimoinnin   

Päivän viimeisenä etappina halukkaat pääsivät ihailemaan Rouhiaisen tilan Käytännön Maamies -satokisan syysvehnäpeltoa. Minni ja Janne kertoivat pellon vahvan kasvun takana olevasta optimoinnista ja laskelmista parhaan satotason saavuttamiseksi. Pellon kasvuston kasvu, massa, tiheys ja korkeus herättivätkin kehuja ja ihmettelyä, ja pelto toimi inspiroivana keskustelupaikkana osallistujille ennen kotiin suuntaamista. Satokisan tulosjulkistuksesta syksyllä selvisi, että vierailukohde pääsi kilpailun kärkikolmikkoon ja Team Kimola sai kisassa pronssisijan.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Luonnonvarakeskus, ProAgria Etelä-Suomi ja Rouhiaisen Tila. Luonnonvarakeskuksesta tapahtumaa järjesti ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille -hanke ja ProAgria Etelä-Suomesta MaKe – Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila -hanke.

Lisätietoa tapahtuman ohjelmasta.

Aada Teittinen ja Sari Himanen