Perheyrittäjyys rakentuu yhteydestä, juurista ja toivosta

Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutus jatkui webinaarilla, jossa tarkasteltiin perheyrittäjyyttä, perheenjäsenten välisiä suhteita sekä niiden vaikutusta maatilan arkeen ja päätöksentekoon.

Dynamiikka kuvaa ihmisten, tilanteiden ja ympäristön välistä jatkuvaa vuorovaikutusta. Maatalousyrityksessä se näkyy siinä, miten työ, perhe ja eri roolit sovitetaan yhteen muuttuvissa tilanteissa.

Yhteisön dynamiikan tarkastelu alkaa oman tilanteen tunnistamisesta. Siihen kuuluvat omat roolit, läheisten ja aiemmin mukana olleiden ihmisten vaikutus sekä toimintaympäristö ja yhteiskunta, joiden keskellä arkea eletään.

Tunnistamisen jälkeen kannattaa pysähtyä pohtimaan nykyhetkeä: miten tähän tilanteeseen on tultu ja ketkä ovat vaikuttaneet toimintaan matkan varrella? Osa ihmisistä on mukana arjessa edelleen, ja osa vaikuttaa kokemusten ja muistojen kautta. Koetut tilanteet muovaavat ajattelua, käyttäytymistä ja tapaa toimia myös ihmisten vaihtuessa.

Kun kokonaisuus alkaa hahmottua, huomion voi suunnata toimintaan. Millaiset pienet tai suuret teot voivat vahvistaa yhteistyötä ja viedä tilannetta toivottuun suuntaan?

Yrittäjän identiteetti rakentuu työstä, vapaa-ajasta ja niiden välisestä yhteydestä. Maatalousyrittäjällä suhde yrittäjyyteen alkaa usein muodostua jo lapsuudessa ja kasvaa osaksi omaa identiteettiä. Maatilan arjessa kohtaavat perhe, suku, ystävät ja eri alojen ammattilaiset. Laaja ja monipuolinen verkosto tuo toimintaan erilaisia näkökulmia. Pienemmässä verkostossa ajatukset ja keskustelut keskittyvät helposti oman työn ympärille.

Maataloudessa juuret ulottuvat usein useiden sukupolvien taakse ja kantavat mukanaan monenlaisia kokemuksia. Ne kuvastavat jatkuvuutta: edellisen sukupolven työ antaa seuraavalle mahdollisuuden jatkaa tilan tarinaa omalla tavallaan ja luoda pohjaa tuleville sukupolville. Maatila kasvaa osaksi ihmisen identiteettiä ja näkyy hänen valinnoissaan, toiminnassaan ja tavassaan tehdä työtä.

Yrittäjyyteen kuuluu vastuuta, velvoitteita ja vapautta. Maatalousyrittäjä voi usein järjestää päivänsä ja esimerkiksi lastenhoidon joustavasti oman tilanteensa mukaan. Vapauden kokemus syntyy yksilöllisesti, ja omat arvot vaikuttavat siihen, millaiset valinnat ja mahdollisuudet vahvistavat sitä.

Toivo auttaa suuntaamaan ajatuksia kohti tulevaa ja kantaa haastavien aikojen yli. Maatilalla se voi näkyä uskona huomiseen, tulevaan kasvukauteen ja oman toiminnan mahdollisuuksiin. Johanna Perttilä kuvaili toivoa näin: ”Maatilan tulevaisuus rakentuu siitä, millä tavoin uskallamme muovata menneisyyttä, toimia tässä päivässä ja kylvää strategisia siemeniä tulevaan.” Toivo rakentuu vähitellen kokemuksista, valinnoista ja tulevaisuuteen suuntautuvista teoista.

Perintö voi olla aineellista tai aineetonta. Aineeton perintö näkyy odotuksissa, arvoissa ja rooleissa, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle kasvatuksen, yhteiskunnan vaikutusten ja perheen sisäisten toimintatapojen kautta. Ne ohjaavat käsitystä siitä, miten kukin toimii omassa roolissaan.

Aineeton perintö voi näkyä myös maatilan päätöksissä ja arkisissa toimintatavoissa. Sukupolvelta toiselle siirtyvät käsitykset esimerkiksi työn tekemisestä, osaamisesta, johtamisesta ja kannattavuudesta. Luottamus seuraavan sukupolven kykyihin antaa tilaa vastuun ottamiselle ja omien ratkaisujen tekemiselle. Jatkuvuus rakentuu yhteisestä historiasta sekä uuden sukupolven mahdollisuudesta kehittää tilaa omien tavoitteidensa, osaamisensa ja muuttuvan toimintaympäristön pohjalta.

Webinaari herätti osallistujissa oivalluksia, jotka liittyivät omaan identiteettiin, ihmissuhteisiin ja maatilan arkeen. Vertaiskokemukset auttoivat tarkastelemaan omaa elämäntilannetta laajemmin ja sanoittamaan omia ajatuksia. Moni aikoi vahvistaa yhteydenpitoa ystäviin ja omaan tukiverkostoon sekä hyödyntää yrittäjyyteen kuuluvaa vapautta tietoisemmin. Keskustelu nosti esiin myös aineettoman perinnön merkityksen: millaisia arvoja, toimintatapoja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia siirrämme seuraaville sukupolville?

Perhedynamiikka ja luottamus rakentuvat ihmisten välisessä yhteydessä. Vuorovaikutus ja yhteiset kokemukset vahvistavat tätä yhteyttä vähitellen. Jokainen tarvitsee kokemuksen nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta. Kun perheenjäsenet osoittavat kiinnostusta toistensa ajatuksiin ja kokemuksiin, yhteys syvenee ja luottamus kasvaa. Tämä luo perustan sujuvalle yhteistyölle, yhteisille päätöksille ja maatilan tulevaisuudelle.

Katja Itämäki, hankeasiantuntija ja Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutushankkeen projektipäällikkö