5 oivallusta yhteistyön käynnistämisestä – Helmet jakoon – Coastal and Rural Gems
17.11.2026 08:43 Koko SuomiHankkeen käynnistyessä tekisi helposti mieli päästä nopeasti tekemään. Työpajoja kalenteriin, asiantuntijoita puhumaan, yrityksiä koolle ja ensimmäisiä tuloksia näkyviin.
Mutta mitä useampi toimija on mukana, sitä tärkeämpää on käyttää alussa aikaa siihen, että ollaan oikeasti tekemässä samaa asiaa yhdessä.
Coastal and Rural Gemsissa on jotain uutta myös laajemmin. Rannikko- ja saaristosuuralueella ei ole aiemmin rakennettu matkailun kehittämisen yhteistyötä näin laajalla joukolla. Hanke ulottuu Perämereltä itäiselle Suomenlahdelle ja kokoaa yhteen 11 aluetta seitsemästä maakunnasta ja kuudelta elinvoima-alueelta.
Samalla kun rakennamme yrityksille suunnattua toimintaa, rakennamme myös yhteistä toimintamallia tulevaisuuteen. Emme siis suunnittele vain sitä, mitä tehdään, vaan myös miten näin laajalla alueella kannattaa tehdä yhdessä.
1. Ensin pitää ymmärtää, kenelle tekemistä rakennetaan
Yhteinen hankesuunnitelma ei tarkoita, että yritysten tarpeet olisivat kaikilla alueilla samanlaisia.
Toiselle ajankohtaista voi olla uuden matkailutuotteen rakentaminen, toiselle digitaalinen löydettävyys ja ostettavuus. Yksi tarvitsee lisää kansainvälistä asiakasymmärrystä, toinen käytännön osaamista tekoälyn hyödyntämiseen.
Siksi emme halua täyttää hanketta koulutuksilla vain siksi, että niitä kuuluu järjestää. Ensin pitää ymmärtää yritysten tarpeita ja rajata sisältöjä niiden perusteella.
Enemmän sisältöä ei aina tarkoita enemmän vaikuttavuutta.
2. Kaikkea ei kannata tehdä erikseen
Kun mukana on 11 aluetta, yksi käytännön kysymyksistä on, mitkä asiat kannattaa toteuttaa yhteisesti ja missä alueellinen toteutus on perustellumpi.
Kaiken tekeminen erikseen ei ole järkevää eikä resurssien kannalta tarkoituksenmukaista. Kun yksittäisten alueiden resursseja kootaan yhteen, voidaan hankkia vahvempaa asiantuntemusta ja rakentaa laadukkaampia kokonaisuuksia. Toisaalta kaikkea ei kannata keskittää, jos alueellinen toteutus palvelee yritysten tarpeita paremmin.
Kyse on siis jatkuvasta harkinnasta: mitä kannattaa tehdä yhdessä, mitä alueilla ja miten käytettävissä olevista resursseista rakennetaan mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisuus.
3. Yhteinen ratkaisu pitää löytää yhdessä
Kun mukana on 11 aluetta erilaisine lähtökohtineen, yhteisen toteutustavan löytäminen vaatii keskustelua ja tarpeiden yhteensovittamista.
Yhteisten työpajojen ja valmennusten pitää palvella koko mukana olevaa joukkoa. Ratkaisuja ei siis voida rakentaa vain yhden alueen tarpeista lähtien.
Yhteinen ratkaisu ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki pitäisi toteuttaa kaikkialla täsmälleen samalla tavalla. Yhteinen asiantuntija voi esimerkiksi vetää valmennuksen kaikille, ja sen rinnalla yritykset voivat työskennellä saman aiheen parissa omilla alueillaan käytännönläheisemmin.
Tämä on ehkä yksi laajan yhteistyön vaikeimmista mutta myös kiinnostavimmista kysymyksistä: miten löydämme ratkaisun, joka palvelee erilaisia alueita riittävän hyvin ja jonka takana voimme kaikki seistä?
4. Yrityksen pitää nähdä kokonaisuus, ei hankkeen työpaketteja
Me hanketoimijat puhumme sujuvasti työpaketeista, indikaattoreista, budjeteista ja tavoitteista.
Yrittäjän kysymys on paljon yksinkertaisempi: Mitä minä tästä saan?
Siksi hankkeen kokonaisuus pitää tehdä yrityksille ymmärrettäväksi: mitä on tulossa, kenelle tekeminen on tarkoitettu ja missä vaiheessa kannattaa tulla mukaan.
Kaikkia päivämääriä tai sisältöjä ei vielä ole lyöty lukkoon. Silti kokonaisuudesta voidaan ja pitää viestiä jo nyt. Hankkeen ei tarvitse odottaa, että kaikki on valmista ennen kuin siitä voidaan kertoa.
5. Valmistelukin on tekemistä
Tämä saattaa olla tämän syksyn tärkein oma oivallukseni.
Hankkeen eteneminen näkyy ulospäin helposti vasta silloin, kun ensimmäinen ilmoittautumislinkki julkaistaan tai yritykset kokoontuvat työpajaan. Sitä ennen on kuitenkin tehty paljon valintoja: suunniteltu sisältöjä, priorisoitu teemoja sekä sovitettu yhteen 11 alueen tarpeita ja aikatauluja.
Myös suunnitelmat muuttuvat matkan varrella. Se ei välttämättä tarkoita, että alussa suunniteltiin huonosti. Parhaimmillaan suunnitelmaa uskalletaan tarkentaa, kun ymmärrys yritysten tarpeista ja parhaasta toteutustavasta kasvaa.
Olen työskennellyt matkailualalla 25 vuotta, ja yksi asia on vuosien varrella vain vahvistunut: hyviä ideoita syntyy helposti, mutta vaikeampaa on päättää yhdessä, mitkä niistä ovat niin tärkeitä, että niihin todella sitoudutaan ja ne viedään myös käytäntöön.
Tavoitteena ei lopulta ole mahdollisimman pitkä tapahtumakalenteri, vaan se, että kun yritys käyttää aikaansa hankkeen tarjoamaan toimintaan, siitä jää käyttöön jotain konkreettista yrityksen arkeen.
Samalla rakennamme jotain pidempikestoista. Yksi Coastal and Rural Gems -hankkeen tavoitteista on luoda yhteinen toimintamalli, joka tukee alueiden välistä yhteistyötä myös hankkeen jälkeen.
Siinäpä tavoitetta kerrakseen.
Kirjoittajasta
Kirjoitussarjasta
Hanke on EU:n osarahoittama ja rahoituksen myöntää Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Tiina Backman