Agrimpact rakentaa uusia mahdollisuuksia maataloudelle, ympäristölle ja elinvoimalle

Maatalous on murrosvaiheessa, jossa tuotannon kannattavuus, ympäristövaatimukset ja rahoitusmallit muuttuvat yhtä aikaa Samalla kotimaisen ruoantuotannon merkitys huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle korostuu. Monilla maatiloilla on vahva halu kehittää toimintaa entistä kestävämpään suuntaan, mutta uudistuminen vaatii investointeja ja uusia kannustimia.

Tähän tarpeeseen vastaa Agrimpact-hanke, jossa rakennetaan uudenlaista yhteistyö- ja kannustinmallia maatalouden, ympäristöhyötyjen ja rahoituksen välille. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa ympäristön hyväksi tehtävät toimenpiteet voivat tuottaa tiloille myös taloudellista hyötyä.

Ajatus on yksinkertainen: maatalousyrittäjät tuottavat tilan arjen toiminnassa ympäristöhyötyjä, joille syntyy tunnistettava ja todennettava arvo. Näiden hyötyjen ostajina voivat toimia sekä julkinen että yksityinen taho.

Tilojen ääni mukana kehitystyössä

Agrimpactia rakennetaan yhdessä maatalousyrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen aikana on vierailtu erilaisilla maatiloilla ja keskusteltu niin kasvinviljelijöiden, kotieläintuottajien, luomutilojen kuin tavanomaisesti viljelevien tilallisten kanssa. Keskusteluissa on noussut esiin sama viesti: ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja halutaan toteuttaa, mutta niiden tulee olla myös taloudellisesti realistisia.

Monilla tiloilla ympäristötyötä tehdään jo nyt aktiivisesti. Kehittämisen esteenä ei useinkaan ole halun puute, vaan kysymys siitä, miten investoinnit ja muutokset voidaan rahoittaa. Siksi Agrimpactissa etsitään ratkaisuja, joissa ympäristöhyödyt muuttuvat näkyviksi ja mitattaviksi myös talouden näkökulmasta.

Haittojen kompensoinnista kohti hyötyjen ostamista

Ympäristökeskustelussa puhutaan usein haittojen vähentämisestä tai kompensoinnista. Agrimpactissa näkökulmaa pyritään laajentamaan. Mitä jos huomio keskittyisi siihen, mitä hyvää voidaan saada aikaan?

Tavoitteena on rakentaa malli, jossa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, vesistöjen tilan parantaminen, hiilen sitominen tai muut ympäristöhyödyt nähdään arvokkaina tuloksina, joista voidaan maksaa korvausta. Samalla kunnat ja yritykset voivat osallistua paikallisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen konkreettisella tavalla.

Ajattelutapa kytkeytyy laajempaan muutokseen, jossa yhä useammin rahoitetaan saavutettuja vaikutuksia pelkkien toimenpiteiden sijaan. Suomessa tästä kehityksestä kertovat esimerkiksi luonnonarvokaupan ensimmäiset avaukset sekä erilaiset vaikuttavuusperusteiset rahoitusmallit.

Kohti käytännön pilotointeja

Kuluneen vuoden aikana hankkeessa on siirrytty hahmotelmista kohti konkreettisempaa valmistelua. Yksi tärkeimmistä avauksista on ollut ympäristövaikutusten arviointimallin kehittäminen yhteistyössä Rambollin ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Mallin avulla voidaan tarkastella maatalouden eri toimenpiteiden vaikutuksia sekä ympäristön että aluekehityksen näkökulmasta.

Tavoitteena on tunnistaa ratkaisuja, jotka samanaikaisesti vahvistavat luonnon tilaa, tukevat maaseudun elinvoimaa ja lisäävät alueen vetovoimaa.

Hankkeessa valmistellaan myös käytännön pilottia yhteistyössä maatilojen, Hämeenlinnan kaupungin, ruokaketjun toimijan sekä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Pilotin tarkoitus on testata Agrimpact-mallia liiketoiminnallisesta näkökulmasta aidoissa toimintaympäristöissä.

Valmistelutyö on osoittanut, että kiinnostus uudenlaisiin ratkaisuihin on laajaa. Maatilat etsivät uusia tulonlähteitä, yritykset vastuullisia tapoja edistää ympäristötavoitteitaan ja julkinen sektori vaikuttavia keinoja kestävän aluekehityksen vauhdittamiseen.

Data tukemaan päätöksentekoa

Yksi Agrimpactin keskeisistä teemoista on datan hyödyntäminen. Digitaalisten työkalujen ja maatiloilla syntyvän tiedon avulla voidaan tehdä ympäristöhyötyjä näkyväksi sekä tukea tilojen omaa päätöksentekoa.

Hankkeessa järjestetään koulutuksia, joissa tarkastellaan muun muassa maatilojen datalähteitä, datan hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä sekä uusia ansaintamahdollisuuksia. Lisäksi käsitellään datan jakamista ja yhteistyötä sekä oman tilan datastrategian tavoitteiden määrittelyä.

Yhteistyöllä kohti uusia ympäristöhyötyjen markkinoita

Agrimpact-hankkeen tavoitteena ei ole luoda yhtä yksittäistä työkalua, vaan rakentaa uudenlaista yhteistyörakennetta maatalouden, ympäristöhyötyjen ja rahoituksen välille. Työ onnistuu vain, jos eri toimijoiden näkemykset saadaan yhteen ja yhteiset tavoitteet määritellään realistisesti.

Maatalousyrittäjät, kunnat, yritykset, tutkijat, rahoittajat ja elinkeinokehittäjät tarvitsevat kaikki toisiaan, jotta ympäristöhyödyistä voi muodostua toimiva ja luotettava markkina. Samalla voidaan luoda uusia investointeja, vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja rakentaa entistä kestävämpää ruokajärjestelmää.

Vaikka suuri osa kehitystyöstä tapahtuu tällä hetkellä kulissien takana, tavoite on selkeä: rakentaa malli, jossa maatalouden ympäristöhyödyt tuottavat sekä mitattavia vaikutuksia luonnolle että uusia mahdollisuuksia maaseudun yrittäjyydelle ja alueiden elinvoimalle.

Anastasia Kanervisto, Agrimpact-hankkeen projektipäällikkö, johtava asiantuntija, kansainvälistyminen ja kasvu