Kyläturvallisuutta rakennetaan yhdessä - Kanta-Hämeessä syntyi uusia verkostoja ja toimintatapoja

Kylien turvallisuus rakentuu monista tekijöistä. Se on arjen naapuriapua, yhteisöllisyyttä, paikallista osaamista, käytettävissä olevia varusteita ja kalustoa, toimivia verkostoja ja kykyä varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Näiden teemojen äärellä on työskennelty Kanta-Hämeessä jo yli kahden vuoden ajan Kyläturva-hankkeessa, jonka toteuttavat Hämeen Kylät ry, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK sekä koordinaattorina toimiva Laurea-ammattikorkeakoulu.

Vuoden 2026 lopussa päättyvä hanke on tullut vaiheeseen, jossa voidaan jo tarkastella työn tuloksia ja vaikutuksia. Hankkeen aikana Kanta-Hämeeseen on muun muassa perustettu 28 kyläturvaryhmää, järjestetty laajasti koulutuksia ja kyläturvallisuusiltoja sekä kehitetty maakunnallinen kyläturvallisuuden toimintamalli. Samalla katse on suunnattu siihen, miten hankkeen aikana syntynyt toiminta jatkuu myös hankekauden jälkeen.

Turvallisuustyötä kyläläisten omista lähtökohdista

Hämeen ELY-keskukselta EU:n maaseuturahoitusta saaneen Kyläturva-hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa kylien valmiuksia edistää turvallisuutta ja varautumista paikallisesti. Työtä on tehty yhteistyössä kyläaktiivien, kuntien, viranomaisten sekä järjestöjen kanssa. Hankkeessa on ollut mukana kolme pilottikyläaluetta: Koijärven alueen kylät Forssasta, Länsi-Lopen kylät Lopelta sekä Hauho Hämeenlinnasta. Pilottialueilla on kokeiltu ja kehitetty käytännön toimintatapoja kyläturvallisuuden vahvistamiseksi sekä kerätty kokemuksia toimintamallin tueksi.

Hankkeen aikana eri puolilla Kanta-Hämettä on järjestetty lukuisia kyläturvallisuusiltoja, joihin on osallistunut yli 300 henkilöä. Lisäksi on toteutettu viisi kyläsparrausta, joissa kylätoimijat ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan sekä kehittämään oman alueensa turvallisuustyötä yhdessä muiden kanssa. Aiheina on ollut niin viranomaisyhteistyö, viestintä, riskikartoitukset kuin kylien varautumis- ja turvallisuussuunnitelmatkin.

Turvallisuusteemaa on käsitelty myös koulutuksissa, joita on järjestetty kolmesta ajankohtaisesta aiheesta: sään ääri-ilmiöihin ja vesihuollon häiriöihin varautumisesta, paloturvallisuudesta kylätaloissa ja tapahtumissa sekä luottamuksesta yhteisöjen voimavarana. Koulutuksissa on tarkasteltu turvallisuutta sekä käytännön varautumisen, viranomaisyhteistyön että yhteisöllisyyden näkökulmista.

Yksi hankkeen näkyvimmistä tuloksista on ollut kyläturvaryhmien perustaminen. Kanta-Hämeeseen on hankkeen aikana syntynyt tähän mennessä yhteensä 28 kyläturvaryhmää, jotka kokoavat yhteen kylien turvallisuudesta kiinnostuneita asukkaita ja toimijoita. Ryhmät tarjoavat rakenteen paikalliselle yhteistyölle ja luovat pohjaa pitkäjänteiselle turvallisuustyölle myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Yhteisöllisyys on turvallisuuden perusta

Hankkeen aikana on vahvistunut käsitys siitä, että turvallisuus ei ole vain viranomaisten vastuulla oleva asia. Myös kyläyhteisöillä on tärkeä rooli niin arjen turvallisuuden kuin häiriötilanteisiin varautumisen näkökulmasta.

Erityisen ilahduttavaa on ollut havaita, että kyläläisillä on aitoa halua osallistua ja kehittää oman asuinalueensa toimintaa. Monilla kylillä turvallisuudesta on tullut luonteva keskustelunaihe, joka kokoaa ihmisiä yhteen ikään, taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta.

Hankkeen aikana on vahvistunut käsitys siitä, että kylissä on paljon osaamista, halua auttaa ja kiinnostusta yhteisen turvallisuuden kehittämiseen. Ihmiset haluavat olla mukana silloin, kun heille tarjotaan siihen mahdollisuus ja toimivat käytännöt. Turvallisuus ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan yhteistyöstä, yhteisöllisyydestä ja siitä, että ihmiset tuntevat toisensa.

Hankkeessa on korostunut myös hyvinvoinnin ja turvallisuuden välinen yhteys sekä kyläläisten yhteen tuominen matalalla kynnyksellä. Hankkeen aikana toteutetut Yhdessä kylillä! -hetket osoittivat, että yhteinen kokoontuminen, keskustelut ja kokemusten jakaminen vahvistavat sekä hyvinvointia että turvallisuuden tunnetta. Samalla ne auttavat rakentamaan luottamusta ja tuttuutta kyläläisten välille. Yhteiset hetket ovat tärkeä osa kyläturvallisuuden kokonaisuutta, sillä kriisitilanteissa toimivien verkostojen pohja rakennetaan tavallisessa arjessa. Kun ihmiset tuntevat toisensa jo ennestään, myös avun pyytäminen ja tarjoaminen erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa on helpompaa.

Samalla on noussut esiin myös kehittämistarpeita. Monilla alueilla toivotaan lisää yhteisöllisyyttä ja uusia vapaaehtoisia toiminnan tueksi. Erityisen tärkeänä nähdään eri ikäryhmien mukaan saaminen kylätoimintaan ja turvallisuustyöhön. Turvallisuudesta huolehtiminen koskettaa kaikkia, ja parhaat ratkaisut syntyvät, kun mahdollisimman moni pääsee osallistumaan niiden rakentamiseen.

Yhteistyö vaatii aikaa, mutta tuottaa tuloksia

Kyläturvallisuuden kehittämistyötä ei ole tehty tyhjiössä. Hankkeen aikana onkin tehty tiivistä yhteistyötä kuntien, pelastustoimen, järjestöjen sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Työn aikana on huomattu, että yhteistyölle on vahva tahtotila, mutta sen käytännön toteuttaminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua. Viranomaisten, kuntien ja kyläyhteisöjen näkökulmat ovat osittain erilaisia, minkä vuoksi yhteisiä toimintatapoja on rakennettava yhdessä.

Erityisen arvokkaiksi ovat osoittautuneet kyläturvallisuuspöytä-keskustelut, joiden kautta on luotu suoraa vuoropuhelua kylien, kuntien ja viranomaisten välille. Monilla alueilla vastaavanlaisia yhteisiä keskustelufoorumeita ei ole aiemmin ollut. Keskustelut ovat auttaneet tunnistamaan sekä paikallisia vahvuuksia että kehittämistarpeita ja rakentaneet pohjaa pitkäjänteiselle yhteistyölle myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Kunnilta tullut viesti on ollut selkeä: aktiivinen kyläturvallisuustyö hyödyttää myös kuntia. Paikalliset verkostot, yhteisöllisyys ja omatoiminen varautuminen vahvistavat alueiden resilienssiä sekä tukevat viranomaisten työtä erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Hankkeen aikana on myös syntynyt uusia yhteistyösuhteita, joiden merkitys ulottuu hankekautta pidemmälle. Esimerkiksi Lopella osa kyläturvaryhmien jäsenistä on osallistunut Vapepan peruskursseille vahvistaakseen valmiuksiaan toimia erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Samalla on tunnistettu luontevia rajapintoja paikallisten kyläturvaryhmien ja alueellisen Vapepan valmiusryhmätoiminnan välillä. Tämä on osoittanut, että kyläturvallisuustyö voi toimia myös väylänä vapaaehtoisten osaamisen kehittämiseen ja kytkeytyä osaksi laajempia valmius- ja auttamisverkostoja.

Kohti hankkeen päätöstä ja uusia alkuja

Tällä hetkellä hankkeessa viimeistellään Kanta-Hämeen kyläturvallisuuden toimintamallia ja käsikirjaa, joka julkaistaan marraskuussa 2026. Käsikirjaan on koottu hankkeen aikana karttuneita kokemuksia, käytäntöjä ja oppeja, jotta niitä voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa eri puolilla maakuntaa ja laajemminkin Suomessa. Sen tarkoituksena on tarjota kylille, kunnille ja yhteistyökumppaneille käytännönläheinen työkalu turvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen sekä toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseen. Käsikirja sisältää tietoa esimerkiksi kyläturvaryhmien toiminnasta, turvallisuus- ja varautumissuunnittelusta, yhteistyöverkostojen rakentamisesta sekä viestinnästä erilaisissa häiriötilanteissa.

Yksi hankkeessa kehitetyistä kokonaisuuksista liittyy viestintään häiriötilanteissa. Hankkeessa on kehitetty kyläradion hyödyntämiseen toimintamallia, joka perustuu kyläläisten, viranomaisten ja sopimuspalokuntien yhteistyöhön. Työn tueksi on valmisteltu myös radionkäytön puheohjetta, joka pohjautuu Vapepan viestitoiminnassa käytettävään puheohjeeseen. Tavoitteena on varmistaa, että viestintä toimii myös tilanteissa, joissa tavanomaiset viestintäkanavat eivät ole käytettävissä.

Hankkeessa on hyödynnetty valtakunnallisen Kylävara-hankkeen materiaaleja ja työkaluja, joita on sovellettu Kanta-Hämeen tarpeisiin ja toimintaympäristöön. Vastaavasti Kyläturva-hankkeessa syntyneitä kokemuksia, toimintamalleja ja materiaaleja tullaan kokoamaan osaksi Kylävara-hankkeen työkalupakkia, jolloin ne ovat hyödynnettävissä myös muualla Suomessa. Ajankohta kehittämistyölle ja hankkeen tulosten levittämiselle on otollinen, sillä hallituksen syksyllä 2026 tekemä rahoituspäätös vahvistaa paikallisen yhteisöllisen varautumisen edellytyksiä koko Suomessa ja luo pohjaa hankkeessa käynnistetyn työn jatkumiselle myös hankekauden jälkeen.

Vaikka hanke päättyy vuoden lopussa, kyläturvallisuustyö ei pääty siihen. Toivomme, että hankkeen aikana syntyneet verkostot, toimintamallit ja kyläturvaryhmät jatkavat työtään ja että yhä useampi kylä löytää omat tapansa vahvistaa turvallisuutta ja varautumista.

Kyläturva-hankkeen tärkeimpiin tuloksiin eivät kuulukaan vain järjestetyt tapahtumat, koulutukset tai perustetut ryhmät. Merkittävin vaikutus voi olla siinä, että turvallisuudesta on tullut yhteinen asia, josta uskalletaan keskustella ja jota kehitetään yhdessä. Kun ihmiset tuntevat toisensa, tietävät mistä saa apua ja ovat valmiita auttamaan myös muita, on kylä paremmin varautunut sekä arjen pieniin että suurempiin haasteisiin. Juuri tämänkaltaisen yhteisöllisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen on ollut Kyläturva-hankkeen keskeinen tavoite koko sen toimintakauden ajan.

Kyläturva-hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskuksen kautta, jonka tehtäviä maaseudun kehittämisen osalta Kanta-Hämeessä jatkaa nykyään Sisä-Suomen elinvoimakeskus.

Kutsu: Kyläturvaa yhteistyöllä – Kyläturva-hankkeen päätöstapahtuma 25.11.2026

Olemme kehittäneet Kanta-Hämeen kylien turvallisuutta yhdessä kyläaktiivien, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yli kahden vuoden ajan. Päätöstapahtumassa esittelemme hankkeessa kehitetyn Kanta-Hämeen kyläturvallisuuden toimintamallin sekä keskustelemme sen eri osa-alueista turvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa.

Aika ja paikka: 25.11.2026 klo 15.00–17.00, verkkotapahtuma
Ilmoittautuminen: Maksuton tapahtuma. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 23.11.2026 (maaseutuverkosto.fi)

Ohjelmassa ovat muun muassa katsaus hankkeen tuloksiin, poliisin puheenvuoro sekä paneelikeskustelu kyläturvallisuuden tulevaisuudesta ja toimintamallin käyttöönotosta.

Tervetuloa mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja rakentamaan turvallisempia kyliä yhdessä!

Anniina Honkonen, asiantuntija, projektipäällikkö, LAUREA-ammattikorkeakoulu