Aurinkomaataloudella uutta virtaa Kaakkois-Suomen maaseudulle

Aurinkomaatalous osana kestävää ja kannattavaa maataloutta Kaakkois-Suomessa

LUT-yliopistolla käynnissä olevassa Aurinkomaatalous osana kestävää ja kannattavaa maataloutta Kaakkois-Suomessa -kehityshankkeessa tuotetaan kattava selvitys aurinkomaatalouden (agriPV, agrivoltaics) teknisestä ja taloudellisesta potentiaalista, käytännön haasteista sekä aurinkomaataloushankkeiden sosiaalisesta hyväksynnästä ja aluevaikutuksista Kaakkois-Suomessa. Hankkeen päätoteuttajana on LUT-Yliopisto ja yhteistyökumppanina MTK-Kaakkois-Suomi ry.

Aurinkomaataloudella tarkoitetaan maatalouden ja aurinkovoimatuotannon yhteiskäyttöä samalla alueella. Käytännössä aurinkopaneelit sijoitetaan pellolle tai laidunalueelle siten, että maataloustoimintaa voidaan jatkaa niiden rinnalla. Etelä- ja Keski-Euroopassa aurinkomaatalousjärjestelmiä on käytössä jo satoja. Moni järjestelmä on vielä kooltaan pieni pilottikohde, mutta myös suuria sähköteholtaan noin 100 MW ja aluetarpeeltaan 100 hehtaarin kokoluokkaa olevia järjestelmiä on jo kaupallisessa käytössä Euroopassa ja lisää on rakenteilla. Suomen ensimmäinen aurinkomaatalousjärjestelmä avattiin 2024 Hirvensalmeen, jossa aurinkovoimapuiston noin yhdeksän hehtaarin alueella laiduntavat lampaat.

Yksinkertaisimmillaan aurinkomaatalousjärjestelmä perustuu perinteisiin maa-asenteisiin aurinkopaneeleihin, joiden rivivälejä kasvatetaan maatalouskoneiden käyttöä varten. Aurinkomaatalouskäyttöön on suunniteltu myös aitamallinen järjestelmä, jossa kaksipuoleiset paneelit asennetaan pystyasentoon ja paneelirivistöjen välinen alue jää kokonaan viljelykäyttöön. Lisäksi varsinkin eteläisemmässä Euroopassa on käytössä katosmallisia järjestelmiä, joissa paneelit asennetaan usean metrin korkeuteen maatalousalueen yläpuolelle, mikä mahdollistaa maataloustoiminnan suoraan paneelien alla.

Aurinkomaatalouden näkymiä kartoitettiin työpajassa Kouvolassa

Alkukesästä hankkeessa järjestettiin asiantuntijoille suunnattu työpaja Kouvolassa, jossa kerättiin ajatuksia aurinkomaatalouden toteuttamiskelpoisuudesta ja haasteista Suomen olosuhteissa. Työpajassa nähtiin esityksiä mm. energiahankeyrityksien Suomeen suunnitella olevista aurinkomaataloushankkeista. Esitysten ja keskustelujen perusteella aurinkomaatalous näyttääkin olevan yllättävän lähellä suuren mittakaavan toteutusta Suomessa. Toki selvitettäviä asioita riittää ja varsinkin käytännön toteutuksessa Suomen pelloilla on vielä paljon kysymysmerkkejä.

Työpajassa erityisen tärkeänä nähtiin mahdollisimman ajoissa suunnitteluvaiheessa aloitettava vuoropuhelu aurinkosähköjärjestelmän kehittäjän ja alueella toimivan maanviljelijän kanssa. Näin käytännön asiat kuten järjestelmän rivivälit saadaan yhteensopiviksi maanviljelyssä käytettävien koneiden ja laitteiden kanssa.

Aurinkomaatalous kilpailukykyistä simulaatioissa

Aurinkomaatalousjärjestelmien teknisen ja taloudellisen kannattavuuden selvittämiseksi olemme hankkeen aikana toteuttaneet simulaatioihin perustuvan analyysin. Selvityksessä otettiin huomioon useat erityyppiset aurinkomaatalousjärjestelmät Kaakkois-Suomen olosuhteissa.

Alustavien tulosten perusteella aurinkomaatalousjärjestelmistä voidaan saada suuremmista investointikustannuksista huolimatta kilpailukykyisiä perinteisiin järjestelmiin verrattuna teollisen kokoluokan aurinkosähkötuotannossa. Erityisesti yksiakseliset tracking järjestelmät nousivat positiivisesti esille tuloksissa, sillä tämänkaltaisilla järjestelmillä saadaan sähköntuotanto pinta-alaa kohden pysymään riittävän hyvänä myös leveämmillä riviväleillä. Lisäksi paneelit voidaan kääntää pystyasentoon maataloustoimien ajaksi, jolloin käytettävissä olevaa maatalousalaa ei juurikaan mene hukkaan. Toisaalta katosmallisten neljään metriin kohotettujen järjestelmien kannattavuus oli selkeästi muita asennustapoja haastavampaa merkittävien asennus- ja telinekustannuksien vuoksi.

Tulosten perusteella aurinkomaatalousjärjestelmät ovat houkutteleva vaihtoehto uusiutuvan energian hankeyrityksille suuren kokoluokan aurinkovoimapuistoissa. Kiinnostusta lisää tiukentuva lainsäädäntö, jossa mm. metsien käyttöä aurinkovoimapuistoihin rajataan.

Seuraavaksi simulaatioiden avulla selvitetään tarkemmin asennusten vaikutusta maataloustoimintaan. Tarkasteluihin kuuluvat mahdolliset maanvuokratulot maanomistajille, sähkönmyynnistä saatavat tulot ja myös asennusten vaikutukset satomääriin, viljelystä saataviin tuottoihin ja maataloustukiin.

Kysely aurinkomaatalouden hyväksyttävyydestä Kaakkois-Suomessa

Hankkeessa selvitetään syksyn ja alkutalven aikana aurinkomaatalouden sosiaalista hyväksyttävyyttä kyselytutkimuksen avulla. Sosiaalinen hyväksyttävyys tarkoittaa sitä, miten oikeutettuna esimerkiksi energiahanketta pidetään paikallisesti ja mitkä tekijät vaikuttavat hyväksyttävyyden muodostumiseen.
Taustatietojen lisäksi kyselyssä tiedustellaan vastaajien mielipiteitä aurinkomaatalouden hyväksyttävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Näitä ovat muun muassa talouteen, maataloustuotannon jatkuvuuteen, maisemaan, ympäristöön, osallistumiseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset.

Kyselyyn toivotaan vastauksia maanviljelijöiltä, maanomistajilta, vakituisilta ja vapaa-ajan asukkailta Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta. Kysely toteutetaan Webropol-pohjaisella lomakkeella, jossa vastaajat pääsevät esittämään omia näkemyksiään aurinkomaataloudesta. Vastaaminen on helppoa ja sen arvioidaan kestävän 5–10 minuuttia. Kyselyyn voi vastata 23.11.2026 saakka. LUT-yliopisto tiedottaa kyselyn tuloksista hankesivuilla kevättalvella 2027. Kyselyyn pääset vastaamaan oheisen linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/5F2D7820A528176E

Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.

Tutustu hankkeen tuotoksiin

Hankkeen tuloksia ja tulevia tapahtumia voi seurata hankesivuilta:

• https://www.lut.fi/fi/projektit/aurinkomaatalous-osana-kestavaa-ja-kannattavaa-maataloutta-kaakkois-suomessa
• https://maaseutuverkosto.fi/projects/aurinkomaatalous-osana-kestavaa-ja-kannattavaa-maataloutta-kaakkois-suomessa/

Hankkeessa tähän mennessä kertynyttä tulosmateriaalia lisätään sivuille loppuvuoden aikana.

Otto Räisänen, tutkija (TkT), projektipäällikkö ja Matti Kojo, tutkijaopettaja