Kalahalliin ja vesille mahtuu lisää yrittäjiä Lapissa – Lapin Villikalassa kalastetaan kuudennessa polvessa

24.11.2023 09:20

Lapin Villikalan synty

Lapin Villikala on saanut alkunsa vuonna 2014. Yrittäjänä toimiva 57-vuotias Jouko Sirkkala ei kuitenkaan ole noviisi kalastuksessa, vaan kalastus kulkee jo viidennessä polvessa Joukon suvussa. Yrittäjän ja hänen veljensä lapset ovat jo kuudennen polven kalastajia, joten tulevaisuutta Sirkkalan suvusta löytyy kalastuksen parissa. Sirkkakosken kylä on syntynyt kalastuksen ympärille jo 1740-luvulla. ”Tänä päivänä ei ymmärretä sisävesikalan taloudellista merkitystä,” Jouko pohtii. ”Esimerkiksi särki on arvoltaan 2€, sen jalostukseen menee 2€ ja kauppa ottaa siitä 2€ ja tätä kautta toisi 30 000 työpaikkaa Suomen tasolla. Jos Särki tuottaa myyntiarvoa saman verran mitä lohi nyt niin mikä onkaan potentiaali kaikella kalalla mitä on kannattavaa ja järkevää kalastaa? Kun särkeä ei kalasteta – se menee käyttökelvottomaksi.”, Jouko avaa tilannetta. 

Lapin Villikala on Joukon oma yritys ja Jouko kertookin, että jokaisella kalastajalla on yleensä oma y-tunnus, jonka kautta kalaa myydään. Yhteistyötä yrittäjät tekevät yritysten kautta. ”Miekojärven kuhaa ostetaan, vaikka se tulisikin useammalta yrittäjältä,” Jouko avaa yhteistyötä. 

Kuvassa Jouko Sirkkala. Kuva: Tanja Häyrynen

Yrittäjän arki

Kalastajana, jokaisena päivänä, kun kala liikkuu ja vesille ei pääse, se tarkoittaa sitä, että tuloja menettää 500€-1000€/päivä. 

Kalakanta on Miekojärvellä hyvässä kunnossa yrittäjän mielestä. Yrittäjä myös kertoo, että tutkimustyötä tehdään paljon siitä, millaisessa kunnossa meidän sisävetemme on, ettei vain minusta tuntuu tuntumalla mennä eteenpäin. ”Ei voi olla kalastajia ilman kalanjalostuslaitoista,” Jouko vahvistaa. Yrittäjän mielestä on tärkeää, että kala saadaan nopeasti jalostettua siihen muotoon missä se myydään eteenpäin ja siihen tarvitaan toimivat tilat. Miekojärveltä löytyy elintarvikehyväksytty laitos ja nyt yrittäjä toivoo, että saataisiin järvelle lisää kalastajia. 

Tuotteet

”Paras tuote on ehdottomasti Miekojärven kuha, joka lähtee fileenä suomustettuna”, Jouko kertoo. Yrittäjän mielestä rahallisesti Miekojärven kuha tuo noin 90% tulosta tällä hetkellä koska sillä on paras kysyntä ja kate. ”Jos järvellä ja jalostuksessa olisi enemmän käsiä niin voitaisiin keskittyä myös muihin tuotteisiin”, Jouko jatkaa. Miekojärvellä muilla kalastajilla on sama kategoria tällä hetkellä, ja kuhan vahva kanta on mahdollistanut tämän linjauksen. 

Tärkeimmät myyntikanavat yrittäjälle on tällä hetkellä ravintolat, joihin menee 95% tuotannosta. ”Lappiin kalat menevät hyödynnettäväksi, mutta Helsingin kautta,” Jouko kertoo. ”Ravintolakohtaisia kauppoja ei juuri tule, koska pakastetilat ovat ravintoloissa pienet, mutta jakelijan kautta ravintolat saavat kalat käyttöön.”, Jouko avaa tilannetta. Jakelijan kautta yrittäjän tuotteita menee tällä hetkellä noin 70% verran ja itse myyden 30% verran. ”Yksittäisiä ravintoloita palvellaan itse, joihin kalaa menee kerrallaan pienempiä määriä,” Jouko kertoo. ”Tukku hakee toimituksen ja varmistaa soittamalla, että kalaa on haettavaksi,” Jouko jatkaa. 

Lapin Villikala toimii Miekojärvellä Pellossa. Kuva: Tanja Häyrynen

Kisälliksi mestarille

”Kalahalliin ja vesille mahtuu lisää yrittäjiä, ja nyt olisi aikaa opastaa uusia kalastajia toiminnan pariin,” Jouko vinkkaa. Yrittäjä toteaa vielä, että yli 60-vuotiaana ei enää samalla tavalla jaksa opastaa ja opettaa ketään koska kalastajan työ lopulta on todella fyysinen työ. ”Vesistökohtaista koulutusta tarvitaan alusta loppuun asti. Neljässä vuodessa ehdit nähdä mitä ja millä tavalla voi kalastaa. Täytyy ehtiä tutustumaan koko ekosysteemiin mitä, milloinkin voi pyytää.”, Jouko summaa.

”Ottakaa yhteyttä, jos kalastus Miekojärvellä kiinnostaa!”, Jouko kannustaa.

”Jos haluat lähteä oppiin, niin tarvitset oman toiminimen, mutta muuta et tarvitse siinä vaiheessa. Voidaan sopia työnmääristä, ilmaiseksi ei mukaan pääse, mutta varmasti sopimukseen päästään korvauksista puolin ja toisin.”, Jouko jatkaa. ”Oma kalusto kalastamiseen kustantaa 50 000–100 000€, mutta kannattaa muistaa, että tukeakin siihen saa muuhun paitsi veneeseen,” Jouko kertoo. 

Paras tuote Joukon mukaan on Miekojärven kuha. Kuva: Tanja Häyrynen.

Miekojärven kalarekryhanke hakee uusia kalastajia Miekojärvelle. Kalarekryhanke on käynnissä 23.3.2023 – 30.10.2024. Voit ottaa rohkeasti yhteyttä, jos olet kiinnostunut hankkeesta tai kalastamisesta Miekojärvellä suoraan myös Joukoon. 

Mitä lähiruoka tarkoittaa yrittäjälle?

”Lähiruoka on sitä, joka on prosessoimatonta ruokaa, joka on mahdollisimman nopeasti syöty sen keräämisen tai lopettamisen jälkeen,” yrittäjä kertoo oman näkemyksensä. ”Nyt kun on vakumointi ja pikapakasteet niin voidaan tuoreena pakastaa ja säilyttää kalan tuoreus tätä kautta,” Jouko jatkaa. Yrittäjän mielestä, jos tuote on ollut 3–4 päivää tuorepaketissa ei tuotetta enää voi kutsua tuoreeksi, mutta jos tuote pakastetaan vuorokauden aikana sen pyynnistä sen saa tuoreena nauttia myös pakastamisen jälkeen. 

”Jos menen Kreikkaan en tilaa ruisleipää vaan haluan alueellista ruokaa,” Jouko selittää. Yrittäjän mielestä meidän on tärkeä miettiä mikä on meidän lähiruokaa. 

Yhteistyö julkisen sektorin keittiöiden kanssa

”Jos kunnat käyttäisivät ruokana edes kerran kuukaudessa kalaa ruokalistalla, ei kala lähtisi pois Lapista,” Jouko toteaa. Yrittäjälle on näyttäytynyt se, että julkisen sektorin hankintaprosessi on täysin vääristynyt. Yrittäjän mielestä pitäisi laskea ravintoarvot mitä voitaisiin saada esimerkiksi lähikalasta. Yrittäjä kannustaa kuntia miettimään sitä, mitä muita aluetalousvaikutuksia siitä saataisiin, että käytettäisiin enemmän paikallisia raaka-aineita alueellisesti, eikä mietittäisi ainoastaan sitä millainen kulu se olisi kunnalle. ”Jossain vaiheessa saatettaisiin huomata, että kalan osto lopulta maksaa verotuloilla koko ruokalautasen, kun kalastajien määrää saataisiin myös vahvistettua eri alueille,” Jouko summaa. Yrittäjä muistuttaa myös siitä, että kalastamalla pidetään huolta järven tuottoarvosta ja jos sitä ei käytetä, tuottoarvo laskee, köyhdytetään omia resursseja ja kalastajat lähtevät toisaalle.

Yhteistyötä tehdään yrittäjien kesken ja aktiivista toimintaa löytyy niin Suomen sisävesikalastajien ammattiliitosta kuin whatsapp ryhmästä kalastajille. ”Kalataloutta tulisi kehittää vieläkin tehokkaammin, kun tällä hetkellä sitä tehdään lähinnä talkoilla,” Jouko sanoo. 

Vinkkejä muille elintarviketuottajille

”Resursseja on käyttämättä 90% Suomen vesistöistä kalastukseen ja käyttämättömyys vähentää koko ajan kansan taloutta,” Jouko huomauttaa heti alkuun. Yrittäjän mielestä mitä vähemmän vesistöjä käytetään, sitä enemmän köyhdytään. 

Parasta elintarvikeyrittäjyydessä

”Luonto. Luonto on voimaannuttava tekijä.”, Jouko vastaa empimättä. Kalastajaksi Jouko kokee, että on syntynyt ja sitä kautta on nähnyt, kuinka tärkeää on ruoka. ” Yrittäjälle on tärkeää olla osana huoltovarmuutta, vahvistaa ihmisyyttä ja tukea sitä, että olemme ihmisiä. 

Tulevaisuus

”Toivottavasti saadaan lisää kalastajia Miekojärvelle ennen eläkeikää,” Jouko aloittaa. Yrittäjä muistuttaa siitä, että alle 40-vuotias kalastaja voi saada myös tukea kalastamiseen. ”Ensimmäisenä vuonna opit kalastamaan eri välineillä ja liikkumaan vesillä. Toisena vuonna oppii ymmärtämään missä kalastuksessa on kyse. Kolmantena vuonna osaa kalastaa alueella. Neljäntenä vuonna voit ostaa omat välineet ja alkaa itse kalastamaan.”, Jouko avaa miten kalastuksen pariin kannattaa tulla, jos tulet muualta. 

”Veri vetää kalastukseen ja sellaista tarvitaan, jos vesille aikoo,” Jouko vinkkaa. Kalastus työnä Joukon mielestä voi olla raskasta mutta jokainen päivä on aina erilainen. ”Ei voi ikinä tietää mitä tapahtuu kalalla,” Jouko toteaa. ”Kilpailuvietti itseään kohtaa on tärkeä tässä lajissa,” Jouko jatkaa. Yrittäjä muistuttaa myös siitä, että oman yrityksen voi myös myydä, sitten kun oma aika on tullut täyteen kalastuksen parissa.

 

Tanja Häyrynen