Maitoalan tulevaisuus herättää sekä luottamusta että huolta

SecureFood-hankkeen maaliskuussa järjestämässä työpajassa keskusteltiin suomalaisen maitoalan vahvuuksista, heikkouksista ja alalla tarvittavista toimenpiteistä. Työpajaan osallistui laajasti maitoalan toimijoita; tuottajia, neuvojia, tutkijoita sekä opiskelijoita paikan päällä ja etäyhteyksin. Keskusteluissa nousi esiin selkeä viesti: suomalaisen maitoalan perusta on vahva.

Osaaminen alan kulmakivenä

Suomalainen maitotilayrittäjyys perustuu korkeaan ammattitaitoon, pitkäjänteisyyteen ja haluun kehittää toimintaa. Tutkittu tietoa, koulutusta ja neuvontaa on laajasti saatavilla, ja niitä myös hyödynnetään aktiivisesti tilojen arjessa päätöksenteon tukena. Ala nähdään eläinten hyvinvointia vaalivana ja yksilöt huomioivana. Lääkkeiden käyttö on maltillista, mikä erottaa suomalaisen maidontuotannon kansainvälisessä vertailussa. Kiitosta saa myös vahva toimijoiden välinen yhteistyö — paikallinen rehuntuotanto, toimiva maidonkeräily ja osaava meijeritoiminta muodostavat tuotannon perustan. Osuuskuntapohjainen omistajuus sekä yhteistyö tilojen, meijereiden, tutkimuksen ja edunvalvonnan välillä tukevat alan vakautta, vahvaa tuotekehitystä ja roolia huoltovarmuuden varmistamisessa.

Haavoittuvuus huolettaa

Maitoalan heikkouksien yhtenä pääteemana nähdään rakenteellinen haavoittuvuus. Se kytkeytyy esimerkiksi kaupan ja markkinoiden valtaan, kotimarkkinakeskeisyyteen sekä tuotannon ja järjestelmien keskittymiseen. Sen lisäksi maidontuotannon taloudellinen kannattamattomuus huolettaa. Erityisesti kustannuspaineet, hintavaihtelut ja investointiriskit ovat merkittäviä epävarmuustekijöitä tuottajalle. Myös sosiaaliset haasteet, kuten työvoiman saatavuus, uusien yrittäjien löytäminen ja jaksaminen ovat ajankohtaisia maatalouden haasteita, joista maitoalallakaan ei ole vältytty.

Tulevaisuus vaatii konkreettisia tekoja, ei vain kaunista puhetta

Työpajassa ei jääty vain tunnistamaan ongelmia, vaan keskustelua käytiin myös konkreettisista ratkaisuista. Tarvetta olisi muun muassa vaikuttavammalle viestinnälle myönteisessä hengessä ja maatalouskuplan ulkopuolelle ulottuen, jotta alan merkitys ja todellisuus avautuisivat laajemmin. Talouden osalta vaaditaan raskaan työn arvoista hintaa, joka turvaa tilojen kannattavuuden. Vaikka yhteistyö tunnistetaan yhtenä alan vahvuutena, voisi sitäkin lisätä — etenkin käytännönläheistä yhteistyötä, joka näkyy tuottajan arjessa. Se voi tarkoittaa yhteisiä resursseja, uusia markkinoita ja hallittua kasvua sekä tukea tilojen jatkamiselle ja alan uusiutumiselle.

Työpajan keskustelut osoittivat, että maitoalan tulevaisuus ei ole kiinni vain tuotannon tehostamisesta tai uudesta teknologiasta. Keskeistä on se, miten ala pystyy vastaamaan taloudellisiin haasteisiin, uudistumaan sukupolvenvaihdosten ja uusien yrittäjien kautta sekä pitämään huolta toimijoidensa jaksamisesta.

Resilienssi on enemmän kuin kykyä kestää muutoksia, se on myös kykyä uudistua. Tämä vaatii koko alalta yhteistä suuntaa ja konkreettisia tekoja.

Työpajan järjesti Horisontti Euroopan rahoittama SecureFood-hanke yhteistyössä ARMAS- ja MaKe Häme -hankkeiden kanssa. Työpaja oli osa Nautojen rooli ruokajärjestelmässä -tapahtumaa, joka järjestettiin HAMK Mustialassa 24.3.2026.

tutkija Kirsi Korhonen, tutkija Karoliina Rimhanen, tutkimusprofessori Pasi Rikkonen