Marjatiloilla tehdään luonnon monimuotoisuustoimia – Video esittelee yhden marjanviljelijän tekoja ja ajatuksia
25.09.2026 10:50 Koko SuomiKivirauniot, mansikkapellon pölyttäjämehiläiset, monilajiset rivivälikasvit herukalla, ojanpientareiden niiton ajoitukset, peltojen reunuspuut, rivit tiaisten pönttöjä ja tuulihaukat räkättien riesana. Lista on vielä pidempi, kun rääkkyläläinen marjanviljelijä Tero Tolvanen esittelee juuri valmistuneella Monimuotoisuus marjatilalla -videolla tilansa toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden kohentamiseksi. Tolvasen toimien taustalla on silti vankka ajatus, että tilan pitää myös tuottaa hyvää tulosta.
Monimuotoisuustoimenpiteiden lisäksi Tolvasen tilan yksi ominaispiirre on pienipiirteisyys. Ominaisuus tuo toki haasteen itse marjanviljelyyn, kun osa lohkoista on pieniä ja toisistaan erillään. Toisaalta tilan moninaiset elinympäristöt vahvistavat monimuotoisuutta. Erilaiset elinympäristöt tarjoavat useammille lajeille ravintoa, pesäpaikkoja ja elintilan. Niissä on tietysti elintilaa myös marjasadon haittalinnuille ja tuhohyönteisille, mutta myös näiden luontaisille vihollisille. Tolvanen näkee, että hyvä tasapaino pitää tuholaisetkin kurissa.
Monilla marja- ja etenkin mansikkatiloilla on isot marjapellot. Isoista pelloista on tuotannossa etua. Esimerkiksi hoitotoimet ja sadon keräämiset ovat sujuvampia. Satomäärien ja kasvitautien kannalta iso pelto on useimmiten olosuhteiltaan otollisempi, kun se on metsän keskellä olevaa pientä peltoa lämpimämpi ja kuivempi.
Jos itse pellot ovat marjanviljelijälle hankala paikka lisätä monimuotoisuutta tukevia toimia, niin kannattaa katsoa asiaa koko tilan perspektiivistä. Monimuotoisuutta voi tukea peltojen reunuksilla ja reunavyöhykkeillä, ja napata vinkkejä Tolvasen tilalta.
Kysely: Marjanviljelijät eivät tiedosta omia monimuotoisuustoimia
Marjatilayrittäjät tekevät monimuotoisuustoimia omilla tiloillaan. He eivät kuitenkaan aina miellä tai tiedosta, mitkä eri toimenpiteet vahvistavat viljely- tai tilaympäristön monimuotoisuutta. Tämä kävi ilmi, kun tein tänä syksynä Monimuotoisuuden lisääminen marjatiloilla eli MoMa-hankkeessa loppukyselynä tutkimushaastattelua muutamalle marjanviljelijälle.
Ensin haastattelussa oli mahdollisuus sanoa vapaasti oman tilan monimuotoisuustoimista, mutta esimerkkejä tuli vain muutamia. Kun luettelin listaa, millaiset erilaiset toimenpiteet monimuotoisuutta vahvistavat, niin moni huomasikin jo tehneensä näitä. Ehkä tiedostamatta kaikkia vaikutuksia.
Oli kukkakaistaa, auringonkukkapeltoja, luonnonhoitopeltoja, vältetty turhia torjunta-aineita, säilytetty kiviraunioita, metsäsaarekkeita ja erilajisia puita peltojen vieressä. Kysely ei tietysti ollut kattava, eikä sellaiseksi tarkoitettu, mutta sen avulla avattiin muitakin marjanviljelijöiden ajatuksia monimuotoisuustyöstä.
Haastattelussa sai esimerkiksi avata näkemyksiä, mikä tulevaisuuden toimenpiteiden tekemistä voisi jarruttaa tai estää. Päällimmäisiksi nousivat toimenpiteisiin kuluva raha ja aika. Marjatilayrittäjillä on keväisin ja syksyisin, ja etenkin kesän satokautena täystyöllisyys päällä, eikä ylimääräisiä töitä haluta enää listalle.
Kyselyn vastaajat tarvitsisivat lisäksi lisää tietoa erityisesi siitä, miten toimenpide tehdään käytännössä ja hoidetaan, miten paljon aikaa se vaatii ja mitkä ovat kustannukset. Tarvittaisiin siis käytännön esimerkkejä ja mahdollisuus käydä katsomassa tehty paikan päällä. Tässä voisi omassa MoMa-hankkeessa katsoa myös peiliin ja olisi voinut tällaista tietoa tuoda esiin enemmän.
Jatkon kannalta pohdin, että tekemisen ja hoitamisen kustannuksia olisi varmaan kohtuullisen helppo laskea, mutta marjanviljelylle syntyvä eurohyöty ja luonnolle syntyvä hyöty olisi se hankalampi osio. Miten kukkakaista vahvistaa elinympäristöä ja paljonko lisää marjasatoa?
Tero Tolvanenkin on pohtinut monimuotoisuustoimien kustannuksia ja hyötyjä. Videolla hän esimerkiksi avaa sitä, miten paljon monimuotoisemmasta ympäristöstä ja torjunta-aineiden rajoittamisesta hyötyvät tuhohyönteiset voivat viedä satoa.
Maaseutu ja maatalous pitävät jo yllä luonnon monimuotoisuutta, mutta on tärkeää lisätäkin vielä toimenpiteitä vahvistamaan monimuotoisuutta. Rikkaat elinympäristöt tukevat viljelyä. Marjatiloilla esimerkiksi tehokas hyönteispölytys ja maan hyvä kasvukunto tukevat satoisuutta.
Anssi Kemppinen, projektipäällikkö