Mitä pilottitilojen tietoturvakartoitukset kertovat maatilojen kyberturvallisuuden nykytilasta?

Maatalouden digitalisaatio on viime vuosina edennyt vauhdilla. Tietotekniikka ei enää vain tue maatilan hallinnollisia toimia, vaan on yhä useammin osa varsinaista tuotantoprosessia. Lypsyrobotit, tuotannonohjausjärjestelmät, ruokinta-automaatit, ilmanvaihtojärjestelmät, sääasemat, satelliittikartat ja pilvipalvelut ovat osa maatilan arkea ja kriittisiä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Tietotekniikan lisääntyessä myös tarve huolehtia tietoturvasta kasvaa. Lisääntynyt digitalisaatio lisää maataloustuotannon riippuvuutta toimivista tietojärjestelmistä, minkä vuoksi tietoturva on nykyisin myös osa suomalaisen ruokaketjun huoltovarmuutta. Tietoturvaan liittyvien häiriöiden vaikutukset voivat näkyä pitkään tilan tuotannossa ja taloudessa. Tilan DigiTurva Haltuun -hankkeessa on kartoitettu maatilojen tietoturvan nykytilaa ja tunnistettu kehityskohteita.

Pilottitiloilla tehtyjen kartoituskäyntien tavoitteena ei ollut vain arvioida yksittäisen tilan tietoturvan tasoa, vaan myös tunnistaa maatalouden toimintaympäristölle tyypillisimpiä riskejä sekä kartoittaa koulutustarpeita. Kartoitukset osoittivat, että tietoturvan tasossa ja osaamisessa on merkittäviä eroja tilojen välillä ja että erityisesti käytännönläheiselle neuvonnalle, koulutukselle ja ohjeille on selkeä tarve. Kartoitusten ehkä tärkein havainto oli, että tietoturva kiinnostaa viljelijöitä ja siihen suhtaudutaan vakavasti. Haasteena on kuitenkin ajan ja osaamisen puute. Arjen kiireissä tietoturva-asioihin ei tahdo löytyä aikaa ja koulutuksia aiheesta on ollut tarjolla vähän. Useimmiten kehityskohteet liittyvät arjen toimintatapoihin, eivät suuriin teknisiin ongelmiin.

• Maatiloille tehtyjen tietoturvakartoitusten pohjalta yleisimpiä esiin nousseita kehityskohteita olivat: salasanat ja tunnistautuminen, laitteiden ja ohjelmistojen päivittäminen, verkkojen eriyttäminen, käyttöoikeudet, varmuuskopiointi sekä huijausten tunnistaminen.
• Salasanat ja tunnistautuminen: Maatiloilla käytetään edelleen samoja tunnistautumistietoja ja salasanoja useissa eri palveluissa. Pitkien ja yksilöllisten salasanojen käyttö sekä monivaiheinen tunnistautuminen ovat tehokkaita ja helposti käyttöön otettavia suojauskeinoja. Mobiilivarmenteen ottaminen käyttöön suojaa puolestaan pankkitunnuksia turhalta ”riskikäytöltä”.
• Laitteiden ja ohjelmistojen päivittäminen: Monet laitteet toimivat hyvin, vaikka niiden tietoturvapäivitykset olisivat päättyneet, mutta murtoriski on kuitenkin kasvanut merkittävästi. Päivityksien asentaminen aina viivyttelemättä ja erityisesti reitittimen ajantasaisuudesta huolehtiminen ovat tärkeitä tietoturvatekoja.
• Verkkojen eriyttäminen: Kamerat, kuluttajalaitteet ja muut IoT-laitteet samassa verkossa tuotantojärjestelmien kanssa lisäävät riskiä haittaohjelmien leviämiselle. Verkkojen segmentointi on yksi kustannustehokas tapa parantaa maatilan tietoturvaa.
• Käyttöoikeudet: Työntekijöillä, urakoitsijoilla ja huoltohenkilöstöllä tulisi olla jokaisella omat käyttäjätunnukset, ja käyttöoikeudet tulisi poistaa heti niiden tarpeen päätyttyä. Käyttöoikeuksien ja niiden tason säännöllinen tarkistaminen on tehokas keino pienentää tietoturvariskejä.
• Varmuuskopiointi: Varmuuskopiointia tehdään aika usein, mutta harvemmin testataan, että saadaanhan varmuuskopioista tiedot myös palautettua tarvittaessa. On syytä myös varmistaa, että palveluntarjoajat huolehtivat osaltaan varmuuskopioinnista ja tietojen palauttamisen testaamisesta.
• Huijausten tunnistaminen: Tekoäly on tehnyt huijauksista entistä uskottavampia, joten kaikkiin viesteihin ja linkkeihin kannattaa suhtautua terveellä epäluulolla. Sähköposti-, tekstiviesti- ja sosiaalisen median huijaukset ovat edelleen merkittävä riski tietoturvan näkökulmasta.

Maatalouden tietoturvassa ei ole kyse vain yksittäisen yrityksen riskienhallinnasta. Sähkökatkot, internetyhteyksien häiriöt ja vesikatkot voivat aiheuttaa myös kauaskantoisia tuotannon ongelmia, jos niihin ei ole varauduttu. Tuotantojärjestelmien, automaation ja verkkoyhteyksien toimivuus on monilla tiloilla keskeinen osa päivittäistä toimintaa. Kartoituksissa nousi esiin erityisesti internetyhteyksien toimintavarmuuden merkitys, sillä verkkokatkot voivat haitata esimerkiksi automaatiojärjestelmien käyttöä ja hälytysten välittymistä. Tämän vuoksi varayhteydet, UPS-ratkaisut ja muut jatkuvuudenhallinnan keinot ovat tärkeitä kehityskohteita. Maatilojen varautuminen ei turvaa ainoastaan yksittäisen yrityksen toimintaa, vaan tukee myös koko ruokaketjun toimintavarmuutta ja kansallista huoltovarmuutta.

Kartoituksessa nousi esiin myös tekoälyn käytön lisääntyminen maatiloilla. Tekoälyä hyödynnetään lähinnä tiedonhakuun ja suunnittelutyöhön. Samalla korostuu tarve ymmärtää, millaista tietoa tekoälypalveluihin voidaan turvallisesti syöttää sekä miten tekoälyn vastauksia tulisi arvioida kriittisesti. Tämäkin osa-alue kaipaa siis maatalouteen suunnattua koulutusta ja ohjeistusta.

Tietoturva ei ole vain monimutkaisia teknisiä kysymyksiä, vaan se on myös yksinkertaisia arjen tekoja. Jo muutamakin oikea toimenpide voi parantaa merkittävästi maatilan tietoturvaa ja toimintavarmuutta. Kartoituksen pohjalta laadittavat koulutukset, tietoturvatesti ja tietoturvaopas tarjoavat käytännön työkaluja maatilojen tietoturvan kehittämiseen. Tavoitteena on madaltaa kynnystä tietoturvatoimien aloittamiseen ja tarjota konkreettisia keinoja riskien hallintaan. Kartoitusten perusteella nähdään, että maatilojen tietoturvan kehittäminen ei vaadi aina suuria investointeja. Usein merkittävimmät parannukset saavutetaan päivittämällä toimintatapoja, selkeyttämällä vastuita ja lisäämällä henkilöstön osaamista.

Tarja Karjalainen