Oikeus jäädä – nuorten viljelijöiden ja maaseudun nuorten tulevaisuus Euroopassa

Ratkaisuja etsitään kansallisesti ja koko EU:n tasolla

Euroopan komissio julkaisi lokakuussa 2025 maatalouden sukupolvenvaihdosstrategian. Sen kunnianhimoinen tavoite on kaksinkertaistaa nuorten ja uusien viljelijöiden osuus EU:ssa nykyisestä noin 12 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.

Strategiassa tunnistetaan monia esteitä, jotka heikentävät nuorten mahdollisuuksia ja halukkuutta ryhtyä viljelijöiksi. Samalla esitetään keinoja näiden esteiden purkamiseksi. Kun uutta, vuonna 2028 alkavaa EU:n rahoituskautta valmistellaan, jokaisen jäsenvaltion velvollisuutena on laatia oma sukupolvenvaihdosstrategiansa. Näissä kansallisissa suunnitelmissa valitaan ne toimet, joilla vastataan juuri kyseisen maan keskeisimpiin haasteisiin ja edistetään yhteistä eurooppalaista tavoitetta.

Yhteiset haasteet, yhteinen tahto

Maaliskuun puolivälissä kokoonnuimme Brysseliin noin 150 osallistujan voimin vaihtamaan ajatuksia ja jakamaan hyviä käytäntöjä siitä, miten EU:n sukupolvenvaihdosstrategiasta tehdään konkreettisia ja vaikuttavia toimia. Keskustelun ytimessä olivat maaseudun nuorten ja nuorten viljelijöiden todelliset tarpeet.

Päivän aikana kuulimme mielenkiintoisia käytännön esimerkkejä muun muassa tilan hankinnan rahoituksesta, osaamisen kehittämisestä ja siitä, miten nuoret voidaan ottaa aidosti mukaan päätöksentekoon. Keskustelu jatkui pienryhmissä, joissa syvennyttiin esimerkiksi maan ja rahoituksen saatavuuteen sekä siihen, millaisin konkreettisin teoin maaseudulla asumisesta voidaan tehdä todellinen vaihtoehto nuorille.

Seminaari ei ehkä tarjonnut mitään yksittäistä suurta läpimurtoa tai ihmelääkettä, mutta se teki yhden asian hyvin selväksi: haasteet ovat pääpiirteissään samat niin Irlannissa, Itävallassa kuin Suomessakin. Samalla se osoitti, että tahtotila on vahva ja panostuksia ollaan valmiita tekemään.

Oikeus jäädä on enemmän kuin maatalouspolitiikkaa

Kun yhdessä tahdomme, keinoja löytyy. Ratkaisuja on etsittävä laajasti, sillä oikeus – tai mahdollisuus – jäädä ei ole vain maatalouspolitiikan kysymys. Kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta, joka liittyy myös elämänlaatuun, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Nuoria ei voi vain velvoittaa jäämään maaseudulle. Heille on luotava aitoja syitä ja todellisia mahdollisuuksia jäädä. Reilu elintaso maaseudulla tarkoittaa toimivia palveluja, kunnollista infrastruktuuria sekä mahdollisuutta sovittaa yhteen työ ja vapaa-aika. Kyseessä on samalla kokoaan suurempi strateginen kysymys Euroopan ruokaturvalle, maaseudun elinvoimalle ja vihreälle siirtymälle.

Sanna Koivumäki

Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö

Sanna Koivumäki, Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö