Silakkaa, saariston makuja ja syksyn markkinatunnelmaa - Turun Silakkamarkkinoilla riitti kävijöitä

Silakkaa, saariston makuja ja syksyn markkinatunnelmaa – Turun Silakkamarkkinoilla riitti kävijöitä

Turun Aurajoen rannassa vietettiin 22. – 25. lokakuuta jälleen perinteisiä Silakkamarkkinoita. Neljän päivän aikana markkinoilla vieraili yli 66 000 kävijää – ostava yleisö löysi paikalle päivästä toiseen, ja erityisesti lauantaina markkina-alueella riitti vilskettä.

Raikas syyssää, Aurajoen rantamaisema ja kalatuotteita täynnä olevat kojut loivat markkinoille tutun syksyisen tunnelman. Tarjolla oli silakan lisäksi monipuolisesti tuoretta ja jalostettua kalaa sekä muita saariston tuotteita. Lähes sadan kauppiaan tuotteet kävivät hyvin kaupaksi, ja suosituimpia kalatuotteita myytiin loppuun jo ennen markkinoiden päättymistä.

Silakka taipuu moneksi

Silakkamarkkkinoilla yksi asia tuli jälleen hyvin näkyväksi: silakka ei ole vain yksi kala muiden joukossa. Se on osa rannikon ruokaperinnettä ja samalla raaka-aine, josta syntyy monenlaisia tuotteita.

Tämän vuoden Herkkusilakkakilpailu osoitti jälleen, miten monipuolisesti silakkaa voidaan valmistaa. Kilpailuun osallistui 14 silakkatuotetta seitsemältä kalastajalta.

Vuoden parhaaksi valittiin Hasse Bergmanin valmistama rapusilakka Getasta Ahvenanmaalta. Toiseksi sijoittui Pirjo ja Reima Salosen tillisilakka Taivassalosta ja kolmanneksi Liisa Vainion sitruuna-valkosipulisilakka Taivassalosta.

Kilpailu oli erittäin tiukka ja tasaväkinen: voittajan ja toiseksi sijoittuneen välillä oli vain yksi piste, kuten myös toisen ja kolmannen sijan välillä. Raati kehui mm. tuotteiden aitoa, selkeää ja tasapainoista makua sekä ulkonäköä ja rakennetta. Onnea voittajille!

Markkinat ovat kohtaamispaikka

Silakkamarkkinoiden merkitys ei kuitenkaan rajoitu siihen, mitä kojuista ostetaan.

Markkinat ovat paikka, jossa kalastaja ja kuluttaja kohtaavat suoraan. Kuluttaja näkee, kuka kalan on pyytänyt ja millaisia tuotteita saaliista voidaan valmistaa. Kalastajalle markkinat tarjoavat puolestaan mahdollisuuden myydä tuotteita suoraan kuluttajalle ja kertoa omasta työstään.

Juuri tällaisilla kohtaamisilla on merkitystä aikana, jolloin kotimaisen kalan saatavuudesta, kulutuksesta ja kalastuksen tulevaisuudesta käydään paljon keskustelua.

Kun kala ostetaan suoraan kalastajalta, ostokseen liittyy muutakin kuin itse tuote. Mukana on tarina merestä, kalastajan työstä ja paikallisesta ruokakulttuurista.

Yli 66 000 kävijää kertoo kiinnostuksesta

Turun Silakkamarkkinoiden tämänvuotinen kävijämäärä, yli 66 000 ihmistä, on vahva osoitus siitä, että kalalla ja merellisellä ruokakulttuurilla on edelleen paikkansa kaupunkilaisten syksyssä. Lauantai oli vilkkain markkinapäivä, jolloin kävijöitä oli noin 22 700. Myös sunnuntaina markkinoille saapui noin 17 500 ihmistä.

Kävijämäärä kertoo myös siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita kotimaisesta ruoasta, lähituotannosta ja siitä, mistä ruoka tulee.

Silakkamarkkinoilla nämä asiat ovat konkreettisesti läsnä. Kalan voi nähdä, haistaa, maistaa ja ostaa suoraan tuottajalta.

Mitä markkinoilta jäi käteen?

Kalatalouden näkökulmasta Turun Silakkamarkkinoilta jäi ennen kaikkea mieleen ihmisten kiinnostus kalaan.

Markkinoiden tunnelma muistuttaa siitä, että kotimaisella kalalla on vahva asema suomalaisessa ruokakulttuurissa. Samalla se nostaa esiin kysymyksen siitä, miten kiinnostus saadaan muuttumaan yhä useammin myös kotimaisen kalan ostamiseksi ja kuluttamiseksi?

Ammattikalastajalle toimivat myyntikanavat ovat tärkeä osa elinkeinoa. Suoramyynti, jalostus ja erilaiset kalatuotteet voivat tarjota mahdollisuuksia lisätä kalan arvoa ja tuoda kalastajan työn lähemmäksi kuluttajaa.

Turun Silakkamarkkinoilla tämä ketju oli nähtävissä parhaimmillaan: merestä markkinoille ja markkinoilta ruokapöytiin.

Ja ehkäpä juuri siksi Silakkamarkkinat ovat säilyttäneet paikkansa Turun syksyssä vuodesta toiseen – silakka ei ole vain perinne, vaan edelleen elävä osa kotimaista kalataloutta.

Saaristomeren Kalaleader, kalatalousaktivaattori Mona Heijari