Sulan maan puunkorjuu suometsissä: miten onnistut, kun talvet eivät enää kanna?

Ilmastonmuutos tekee talvikorjuun olosuhteista aiempaa epävarmempia: routaan ja lumipeitteeseen nojaava “varma talvikorjuukausi” voi jäädä lyhyeksi tai routaa ei tule lainkaan. Ilmasto-oppaassa ennakoidaan Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa lumen määrän ja talvikauden pituuden vähenevän, mikä heijastuu suoraan talvisten korjuuikkunoiden ennustettavuuteen (Ilmasto-opas). Siksi sulan maan korjuu voi olla osalla turvemaakohteista toimiva vaihtoehto – mutta vain, jos kohdevalinta ja suunnittelu tehdään huolellisesti.

Turvemailla korjuun haasteet korostuvat: kantavuus voi vaihdella paljon leimikon sisällä paljon ja lisäksi ojien sijainti ja ylitykset vaikuttavat ajo- ja kokoojaurien sijoitteluun ja metsäkuljetusmatkat voivat helposti pidentyä.

Ydinviesti: ratkaisevaa ei aina ole vuodenaika, vaan kohteen ominaisuudet ja se, miten hyvin korjuu on suunniteltu ja ajoitettu. Metsänhoidon suosituksissa korostetaan turvemailla erityisesti vesitalouden ja kantavuuden huomioimista korjuun toteutuksessa.

Mahdollisuus vai riski? Päätös kohteesta ja toteutuksesta

Sulan maan korjuu on mahdollisuus silloin, kun kohde on kantavuudeltaan riittävä tai korjuu voidaan ajoittaa suotuisaan sääikkunaan (esimerkiksi kuivan jakson jälkeen). Sulan maan korjuu on riski silloin, kun leimikon kantavuus on heikko eikä suunnittelun avulla saada riittävästi minimoitua urapainaumia, jäävän puuston vauriota ja vesitalouden häiriöitä. Riskit sulan maan korjuussa kasvavat:

• leimikolla on toistuvasti märkiä painanteita ja pohjavesi on korkealla, metsäkuljetusmatka on pitkä tai varastopaikka/tiestö ei kestä.
• ajourat joudutaan viemään heikoimpien kohtien läpi tai ojien ylityksiä on paljon ilman selkeää suunnitelmaa.
• työmaalle ei ole sovittu keskeytyskriteerejä (mitä tehdään, jos olosuhteet muuttuvat sateiseksi).

Sulan maan korjuu ei onnistu, jos puuta ei saada kuljetettua pois metsästä muulloin kuin tien ollessa jäässä.

Ennakkosuunnittelu: ajourat, varastot ja “pahimmat paikat”

Turvemailla ennakkosuunnittelun arvo korostuu: onnistuminen tehdään pitkälti ennen kuin koneet tulevat leimikolle. Hyvä suunnitelma vähentää ajokertoja, ohjaa liikkumisen kantavimmille reiteille ja tekee “kriittisistä kohdista” hallittavia. Käytännön työmaasuunnittelun sisällöstä löytyy hyvä koonti Puuhuollon Työmaan korjuuohjeista.

Ennen kuin korjuu aikataulutetaan sulan maan aikaan, kohde kannattaa arvioida toteutettavuuden näkökulmasta monipuolisesti. Alla on kysymyksiä, jotka auttavat tarkastelussa. Mitä useampi kohta puoltaa sulan maan korjuuta, sitä realistisempi vaihtoehto on toteuttaa korjuu roudattomana aikana.

• Pohjavedenpinta ja vesitalous: onko vedenpinta tyypillisesti lähellä maanpintaa ja vaihteleeko se paljon vai onko se selkeästi syvemmällä?
• Ojitus ja ojien kunto: toimivatko ojat ja onko ylityspaikkoja?
• Puuston määrä ja rakenne: onko korjuukertymä riittävä ja tukeeko puuston haihdutus kohteen kuivumista (120 m3 tai enemmän)?
• Aluskasvillisuus ja pintakerros: mitä maastohavainnot kertovat märkyydestä (esim. painanteet, rahkasammalpinnat) ja miten ne sijoittuvat suunniteltuihin ajouriin?
• Ajouraverkosto, metsäkuljetusmatka ja ajokerrat: sijoita urat niin, että vältät heikoimmat kohdat ja minimoit ojien ylitykset, pystytäänkö ajokerrat ja liikkuminen pitämään minimissä (suunnittelu, reititys, työjärjestys)?
• Kriittiset pisteet kartalle: merkitse pehmeiköt, painanteet, ojat ja mahdolliset vahvistustarpeet sekä suunnittele mahdolliset kiertoreitit.
• Tiestö ja varastopaikat: Onko metsätie liikennöitävissä ympärivuoden vai muina aikoina paitsi kelirikkoaikana? Onko mahdollista suunnitella useampi varastopaikka?
• Varasuunnitelma: sovi jo etukäteen, miten toimitaan, jos sadejakso alkaa (esim. siirto paremmille urille, vahvistustoimet tai hakkuun keskeytys).

Kolme esimerkkitapausta: näin päädytään päätökseen

Alla olevat peukalosäännöt auttavat metsänomistajaa hahmottamaan, miten kantavuuteen liittyvät tekijät vaikuttavat käytännössä.

• A) Hyvä sulan maan kohde: kantavako turvekangas, toimiva tie ja varastopaikka sekä lyhyt metsäkuljetus. Urat suunnitellaan kantavimmille kohdille ja ajokertoja vähennetään tarvittaessa.
• B) Rajatapaus: toimiva tie ja varastopaikka, kohteen kuivatustilanne ja puustonmäärä riittävät ja tukevat korjuuta, mutta edellyttävät kuivaa kesäjaksoa. Leimikolla on yksittäisiä märkiä tai muuten korjuuta vaikeuttavia kohtia. Ratkaisu: kriittiset pisteet tunnistetaan etukäteen ja tarvittaessa jätetään hakkaamatta, uria vahvistetaan ja sovitaan selkeät hakkuun keskeytyskriteerit.
• C) Ei sulan maan korjuuta: pitkä metsäkuljetus, heikko varastopaikka/tiestö, korkea pohjavesi ja toistuvasti märät painanteet. Tällöin hakkuu kannattaa ajoittaa routajakson ajalle/talveen.

Toteutus: miten vähennetään vaurioita ja urapainaumia?

Sulan maan korjuussa onnistuminen näkyy kahdessa asiassa: työ etenee suunnitellusti ja korjuujälki pysyy hyväksyttävänä. Alla olevat keinot ovat yksinkertaisia, mutta turvemailla vaikutus on suuri. Yksityiskohtaisempia toteutuksen huomioita (mm. vesitalous, kantavuus ja korjuujälki) on koottu Metsänhoidon suosituksiin (Turvemaiden puunkorjuu – Toteutus).

• Pidä ajokerrat minimissä: suunnittele työjärjestys ja puutavaralajit niin, että samaa uraa ei tarvitse ajaa turhaan.
• Hyödynnä hakkuutähteitä urilla: vahvista erityisesti kriittiset kohdat (ojien lähistöt, painanteet, kapeikot), jotta kantavuus riittää.
• Ajoita “oikeaan hetkeen”: kuiva jakso voi tehdä korjuun mahdolliseksi useammalla kohteella. Tee suunnitelma kohteiden korjuuajankohdan siirrosta – mutta muista varasuunnitelma, jos keli muuttuu.
• Sovi korjuujäljen tavoite ja seuranta: määritä etukäteen, mitä pidetään hyväksyttävänä ja miten tilanteeseen reagoidaan työmaan aikana.
• Valitse kohteeseen sopiva kalusto ja työmenetelmät: maanpaineen hallinta, urien käyttö ja työn rytmitys ratkaisevat. Tarvittaessa tukeudu työmaan korjuuohjeisiin ja Metsätehon ohjeistuksiin.

Yhteistyö ratkaisee: yhteinen suunnitelma ja näkemys toteutuksesta

Sulan maan korjuu turvemailla onnistuu parhaiten, kun metsänomistaja, suunnittelija ja urakoitsija jakavat saman tilannekuvan. Pienetkin epäselvyydet (reittivalinnat, ojien ylitykset, varastopaikka, keskeytyskriteerit) muuttuvat nopeasti isommiksi ongelmiksi, jos korjuuolosuhteet heikkenevät.

• Yhteinen tilannekuva: käy kohteen riskit ja rajoitteet läpi ennen aloitusta (kantavuus, ojat, varastot, tie, ym.).
• Pelisäännöt ja keskeytyskriteerit: sovi etukäteen, milloin työ keskeytetään tai suunnitelmaa muutetaan olosuhteiden muuttuessa.
• Työmaakohtainen korjuuohje: kirjaa urat, varastot, vältettävät kohdat ja mahdolliset vahvistuspaikat selkeästi.

UKK: neljä käytännön kysymystä sulan maan korjuusta

Mistä tiedän, onko kohde kantava? Yhdistä maastohavainnot (painanteet, pintakerros, aluskasvillisuus) ja vesitalouden arvio (ojien toimivuus, pohjavedenpinta) ennakkosuunnitteluun. Jos kantavuus vaihtelee paljon leimikon sisällä, urien sijoittelu ja ajokertojen minimointi korostuvat.

Voiko kuiva jakso riittää? Joskus voi – erityisesti rajatapauksissa sääolosuhteet ja niiden muutosten seuranta on tärkeää. Olennaista on, että työmaalla on varasuunnitelma ja sovitut keskeytyskriteerit: jos sääolosuhteet muuttuvat, toimintaa muutetaan tai työ keskeytetään ennen kuin jälki heikkenee.

Miten varmistetaan, ettei vesitalous häiriinny? Suunnittele urat ja ylitykset niin, että ojia ja herkkiä kohtia rasitetaan mahdollisimman vähän. Hyvä ennakkosuunnittelu yhdistää korjuun ja vesiensuojelun: missä kuljetaan, missä ei kuljeta ja miten ylitykset tehdään.

Mitä pitää sopia urakoitsijan kanssa etukäteen? Kirjallinen (tai muuten selkeä) työmaakohtainen korjuuohje: urat, varastopaikka, vältettävät alueet, vahvistuskohdat ja toimintatapa olosuhteiden muuttuessa. Yhteinen pelikirja vähentää väärinymmärryksiä ja tukee hyvää korjuujälkeä.

Lopuksi

Sulan maan puunkorjuu suometsissä voi olla toimiva vaihtoehto, mutta se ei ole “automaattisesti hyvä” eikä “automaattisesti huono”. Lopputulos ratkaistaan kohdevalinnalla, ennakkosuunnittelulla ja sillä, että työmaalla reagoidaan olosuhteisiin ajoissa. Kun urat, varastopaikka, ajokerrat ja vesitalous on mietitty etukäteen, myös kesäkorjuun riskit pienenevät selvästi.

Lue lisää

• Verkkokurssi: Suometsien sulan maan puunkorjuu – tiestöstä toteutukseen Suometsien sulan maan puunkorjuu – tiestöstä toteutukseen
• Raportti: Turvemaiden sulan maan puunkorjuu – Suunnittelijoiden ja yrittäjien kokemukset ja kehittämistarpeet
• Raportti: Metsänomistajien näkemyksiä turvemaiden metsänhoidosta ja puunkorjuusta Pohjois-Pohjanmaalla–metsänomistajakyselyn tuloksia
• Webinaaritallenne: Käytännön puunkorjuu suometsissä, Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto.
• Ilmasto-opas: Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa
• Metsänhoidon suositukset: Turvemaiden puunkorjuu – Toteutus Turvemaiden hakkuut – korjuun suunnittelu
• Metsäteho / Puuhuolto-opas: Työmaan korjuuohjeet – Korjuun suunnittelu (https://puuhuolto.fi/korjuun-suunnittelu/korjuun-ohjaus/tyomaan-korjuuohjeet/)
• Metsäteho: Heikosti kantavan maan puunkorjuu – sulan maan aikana; sekä Korjuun suunnittelu ja toteutus (PDF)
• Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hankkeen raportit (kokemukset ja kehittämistarpeet; metsänomistajakysely).

Kirjoittajat Sari Hilli ja Matti Vuoti

Tämä blogi on tuotettu osana Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanketta, jota rahoittaa Maaseuturahasto.

Sari Hilli ja Matti Vuoti