Uusia oivalluksia ilmastokosteikkojen hoito -webinaarissa

Kosteikon perustaminen on ensiaskel kohti kosteikkoa, muistutti Luonnonvarakeskuksen tutkija Hanna Kekkonen Miten ilmastokosteikkoja hoidetaan? -webinaarin aluksi. Kevättalvella 2026 järjestetty tilaisuus kokosi linjoille innokkaan joukon kuulemaan teoriatiedon lisäksi käytännön vinkkejä erityisesti turvepelloille perustettavien kosteikkojen hoitoon. Webinaarissa esiteltiin myös EU:n maaseuturahoituksen kosteikkotukia ja kutsuttiin kuulijat mukaan Kosteikkokarnevaaleille.

Kosteikoilla on monia hyötyjä

Kosteikkoja voidaan luokitella niiden syntytavan, vesitalouden ja käyttötarkoituksen perusteella. Esimerkiksi vesiensuojelukosteikkojen ensisijainen tavoite on pidättää ravinteita, kun taas turvemaille perustettavilla kosteikoilla tavoitellaan ensisijaisesti ilmastohyötyjä, koska vedenpinnan nosto vähentää tehokkaasti pellon kasvihuonekaasupäästöjä. On kuitenkin tärkeää huomata, että kosteikot ovat lähes aina monihyötyisiä: ne edistävät vesi- ja ilmastotavoitteiden lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja niillä on myös merkittävä maisemallinen arvo.

Kosteikon hoito on vesitalouden turvaamista ja häiriöiden minimointia

Kosteikon muodostuminen ottaa oman aikansa, sillä vedenpinnan nostamisen jälkeen alueen kasvillisuus muuttuu vähitellen. Kasvillisuuden kehittyminen etenee vaiheittain ja vakiintumisvaihe saavutetaan boreaalisissa oloissa 10–20 vuoden kuluttua.

Hoitotoimenpiteet räätälöidään kosteikkotyypin ja asetettujen tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi entinen turvepelto ei palaudu täysin suon kaltaiseksi ilman aktiivista hoitoa. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että vedenpinta pysyy riittävän korkealla. Ojien ja muiden vesirakenteiden toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. Jos alue pusikoituu liiaksi, kannattaa puita poistaa ja kasvillisuutta niittää ja korjata pois.

Kosteikkoja tuleekin hoitaa säännöllisesti, sillä alueen ekosysteemi ei välttämättä muutu toivottuun suuntaan eikä tavoiteltuja ekosysteemipalveluja synny pelkästään vedenpinnan nostamisen seurauksena.

Käytännön vinkkejä kosteikkojen hoitoon

Kosteikkojen hoitoa kannattaa pohtia jo kosteikkoa suunniteltaessa, korostivat Maarit Satomaa (Pohjois-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Pohjois-Suomi) ja Tarmo Väisänen (Aholan Maito Oy). Satomaalla ja Väisäsellä   on käytännön kokemusta Liejuojan pellon kosteikon perustamisesta, hoidosta ja hoitoon liittyvistä haasteista.

Maarit ja Tarmo vinkkasivat, että perustettavan kosteikon hoitoa kannattaa pohtia jo kosteikkoa suunniteltaessa. Esimerkiksi patopenkereiden tulee olla riittävän leveitä, jotta niiden niittäminen onnistuu traktorilla tai muulla koneella. Käsin tehtynä niittäminen on erittäin työlästä. Leveämpi patopenkka kestää myös paremmin veden painetta.

Toinen käytännön vinkki liittyi lietealtaan sijoittamiseen. Altaan luokse on päästävä kaivurilla, ja kaivetulle massalle tulee olla sijoituspaikka, josta ravinteet eivät valu takaisin vesistöön.

Kolmas vinkki kannusti aloittamaan kosteikon hoidon ja reuna-alueiden niittämisen heti kosteikon valmistuttua. Pajukko kannattaa pitää kurissa raivaamalla, mikä parantaa myös lintujen viihtyvyyttä alueella. Raivaustöitä ei kuitenkaan saa tehdä lintujen pesimäaikaan.

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan kosteikkojen hoitoa

EU:n maaseuturahoituksen avulla voi perustaa kosteikon tai kunnostaa uoman. Ei-tuotannollisen investoinnin korvaus on suunnattu tavoitteiltaan vesiensuojelua edistävän, luonnon monimuotoisuutta parantavan tai ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävän kosteikon suunnitteluun ja rakentamiseen.

Investoinnin valmistuttua kosteikon hoidosta tehdään kosteikkojen hoitosopimus. Sopimuksen toimenpiteillä tähdätään joko maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen, ilmastonmuutoksen hillintään tai maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden parantamiseen – eli samoihin tavoitteisiin kuin investointituessa.

Vuosittainen korvaus kaikille kosteikkojen hoitosopimukseen ilmoitetuille peruslohkoille on 500 euroa hehtaarilta. Kosteikkojen hoitosopimus voidaan tehdä myös sellaiselle kosteikolle, jota ei ole perustettu maaseuturahoituksen tuella, jos kosteikko täyttää vaatimukset.

Kosteikkoja voidaan hoitaa myös laiduntamalla, jolloin maisema pysyy avarana. Kuva: Riikka Klemola, Ruokavirasto.

Kirjallinen hoitosuunnitelma ja -päiväkirja auttavat muistamaan

Kosteikkojen hoitosopimusta haettaessa hakemuksen liitteeksi tarvitaan kirjallinen suunnitelma kosteikon hoidosta. Hoitotoimenpiteitä tulee tehdä vuosittain, joten hoitosuunnitelmasta tulisi käydä ilmi vuosittain tai määrävälein tehtävät toimet, kuten kosteikon reuna-alueiden niitto ja patorakenteiden tarkistus.

Hoitopäiväkirjaan tai lohkokirjanpitoon merkitään puolestaan toteutetut toimenpiteet ja tehdyt havainnot sitä mukaa, kun niitä kertyy. Kirjanpidosta voidaan tarvittaessa myöhemmin tarkistaa esimerkiksi kosteikolla laiduntaneiden eläinten määrä ja laidunnusjakson kesto. Muistiinpanoista on hyötyä myös viljelijälle, sillä niiden avulla hoitotoimien toteutumista on helppo seurata ja osoittaa jälkikäteen.

Miten ilmastokosteikkoja hoidetaan? -webinaari tarjosi teoriaa ja käytännön vinkkejä ilmastokosteikkojen hoidosta. Palautteen perusteella osallistujille syntyi uusia oivalluksia esitysten pohjalta.

Blogin kirjoittivat Salla Ruuska Maaseutuverkostoyksiköstä ja Antti Miettinen elinvoimakeskusten ilmastoyksiköstä

Lisätietoja kosteikkojen hoitosopimuksesta: Sopimusehdot: kosteikkojen hoitosopimus 2026 – Ruokavirasto

Miten ilmastokosteikkoja hoidetaan? -webinaarin esitykset löydät täältä (Miten ilmastokosteikkoja hoidetaan? -webinaari – Maaseutuverkosto).

Salla Ruuska, Antti Miettinen