Vaikuttavan hanketoiminnan jäljillä

Vaikuttavuuden mallinnusta Pohjois-Pohjanmaalla

Hanketoiminnan kompastuskivenä on usein hanketoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen, osoittaminen ja siitä viestiminen. Hankkeiden raporteissa selvitetään perinpohjaisesti mitä kaikkea hankkeessa on tehty, montako koulutusta, tilaisuutta tai tapahtumaa on järjestetty, tai paljonko oli osallistujia. Investoinneista kerrotaan mitä kaikkea on kunnostettu, rakennettu tai hankittu ja montako talkootyötuntia hankkeessa tehtiin.  Mutta mitä sitten? Onko koulutuspäivien määrällä tai tilaisuuden annilla merkitystä, jos kukaan ei muuta toimintaansa.

Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on määriteltävä mikä muutos halutaan saada aikaan ja miten muutos mitataan ja osoitetaan.  Ja jotta hankkeen vaikutukset ja vaikuttavuus pystytään viestimään tehokkaasti, siitä pitää pysyä kertomaan havainnollisesti. Näitä teemoja avattiin erinomaisesti ensimmäisenä matkapäivänä. Kuulimme Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Leader Nouseva rannikkoseudun ja Oulun yliopiston Ympäristöviisas viljelijä ja Vaikuttavuus esiin -hankkeiden yhteistyöstä, jossa tutkimustieto oli hienosti muutettu kuvaavaksi infograafiksi. Meille esiteltiin myös Vaikuttavuus esiin -hankkeessa mallinnettua vaikuttavuustiedon keräämisestä. Muita hanketeemoja olivat Nuoriso Leader-toiminta, Ilmastoviisas kylätoiminta ja yhdistystoimijoiden jaksaminen.

Mikä muutos vaikuttavalla hankkeella onkaan!

Hankkeen vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä muutosta, jonka koulutus tai tapahtuma tai muu hankkeessa tehty työ aiheuttaa osallistujissa. Mitä opitaan, millaisia uusia työtapoja tai verkostoja hankkeen tuloksena syntyy. Yhteistyöhankkeen tuloksena ja vaikutuksena yritykset alkavat tehdä enemmän konkreettista yhteistyötä. Samalla ne saavat toisiltaan vertaistukea toimintansa kehittämiseen. Vaikuttavuutta on se, että yritykset saavat verkoston kautta uusia asiakkaita, pääsevät mukaan myynti- tai alihankintaverkostoon, tai pystyvät ostamaan laadukkaampia lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Näistä kuulimme seuraavan parin päivän aikana Väylän varrella Tornionjokilaaksossa. Kukkolankosken matkailun kehittämisessä on pitkäjänteisellä työllä saavutettu jo paljon. Kerätyllä tiedolla on helppo perustella kehittämistarpeet rahoittajille. Oikein asetetut tavoitteet ohjaavat toimintaa ja vaikuttavuutta, joka hankkeella tavoitellaan. Outokaira Tuottamhan hankkeisiin osallistuneet yritykset kertoivat omin sanoin, miten yrittäjän paljon hanke on vaikuttanut yrittäjän arkeen ja miten hankkeissa on edistetty yrittäjien valmiuksia ja osaamista.

Ruotsissa toimii 40 Leader-aluetta, joista pohjoisin on Leader Tornedalen. Tutustuimme Ruotsin Leader-toimintaan ja erityisesti kansainvälisen yhteistyön avaamiin mahdollisuuksiin. Leader-ryhmien toimintaperiaatteet ovat Suomessa ja Ruotsissa hyvin samanlaisia. Ryhmissä työntekijät antavat käytännönläheistä hankevalmistelun ohjausta ja Leader-ryhmän hallitus tekee hankevalinnat. Suomesta poiketen Leader-hankkeiden viranomaispäätökset tehdään Ruotsissa keskitetysti Maatalousministeriössä (Jordbuksverket). Keskimäärin virallisen hankepäätöksen saa 3-5 kuukauden kuluessa. Aika on selvästi pidempi aika kuin Suomessa, jossa tukipäätökset tekee alueellinen ELY-keskus.

Hyvien käytäntöjen verkosto

Opintomatkalle lähdettiin oppimaan uutta ja verkostoitumaan, sillä uusien kontaktien luomiseen opintomatka tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Vierailijoille kerrottiin Pohjois-Savon hanketoiminnan tuloksista ja pohjoissavolaisista toimintatavoista. Kun opintomatkalla tutustuu muiden käytäntöihin, tunnistaa myös paremmin oman toiminnan hyvät käytännöt tai haasteet. Matkalla saa uusia näkökulmia toiminnan kehittämiseen ja mahdollisuuksiin.

Kohdevierailuissa innostavinta oli kuulla, millaisen muutoksen pienikin investointihanke voi tuo kyläläisten arkeen tai virkistäytymiseen. Hanke lisää harrastusmahdollisuuksia tai tuo kylälle lisää matkailijoita. Samalla kehittämisinto kasvaa, kun omista onnistumisista saa kertoa vierailijoille.

Opintomatkan sisällöt, aikataulut ja tutustumiskohteiden esittelyt olivat erittäin onnistuneita. Matkaohjelman laatimisessa huolellinen taustatyö ja opintomatkan tavoitteiden läpikäynti palkitsee sekä matkalle lähtijän että kohteen esittelijän. Matkalle osallistui Pohjois-Savon Leader-ryhmien työntekijöitä ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen Leader-työn vastaava rahoitusasiantuntija ja HighwaySavo hankkeen tiedottaja.

Pirjo Ikäheimonen, rahoitusasiantuntija Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö

Kuvat Pirjo Ikäheimonen, Jaana Rissanen

Pirjo Ikäheimonen, rahoitusasiantuntija Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö