Jo markka-ajoista maaseudun tukena – Hämeen Leader-ryhmät juhlistivat kolmekymppisiä
26.08.2026 10:30Leader-toiminnan 30-vuotista taivalta Suomessa juhlitaan tänä vuonna. Juhlavuoden viestikapula saapui heinäkuun alkupuolella Hämeen maakuntiin, joissa Leader-rahoituksella on tuettu maaseutua monipuolisesti jo markka-ajoista lähtien.
Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 1995 alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu, ja hieman myöhemmin maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset Leader-ryhmät syyskuun alussa 1996. Nyt kolmea vuosikymmentä myöhemmin Suomen 53 Leader-ryhmää juhlistavat kukin omalla tavallaan ja tahollaan merkkivuotta kuluvan vuoden aikana.
Kun viestikapula saapui Kanta-Hämeeseen, toteuttivat Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry ja EMO ry juhlavuoden kunniaksi omalla viikollaan Löydä Leader -tempauksen piilottamalla ympäri maakuntaa tuotepaketteja rahoitettuihin kohteisiin.
– Löydä Leader -tempaus onnistui mukavasti ja saimme kiitosta erityisesti tuotepaketin syötävästä sisällöstä. Halusimme Leader-juhlinnan lisäksi nostaa esiin paikallisia tuottajia tulevan Lähiruokapäivänkin kunniaksi. Hämeessä ruoka yhdistää monenlaisia tekijöitä ja kehittäjiä, tempauksen ideoinut Linnaseutu ry:n viestintäsuunnittelija Karita Soittila kertoo tyytyväisenä.
Viikkoa aiemmin juhlavuotta viettänyt Päijänne-Leader ry juhlisti syntymäpäiviä Päijät-Hämeessä kahden avoimen tilaisuuden merkeissä, kun Leader-tukea monipuolisesti hyödyntäneellä Heinola DiscGolfPark Worldilla eli ”Kippiksellä” vietettiin perhepäivää ja Anianpellon suurmarkkinat Vääksyssä kokosivat väkeä yhteen. Lisää upeasta Kippiksen frisbeegolfunelmasta ja Päijänne-Leader ry:n tuesta voit lukea maaseutu.fi-sivustolta täältä. Lisäksi Päijät-Hämeessä pyöreitä vuosia juhlistettiin myös entisten ja nykyisten hallituslaisten ja jäsenten yhteisessä kiitosillassa.
– Viikon aikana pääsimme kohtaamaan tuttuja ja uusia kasvoja, kuulemaan tarinoita paikallisesta tekemisestä ja näyttämään konkreettisesti, mitä Leader-rahoituksella on vuosien varrella saatu aikaan alueemme kylissä, yhteisöissä ja yrityksissä. Leader on ennen kaikkea ihmisten kokoisia ideoita, paikallista yhteistyötä ja uskoa siihen, että omaa kotiseutua voi kehittää yhdessä, Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale kiteyttää.
Jotain uutta, jotain pysyvää
Kanta-Hämeen Leader-ryhmien väki kokoontui juhlaviikolla yhteen Hämeenlinnan Rengossa sijaitsevalle ja Linnaseudun tukemalle Kuittilan kodalle muistelemaan menneitä vuosia ja Leader-työtä.
– Jos miettii kolmea kulunutta vuosikymmentä, niin digitaalinen muutos on ollut valtava – sekä meille toimistolla että asiakkaille, kun paperilomakkeista on siirrytty verkkoon, jo 25 vuotta Leader-toiminnassa mukana ollut EMO:n toiminnanjohtaja Esko Pietari sanoo.
Toisaalta kaikki ei ole muuttunut, sillä neuvonta on edelleen keskeinen osa Leader-työtä.
– Lienemme viimeisiä rahoituksenmyöntäjiä, jotka ottavat henkilökohtaisesti asiakkaita yhä edelleen vastaan, Linnaseudun toiminnanjohtajana pitkään palvellut Jussi Pakari pohtii.
Juuri kohtaamisista ja hanketoimijoiden omistautumisesta löytyykin Leader-työn suola.
– Palkitsevimpia hetkiä työssä on, kun ihmisten kanssa onnistuu saavuttamaan luottamuksen, jolloin pyöreän pöydän ääressä jutellaan muustakin kuin hankeasioista ja uskalletaan kysyä niitä ”tyhmiäkin kysymyksiä”, vaikka eihän sellaisia oikeasti olekaan. On myös mahtavaa nähdä se ylpeys, jolla hanketoteuttajat projektiinsa suhtautuvat, olipa hanke sitten minkäkokoinen tahansa, LounaPlussan hankeneuvoja Elina Hujanen virkkoo.
”Eikä kukaan ollut ennen kuullut Leaderista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä”
Paikallisen maaseudun kehittämisen historia Hämeessä on pitkä. Leader-ohjelman toimeenpano päästiin aloittamaan osuuskunta-muotoisena vuonna 1997 yhtenä Suomen mukaan valituista reilusta paristakymmenestä ensimmäisestä alueesta.
– Se oli markka-aikaa eikä kukaan ollut ennen kuullut Leaderista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä, hämäläisen Leader-toiminnan ensimmäinen toiminnanjohtaja Pia Niemikotka muistelee kolmen vuosikymmenen takaista.
Uuden äärellä oli moni, tekemistä paljon.
– Tehtävämme oli toimeenpanna EU:n hyväksymää paikallistalouden kehitysohjemaa kentältä nousevien aloitteiden kautta. Hallintomalli piti luoda ministeriön, aluehallinnon sekä osuuskunnan hallituksen kanssa, ja asukkaat ja yritykset piti saada mukaan toimeenpanemaan konkretiaa, Niemikotka jatkaa.
Niemikotkan mukaan ohjelmakauden puolivälissä päätettiin alue jakaa ja hakea jatkoa seuraavalle kaudelle kahtena uutena alueena.
– Kollegani Hämeen Liisa otti vastuulleen Päijät-Hämeen ja minä Hämeenlinnan seudun, Niemikotka muistelee.
Vuosien saatossa Leader-kartta ja rajat ovat menneet jonkin verran uusiksi. Tätä nykyä Hämeen maakunnissa toimii neljä Leader-ryhmää, joista Linnaseutu toimii Hämeenlinnan seudulla, LounaPlussa Lounais-Hämeessä Forssan seudulla, EMO Riihimäen seudulla sekä Uudellamaalla ja Päijänne-Leader laajasti Päijät-Hämeessä ja Mäntyharjulla entisen Pertunmaan kunnan alueella. Historiallisesti hämäläisten Leader-ryhmien keskinäinen yhteistyö on ollut jopa poikkeuksellisen vahvaa.
Tukimarkoista euroiksi – tälläkin rahoituskaudella jo kymmenisen miljoonaa maaseudun eteen
Leader-ryhmien myöntämä tuki on todellista lähirahoitusta oman alueen eri toimijoille yrityksistä yhdistyksiin. Päätökset tuettavista kohteista tehdään paikallisia lähellä, ja varat jäävät aidosti lähelle ja oman alueen eduksi – vain tukimarkat ovat vaihtuneet euroiksi.
– Kolmekymmentä vuotta sitten kyläläiset miettivät mahdollisuutta saada kylätalolle tietokone ja nettiyhteys yhteiseen käyttöön ja kylälle jopa kotisivut. Nyt mietitään, kuinka käyttää tekoälyä kylän kehittämiseen. Ajat ja tekniikka muuttuvat, mutta yhteisöllisyys ja asukkaiden tahto oman yhteisönsä kehittämiseen pysyy, pitkään Hämeen Leader-ryhmien kanssa ja Hämeen maaseudun kehittämisen parissa työskennelleet asiantuntijat Antti Pitkänen ja Tuija Hippeläinen elinvoimakeskuksesta miettivät.
Tälläkin rahoituskaudella Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yhteensä jo miltei kymmenen miljoonan euron edestä. Lista on pitkä ja joukkoon mahtuu paljon tärkeää työtä: on lasten ja nuorten harrastusten tukemista, lähiympäristön ja vesistöjen kunnostamista, turvallisuustekoja sydäniskureista pelastusvesijetin hankintaan ja kyläradioihin sekä yritysten investointeja ja kehittämistä.
– Leader-ryhmät ovat todellakin juhlavuotensa ansainneet. Vuosien saatossa on ollut iloa päästä näkemään läheltä, millä intohimolla ja rautaisella osaamisella ryhmät toimivat oman alueensa eteen. Onnea siis kolmekymppiselle Leader-toiminnalle! maaseutuviestinnän koordinaattori Tomi Majuri toteaa.
* Leader-rahoitus koostuu EU:n (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) osuuksista. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa rahoituskauden tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi. Kanta-Hämeen Leader-ryhmät toimivat Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella ja Päijänne-Leader Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella.
Lisätietoja tukimahdollisuuksista paikalliseen kehittämiseen ja Leader-ryhmät toiminta-alueineen:
Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972
LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715
Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300
Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462
