Open Burger – suomalaisen hampurilaisen tarina
Tiedätkö, kuka sinun hampurilaisesi on tehnyt? Open Burger nostaa suomalaisen hampurilaisen tarinan valokeilaan ja avaa suomalaisten viljelijöiden roolia kestävien ja turvallisten raaka-aineiden tuottajina sekä huoltovarmuuden turvaajina.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella on suomalaisia ruoantuottajia tukeva ja ohjaava rooli, ja haluamme kertoa siitä, miten suomalaista ruokaa tuotetaan. Rahoituksella varmistetaan, että Suomessa viljelijät pystyvät tuottamaan kotimaista ruokaa. Open Burger on aloite avata viljelijän arkea ja suomalaisen hampurilaisen tarinaa. Open burger on tarjolla Friends & Brgrs -ravintoloissa juhannukseen 2025 saakka.
Millainen on avoin hampurilainen?
Majoneesi
Suomalaisista kananmunista tehtyä majoneesia on turvallista syödä. Suomessa salmonellaa löydetään vain yksittäisistä kanaloista – useimmiten sitä ei löydetä lainkaan.
Sämpylä
Sämpylät leivotaan Friends & Brgrs -ravintoloissa kotimaisista viljoista. Vilja tulee todennäköisesti pellolta, jolle on jätetty talveksi kasveja kasvamaan. Tämä tehdään siksi, että ravinteet jäisivät peltoon eivätkä valu sulamisvesien mukana vesistöihin. Suomalaisista pelloista jo yli 80 prosenttia sitoo ravinteita talvella EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen ansiosta.
Pihvi ja juusto
Liha on kotimaista. Suomessa nautojen ruokinta perustuu vahvasti nurmirehuun. Pohjoisissa oloissa monet kasvit eivät menesty, mutta nurmi meilläkin kasvaa ja sitoo samalla hiiltä maaperään.
Kurkku
Kurkku on vuoden vihannes ja suomalaisten kestosuosikki, jota saa kotimaisena ympäri vuoden.
Viljelijöiden tekemät ympäristötoimet
Maataloudessa kaikki viljelijät osallistuvat vesiensuojeluun, kasvihuonekaasupäästöjen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.
Nämä ovat jokaisen viljelijän tekemiä perusjuttuja, joita myös tukien saaminen edellyttää:
- Iso osa pelloista on talven kasvipeitteisenä, jotta maaperä pysyy paremmassa kunnossa ja sitoo hiiltä. Talveksi pelloille jätetään kasveja kasvamaan, jotta ravinteet jäisivät peltoon eivätkä valuisi sulamisvesien mukana pois. Suomalaisista pelloista yli 80 % sitoo ravinteita talvella.
- Viljelijät jättävät suojakaistat vesistöjen reunoille. Tällöin ravinteet pysyvät siellä, missä niitä tarvitaan, eli pellossa.
- Kasveille annettavien lannoitteiden määrä lasketaan tarkasti. Ravinnekuormitusta vähennetään myös lannoiterajoituksilla. Rahoituksella tuetaan muun muassa orgaanisten lannoitteiden ja kierrätyslannoitteiden käyttöä.
Muun muassa tällaisia juttuja viljelijät tekevät vapaaehtoisesti:
- Vesistöihin huuhtoutuneiden ravinteiden kulkeutumista Itämereen vähennetään ja hidastetaan esimerkiksi rakentamalla ja hoitamalla kosteikkoja.
- Turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä hillitään muun muassa pitkäaikaisia nurmia edistävillä toimilla ja pohjaveden pintaa nostavilla toimilla, kuten säätösalaojituksella.
On viljelijänkin etu, että maatalousluonto on hyvässä kunnossa. Mitä monimuotoisempi ympäristö on, sitä paremmin pellon eliöt, eläimet ja pölyttäjät siellä viihtyvät.
Rahoituksella tuetaan maatalouden perinneympäristöjen ja luonnonlaitumien kunnostamista ja hoitoa laiduntamalla tai niittämällä. Lehmien, lampaiden ja hevosten laidunnus on tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hyväksi. Etenkin peltolinnuille ja peltoalueiden nisäkkäille luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuspellot tarjoavat mielekkäitä elinympäristöjä.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus ohjaa ja kannustaa suomalaisia viljelijöitä toimimaan kestävästi. Ruoantuotannon kestävyyttä tuetaan sekä pakollisilla että vapaaehtoisilla toimilla.
Ruoan tuottamisella on aina ympäristövaikutuksia, mutta niitä pyritään pienentämään, oli sitten kyse vedestä, ilmasta tai maaperästä.
Suomalainen ruoka on tärkeä osa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta
Kotimainen ruoka on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella varmistetaan, että Suomessa viljelijät pystyvät tuottamaan kotimaista ruokaa ja asumaan maaseudulla nyt ja tulevaisuudessa. Huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää, että asumiseen ja elinkeinojen harjoittamiseen on mahdollisuus koko Suomessa.
Maatalouden ja maaseudun tuilla varmistetaan suomalainen ruoantuotanto ja vahvistetaan verkkoyhteyksiä, vesihuoltoa ja energiaomavaraisuutta koko maassa. Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,9 miljardilla eurolla. Valtaosa viime vuoden rahoituksesta maksettiin maatiloille.
Maatalousyrittäjille maksetaan myös korvausta ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Lisäksi maatilat saavat tukea tuotantotilojen ja -laitteiden uudistamiseen liittyviin investointeihin.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus tukee maataloutta ja maaseutua koko Suomessa
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on on mukana mahdollistamassa viljelijöiden asumisen maaseudulla: kun omalta alueelta löytyy elinvoimaisuutta ja palveluita, pystyvät viljelijät asumaan maaseudulla ja tuottamaan suomalaisille kotimaista ruokaa – ja pitämään huolen meistä kaikista. Elinvoimainen maaseutu on meidän kaikkien yhteinen asia.
Rahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua koko Suomessa. Maataloustukien lisäksi rahoituksella rakennetaan esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä sellaisilla alueilla, joilla niitä ei markkinalähtöisesti rakenneta. EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Laajakaistayhteydet mahdollistavat asumisen, yrittämisen ja vaikkapa opiskelun tai etätyöskentelyn myös harvaan asutuilla seuduilla.
Rahoitusta voi hakea myös erilaisiin toimiin, joilla parannetaan kotiseudun viihtyisyyttä ja palveluja. Rahoituksen turvin kylälle voidaan perustaa esimerkiksi kokoontumistilat tai liikuntapaikka. Tukea voivat hakea myös yrittäjät esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Rahoitus on keskeinen keino maatalouden vesiensuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä sekä kasvihuonekaasupäästöjen hillinnässä. Rahoitusta voi saada myös erilaisiin ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin, jotka liittyvät esimerkiksi energiansäästöön, vesihuoltoon tai luonnon monimuotoisuuteen. Ajattele, viimeisimpien 10 vuoden aikana on rahoitettu noin 40 vesihuoltoinvestointia eri puolilla maata ja näin varmistettu, että viemärit vetävät ja puhdasta vettä saa hanasta kaikkialla Suomessa.
Open Burger Q&A
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella on suomalaisia ruoantuottajia tukeva ja ohjaava rooli. Viestimme mielellämme läpinäkyvästi siitä, miten suomalaista ruokaa tuotetaan. Open Burger on aloite avata viljelijän arkea ja suomalaisen hampurilaisen tarinaa.
Kyllä. Jotta viljelijä voi saada EU:n viljelijätukia, hänen on noudatettava niiden ehtoja. Ehtojen noudattamista valvotaan eri keinoin, ja tarvittaessa tukia peritään takaisin tai annetaan sanktioita.
Viljelyn lakisääteiset vaatimukset ja maataloustukien perusehdot (ehdollisuus) edellyttävät hyvää viljelykäytäntöä ja pellon kasvukunnon säilyttämistä. Vesiensuojelu on huomioitu maatalouden lakisääteisissä vaatimuksissa ja tukien perusehdoissa. Tukia ei voi saada, mikäli ei noudata tukiehtoja. Ehtojen noudattamista seurataan vuosittain.
Perusehtoihin kuuluvat muun muassa talviaikainen kasvipeitteisyys ja suojakaistat pelloilla, jotka sijaitsevat vesistöjen lähellä. Kun pelto pidetään kasvipeitteisenä talven yli, kasvien juuret estävät ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumista vesistöön. Hyvässä maassa eliöt viihtyvät ja ravinteet pysyvät paremmin tallessa, eikä epäorgaanisia lannoitteita tarvitse käyttää yhtä paljon kuin aiemmin. Talviaikainen kasvipeitteisyys myös sitoo hiiltä. Suomen pelloista noin 80 % on kasvipeitteisiä talven aikana.
Vesistöihin huuhtoutuneiden ravinteiden kulkeutumista Itämereen vähennetään ja hidastetaan mm. rakentamalla ja hoitamalla kosteikkoja. EU:n maaseuturahoituksella tuetaan viljelysmailla mm. säätösalaojitusta, jolla voidaan säädellä pohjaveden pintaa tarpeen mukaan.
Ravinnekuormitusta vähennetään myös lannoiterajoituksilla. Rahoituksella tuetaan muun muassa orgaanisten lannoitteiden ja kierrätyslannoitteiden käyttöä. Rahoituksella tuetaan esimerkiksi lannan sijoittamista syvemmälle maahan pintalevityksen sijaan, jotta ravinteet saadaan paremmin kasvien käyttöön ja ne eivät huuhtoutuisi syys- ja kevätsateiden mukana vesistöihin. Rahoituksella tavoitellaan fosforitaseen vähenemistä. Fosforitase, joka kuvaa kasvukauden jälkeen maahan jäävää fosforia, on vuoden 1995 jälkeen vähentynyt 80 prosenttia. Pitkäjänteisellä työllä maatalouden ravinnekuormitusta on saatu vähennettyä.
Suomen pohjoisen sijainnin takia meillä on otollinen ilmasto nurmen kasvatukseen, sillä vilja ei kasva lyhyen kesän vuoksi kaikkialla Suomessa. Pohjoiset olot ja valoisa kesä takaavat sen, että nurmi kasvaa. Lehmät syövät pääasiassa nurmirehua. Nurmen kasvatus sitoo hiiltä. Hiili ja ravinteet säilyvät pellossa ja lisäävät maaperään juurimassaa, jolloin maaperä pysyy hyvänä.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen toimenpiteet lähtevät siitä, että maataloudessa kaikki viljelijät osallistuvat vesiensuojeluun, kasvihuonekaasupäästöjen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Viljelyn lakisääteiset vaatimukset ja maataloustukien perusehdot (ehdollisuus) edellyttävät hyvää viljelykäytäntöä ja pellon kasvukunnon säilyttämistä. Rahoituksen tavoitteena on, että maatalouden typpi- ja, fosforitaseet laskevat, ammoniakkipäästöt sekä kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hoidettujen perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien osuus kasvaa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ja raportoidaan EU:n komissiolle.
Heille ei ole maksettu yhteistyöstä. Järjestimme yhdessä kansainvälisen hampurilaispäivän kunniaksi tilaisuuden. Paikalla oli muun muassa viljelijöitä keskustelemassa ruoantuotannon kestävistä toimista omassa arjessaan ja tukien merkityksestä. Yhteistyö on toteutettu viestintäkumppani SEK:n kanssa, joka on vastannut kampanjan toteuttamisesta.
Hampurilainen on tarjolla lähimmässä Friends & Brgrs -ravintolassa
Open burger on tarjolla Friends & Brgrs -ravintoloissa juhannukseen 2025 saakka. Löydät sinua lähimpänä oleva Friends and Brgrs -ravintola.