Maan kasvukunnon parantaminen hyödyttää viljelijää ja samalla ympäristöä

08.05.2024 10:44Uusimaa

Yllä olevassa kuvassa Emil Hästbacka ottaa maanäytettä pohjamaasta Christian Nyholmin katsoessa ja Dennis Storhannus kuvaa tilannetta. Kuva: Anne Antman.

Äskettäin päättyneessä Carbon Action Markvård -hankkeessa edistettiin uusimaalaisten ruotsinkielisten viljelijöiden osaamista maan kasvukunnon havainnoinnissa, mittaamisessa ja parantamisessa. Kehittämishanke sai EU:n maaseuturahoitusta Uudenmaan ELY-keskuksen kautta. Hankkeessa oli mukana muutamia inkoolaisia maatiloja, joissa kokeiltiin käytännön maanparannustoimia. Ostopalveluna hankkeessa hankittiin neuvontapalveluita Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) neuvojilta.

Hankkeen toteuttajana toimi BSAG eli Baltic Sea Action Group (virallinen nimi: Elävä Itämeri säätiö). Hanke oli osa säätiön laajempaa Carbon Action -yhteistyöalustaa, jossa edistetään uudistavan viljelyn keinoja ja tutkitaan hiilen varastoitumista peltomaahan. Yhteistyössä on mukana niin viljelijöitä, organisaatioita kuin yrityksiäkin. Tärkeä osassa ovat erilaiset tutkimushankkeet, joita koordinoi päävastuullisesti Ilmatieteen laitos sekä toisaalta viljelijäklubi ja pilottitilat.

– Hankkeessa mukana olleilla tiloilla Inkoossa kokeiltiin edullisia ja yksinkertaisia keinoja maan kasvukunnon kartoittamiseen, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anne Antman BSAG:stä.

Miksi maan kasvukunto on niin tärkeä asia?

Maan kasvukunto on edellytys hyvälle sadolle. Hyväkuntoinen maa on hyväksi myös ympäristölle ja ilmastolle, koska se muun muassa pidättää paremmin ravinnevalumia ja sitoo enemmän hiiltä maaperään. Viljelijälle maan kasvukunnon parantuminen tarkoittaa isompaa satovarmuutta ja pienempää riskiä kasvitauteihin, eikä vesi seiso pelloilla. Myös ostopanosten tarve voi vähentyä, kun maan typensidonta paranee ja kasvit saavat hyödynnettyä maaperässä olevan fosforin paremmin. Kyse on niin sanotusta win-win-tilanteesta, jossa maan kasvukunnon kohentumisesta hyötyvät sekä viljelijät että ympäristö.

Maan kasvukunnon kartoittamisen käytännön keinot

Hankkeessa lähdettiin tarkastelemaan yhdessä viljelijöiden kanssa niin sanottuja ongelmalohkoja. Eli peltolohkoja, jotka eivät syystä tai toisesta tuottaneet niin hyvin kuin muut lohkot ja aina syy siihen ei ollut selvillä. Mukaan pellolle otettiin myös kuvaaja, ja hanke tuotti näistä tarkasteluista lyhyitä ruotsinkielisiä videoita, jotka on tekstitetty myös suomeksi.

– Videot voivat toimia inspiraatioina viljelijöille lähteä tutkimaan omia peltolohkoja tarkemmin, vaikka toki monet viljelijät tekevät näin jo tavallisestikin, toteaa Antman.

Ensimmäisenä askeleena oli peltolohkon ja etenkin sen vesitalouden havainnointi. Onko peltolohko liian kuiva tai märkä? Havainnoinnissa käytiin läpi mm. salaojien laskuaukot ja niskaojien syvyys. Joskus pienemmälläkin kustannuksella kuten salaojien huuhtelulla tai niskaojan perkauksella lohkon vesitalous saattaa parantua. Pienten muutosten avulla saattaa välttyä isommilta toimilta kuten ojituksen uusimiselta.

Seuraavana askeleena hankkeessa perehdyttiin maan rakenteeseen. Omia peltolohkoja voi tutkia esimerkiksi salaojakepillä: uppoaako keppi helposti maaperään vai onko lohkolla eri kohdissa tiivistymiä? Lohkoa kannattaa kaivella eri kohdista ja katsoa, miltä maa vaikuttaa. Uudellemaalle tyypillisillä savimailla hyvässä kunnossa oleva maamuru on pientä ja pyöreää, kun taas tiivistyneestä maasta irtoaa isoja teräväreunaisia paakkuja. Lohkon sisällä voi olla vaihtelua, joten maanäytteiden ottaminen eri kohdista antaa viljelijälle arvokasta tietoa.

Omia havaintoja voi kirjata myös hankkeessa kehitettyyn lohkokohtaiseen maanhoitosuunnitelmaan. Vesitalouden ja maanrakenteen ohella ongelmalohkoilla voi olla haastetta myös ravinteiden ja happamuuden kanssa, mutta usein on hyvä idea aloittaa vesitalouden ja maan rakenteen tarkastelusta.

Innovatiivinen keino: ilmakuvien hyödyntäminen peltomaan kasvukunnon parantamisessa

Hankkeessa mukana ollut NSL:n salaojaneuvoja Martin Träskman meni viljelijöiden kanssa pellolle ja otti mukaansa salaojakartat, jotka hän oli laittanut pellosta otetun ilmakuvan päälle. Ilmaisten, verkosta löytyvien historiallisten ilmakuvien kautta voi nimittäin selvitä, että onko jokin peltolohko vaikkapa pikkuhiljaa ryhtynyt kärsimään enemmän ja enemmän märkyydestä. Viljelijät olivat yllättyneitä ilmakuvien havainnollisuudesta ja ne voivat olla hyvä lisä tilanteen kartoituksessa.

Yhteistyötä ELY-keskuksen ja hankeasiantuntija Juha Mäkisen kanssa Anne Antman kiittää hyväksi.

– Saimme nopeasti vastauksia meitä askarruttaviin kysymyksiin, ja yhteydenpito oli sujuvaa, Antman kertoo.

Hanketoimijan näkökulmasta hän piti hyvänä, että hankesuunnitelman piti olla tarkka jo alussa. Toteutuksen aikana siitä oli apua, että hanketta suunnitellessa oli mietitty jo monet asiat valmiiksi. Myös hankkeen muutoshakemuksen käsittely oli Antmanin mukaan sujuvaa – usein hankkeita joudutaan hiukan muokkaamaan sen alettua käytännön havaintojen myötä ja silloin kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä rahoittajaan.

Vinkkejä maan kasvukunnosta kiinnostuneille viljelijöille

Miten viljelijä voi edetä, jos häntä haluaisi parantaa omien lohkojensa kasvukuntoa? Anne Antman kertoo, että tulevalle kesälle on suunniteltu BSAG:n toimesta erilaisia pellonpiennartapahtumia. Näiden tarkemmista ajankohdista viestitään BSAG:n kotisivuilla ja myös maaseutuverkosto.fi:n tapahtumakalenterissa.

–  Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet, Antman vinkkaa.

Hän nostaa esiin myös Neuvo 2030 -toimenpiteen, jonka avulla maatilat voivat saada maaseuturahaston tukemaa neuvontaa tilalleen. Tällä rahoituskaudella 2023–2027 jokainen suomalainen maatila voi saada neuvontaa 10 000 euron edestä ja neuvontakäynnin hinnasta korvataan 75 euroa/tunti. Jos neuvonta maksaa enemmän, neuvoja sopii hinnasta etukäteen viljelijän kanssa. Viljelijä maksaa neuvonnasta mahdollisen 75 euroa/tunti ylittävän osuuden ja arvonlisäveron osuuden. Itselleen sopivan neuvojan löytää neuvojarekisteristä ja neuvontaa voi saada mm. peltojen kasvukuntoon, peltojen vesitalouteen tai viljelysuunnitteluun.

Juttu on alun perin ilmestynyt Uudenmaan maaseuturahoituksen uutiskirjeessä 2/2024.

Lue lisää: