Peltoalueiden peruskuivatuksen tukemisen uudet tuulet!

29.04.2024 15:01

Tavoitteena on, että uomat peruskorjataan jatkossa aina luonnonmukaisen perkauksen periaatteiden mukaisesti ja niin, että ojittaminen samalla parantaa ympäristön tilaa! Tehdään siis asiat jatkossa vähän toisin kuin ennen, mutta mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

Uusi yhteinen ojitusinvestointituki

Jo vuosia on ojan peruskorjauksen yhteydessä ollut käytössä erilaisia toimenpiteitä ja rakenteita, kuten pohjapatoja, joilla on hidastettu veden virtausnopeutta hilliten luiskien sortumista ja kiintoaineen kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin. Samoin uoman luiskia on kivetty ja putkitettu eroosioherkimpiä kohtia. Luonnonmukaisen perkauksen periaatteiden noudattaminen, kuten uoman toispuoleinen perkaus ja perkauksen tekeminen vain ongelma-alueilla, on myös vähentänyt kaivukustannuksia ja samalla edistänyt ympäristön tilaa.

Kuluvalla EU-rahoituskaudella jatketaan ruoantuotannolle välttämättömän peltojen peruskuivatustoiminnan tukemista yhteisellä ojitusinvestointituella. Ympäristön tilaa parantavien toimenpiteiden ja rakenteiden keinovalikoima on laaja ja jatkossa kaikki hankealueelle tarkoituksenmukaiset keinot pitää maatalouden rakennetukien lakiasetuksen mukaisesti sinne myös suunnitella. Hyvää tässä on myös se, että ne eivät välttämättä nosta hankkeen kaivukustannuksia ja että ne voivat vähentää uoman kunnossapitotarvetta jatkossa.

Miten edistää ympäristön tilaa ojitusinvestoinnilla

Yhtenä tärkeimpänä rakenteena on nähty kaksitasouomat, joiden suunnitteluun ja mitoitukseen löytyy tietoa mm. Valumavesihankkeen sivuilta. Jokaiseen kohteeseen kaksitasouoma ei sovellu, mutta sen sijaan voidaan käyttää monia muita keinoja. Alla on lueteltu toimenpiteitä ja rakenteita, jotka edistävät ympäristön tilaa ja parhaimmillaan vähentävät myös kaivukustannuksia.

1. Ojituksesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi perkaustarve tulee arvioida perusteellisesti eikä ojaa syvennetä tai levennetä ilman perusteita ja toimet kohdistetaan vain ongelma-alueille. Mutkittelevia uomia ei oikaista ja työaikaisena toimenpiteenä voidaan käyttää risupatoa tai muuta työaikaista patoa. Muita mahdollisia keinoja ovat mm. kaksitasouomat, toispuoleinen kaivu, luiskien vahvistus ja toisinaan myös putkitus eroosioherkillä mailla. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös alapuolisen vesistön tila.
2. Ravinteiden ja kiintoaineksen pidättämiseksi soveltuvat erityisesti kaksitasouomaratkaisut, kuten tulvatasanteet. Samoin laskeutusaltaat, työaikaiset padot ja kosteikot sekä kosteikkoketjut pidättävät kiintoaineista ja ravinteita. Huom. kosteikkojen ja kosteikkoketjujen tuki on ei-tuotannollinen investointituki.
3. Virtauksen viivyttämiseksi voidaan rakentaa pohjapatoja, pohjakynnyksiä, kosteikkoja ja kosteikkoketjuja.
4. Muuttuviin sää- ja vesiolosuhteisiin sopeutumiseksi uomaan suunnitellaan riittävä pituus- ja poikkileikkausprofiili. Samoin vesien pidättäminen hankealueen yläosilla on hyvä keino vähentää vesipainetta hankealueelle. Valuma-aluetason suunnittelulla ja erityisesti vesien pidättämisellä valuma-alueelle on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
5. Luonnon monimuotoisuutta edistää toispuoleinen kaivu, kaivuluiskan kylväminen/kasvittaminen, kaksitasouomat, alivesiuoman jättäminen kaivun ulkopuolelle ja vaellusesteiden poisto.

Lopputuloksena meillä on hyvin toimiva valtaoja, jonka toteutukseen ja suunnitteluun on saatu tukea ja joka parantaa peltojen peruskuivatusta ja ympäristön tilaa!

Lisätietoa näistä toimenpiteistä ja rakenteista löytyy eri lähteistä:

• Maankuivatuksen ja kastelun suunnitteluopas (helda.helsinki.fi),
• Vesitalousisännöitsijän opas (doria.fi),
• Maatalousmaan kuivatus (vesi.fi) -verkkosivut, jonne on lähiaikoina tulossa erilaisista toimenpiteistä ja rakenteista kertovat toimenpidekortit.

Lisäksi ohjeita tuen hakuun voi kysyä paikallisesta ELY-keskuksesta.

Lisätietoja yhteisistä ojitusinvestoinneista:

Vesitalousasiantuntija Outi Leppiniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh 0295 028 016

Vesitaloussuunnittelija Piritta Salminen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh 0295 027 687

 

Lisää ELY-keskusten yhteystietoja alempana.