Nuoret viljelijät ovat suomalaisen ruoan turva ja tulevaisuus
Suomalaisten viljelijöiden keski-ikä vuonna 2025 oli 55 vuotta. Nuorten viljelijöiden tukeminen ja saaminen alalle on ruoantuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus tukee Suomessa nuorten maatalousyrittäjien yritystoimintaa aktiivisesti ja monipuolisesti. Nuoria viljelijöitä motivoi myös työ ympäristön hyväksi.
Nuoria viljelijöitä tarvitaan – nyt ja tulevaisuudessa
Suomessa nuorten viljelijöiden osuus on EU:n keskiarvoa korkeampi: noin 18 prosenttia viljelijöistä on enintään 40-vuotiaita, kun EU:ssa alle 40-vuotiaiden viljelijöiden osuus on 12 prosenttia.
Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain. Pohjois-Pohjanmaalla nuoria viljelijöitä on suhteellisesti eniten (20 %), kun taas Kainuussa osuus on pienempi (16 %).
Nuorten viljelijöiden ohella alalla nähdään mahdollisuuksia myös naisten määrän kasvulle. Nuoria naisviljelijöitä on toistaiseksi melko vähän: EU:ssa vain kolme prosenttia maatiloista on alle 40-vuotiaiden naisten hallussa. Suomessa ala on edelleen miesvaltainen – aloitustukea saaneista nuorista viljelijöistä yli 80 prosenttia on miehiä. Naisyrittäjät voisivat tuoda alalle lisää monipuolisuutta ja uusia näkökulmia.
Nuorten viljelijöiden määrän vahvistaminen on keskeistä suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuuden kannalta.
Tutustu nuoriin viljelijöihin ja heidän ajatuksiinsa alan tulevaisuudesta
Näin nuoret viljelijät rakentavat Suomen tulevaisuutta EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen vauhdittamana
-
1(Nuoret viljelijät luovat) Kasvua ja kehitystä koko Suomeen
Nuorten maatilayrittäjien yritystoimintaa tuetaan Suomessa aktiivisesti. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen nuorille viljelijöille suunnattuja tukimuotoja ovat nuoren viljelijän tulotuki, kansallinen nuoren viljelijän tuki ja nuoren viljelijän aloitustuki. Lisäksi nuori viljelijä voi saada korotettua investointitukea esimerkiksi maatilan tuotantorakennusten rakentamis- ja korjauskustannuksiin.
Nuorille viljelijöille suunnattua tulotukea, kansallista nuoren viljelijän tukea ja aloitustukea on myönnetty vuosien 2023–2025 aikana yli 91 miljoonaa euroa. Lisäksi nuorten viljelijöiden maatilainvestointeihin on myönnetty rahoitusta 143 miljoonaa euroa.
Osana maaseutuohjelman jälkiarviointia tehdyn kyselyn mukaan mukaan ilman nuoren viljelijän aloitustukea moni sukupolvenvaihdos olisi jäänyt tekemättä. Aiemman selvityksen mukaan noin neljännes vastaajista ei olisi tehnyt sukupolvenvaihdosta lainkaan ilman aloitustukea.
Nuoren viljelijän aloitustuki auttoi nuoria viljelijöitä saamaan pankkilainaa. Kyselyvastaajista 47 prosenttia koki päätöksen auttaneen myönteisen pankkilainan saamisessa. Nuoren viljelijän aloitustuki käytettiin useimmiten tilan käyttöpääomana, koneiden tai laitteiden hankkimiseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyviin kuluihin.
Sukupolvenvaihdoksen jälkeen tehdyt investoinnit olivat keskimäärin yli kaksi kertaa suuremmat kuin ennen vaihdosta. Kyselyyn vastanneista enemmistö (62–74 %) oli sukupolvenvaihdoksen jälkeen korjannut tai rakentanut tilan rakennuksia, tehostanut tuotantoa, hankkinut parempia koneita/laitteita, hankkinut lisämaata tai kasvattanut tuotantoa.
-
2Nuoret viljelijät turvaavat huoltovarmuutta ja kestävää ruoantuotantoa
Suomalaisten viljelijöiden keski-ikä vuonna 2025 oli 55 vuotta. Nuorten viljelijöiden tukeminen ja saaminen alalle on ruoantuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä.
Viljelijä voi saada EU:n maaseuturahoituksesta tuettua neuvontaa oman yritystoimintansa kehittämiseen. Neuvonnalla on merkittävä rooli maatilan sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Maatilojen sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin liittyvää neuvontakorvausta myönnettiin vuosien 2023–2025 aikana yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Hankkeita on ollut yli 4400.
Nuoria viljelijöitä motivoi työ kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi: perhetilan tai suvun työn eteenpäin jatkaminen ja kotimaisen, vastuullisen ruoantuotannon edistäminen olivat kaksi eniten merkitykselliseksi koettua asiaa maatalousyrittäjänä Nuori viljelijä -kyselytutkimuksen mukaan.
Nuoria viljelijöitä motivoi työ ympäristön hyväksi. 99 prosenttia nuorista viljelijöistä toteuttivat erilaisia ympäristötoimia tiloillaan vuosien 2023–2025 aikana (ympäristökorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, kosteikot ja maatalousluonnon monimuotoisuus sekä ekojärjestelmätuki). Lisäksi useampi kuin neljä viidestä Nuori viljelijä –kyselyyn vastanneesta nuoresta viljelijästä sanoo parantavansa pellon kasvukuntoa ja maaperän hyvinvointia.
-
3Nuoret viljelijät uudistavat maataloutta ja yrittäjyyttä
Noin 60 prosenttia nuorista viljelijöistä on kehittänyt tilansa toimintaa neuvonnan avulla vuosien 2023–2025 aikana. Näinä vuosina nuorten viljelijöiden neuvontaa on tuettu EU:n maaseuturahoituksesta 17,5 miljoonalla eurolla.
Viljelysuunnittelun lisäksi nuoret viljelijät ovat neuvonnan avulla kehittäneet liiketoimintaosaamistaan, talouden suunnittelua ja johtamista sekä saaneet tukea sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin.
Nuori viljelijä -kyselyn mukaan kasvutavoitteellisia nuorista viljelijöistä on kolme neljästä, ja joka viides hakee kasvua suuresti. Koneisiin tai tuotantorakenteisiin on viiden vuoden sisällä investoinut kaksi kolmesta ja lähes yhtä iso osuus aikoo näin tehdä lähivuosinakin.
Reilu neljännes nuorista viljelijöistä sanoo jo nykyisin hyödyntävänsä erilaisia energiaratkaisuja, droneja tai satelliittidataa peltotöissä ja paikkatietoon perustuvaa tarkkuusviljelyä.
Yhdeksän kymmenestä nuoresta viljelijästä pitää talousosaamista ja liikkeenjohdollista osaamista merkityksellisenä oman yrityksensä tulevaisuuden kannalta.
Nuori viljelijä -kampanja
Nuori viljelijä -kampanjan tavoitteena on lisätä suomalaisten viljelijöiden ja kotimaisen ruoan arvostusta sekä kertoa maatalouden merkityksestä yhteiskunnalle ja huoltovarmuudelle. Kampanjassa nostamme vuoden 2026 aikana esiin erityisesti nuorten maatalous- ja puutarha-alan yrittäjien merkitystä suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden turvaajina. Samalla kampanjassa avataan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen roolia alalla – rahoitus sisältää monia maatilojen kasvua ja kehitystä mahdollistavia tukia.
Kampanjassa on mukana viisi maatilaa, joiden nuoret yrittäjät kertovat juttusarjassa oman näkemyksensä tilan ja alan näkymistä:
![]() |
![]() |
Kuva tulossa | Kuva tulossa | Kuva tulossa |
| Poukarin tila, Simo Linnainmaa, Iida Heino ja Matilda Heino (maidontuotanto, Varsinais-Suomi): Poukarin tilan tarina |
Viljakallio Oy, Markus Suutari (kasvinviljely, Kaakkois-Suomi): Viljakallion tarina |
Tmi Nea Ponkala, Nea Ponkala (lihantuotanto, Lappi) |
Maatalousyhtymä Kemppainen Juho ja Rauno, Juho Kemppainen (maidontuotanto, Kainuu) |
Peltokuuselan tila, Lauri Koponen (kasvinviljely, Pohjois-Karjala) |
Nuori viljelijä -kampanjassa teetettiin kyselytutkimus, joka kartoitti nuorten viljelijöiden nykytilannetta, tulevaisuuden suunnitelmia sekä suomalaisen ruoantuotannon merkitystä heille.
Kampanja näkyy myös Ruokamessuilla 24.-26.4.2026.
Kampanjan toteuttaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja elinvoimakeskusten kanssa.
Nuorten maatilayrittäjien yritystoimintaa tuetaan Suomessa aktiivisesti. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen nuorille viljelijöille suunnattuja tukimuotoja
Suomalaisten
Noin 60 prosenttia nuorista viljelijöistä on 
