Hukkakaurasta voi päästä eroon

10.06.2024 15:18Pirkanmaa

Viljelijä Tarmo Keskinen harjoittaa siemenviljantuotantoa Kangasalan Sahalahdella. Tilan tärkeimmät tuotteet ovat ohran, vehnän ja timotein siemenet, joiden lisäksi pelloilla kasvaa rapsia sekä jonkin verran mallasohraa, viljelykierron mukaan vaihdellen.
Vajaa kymmenen vuotta sitten Keskinen laajensi tilaansa uusilla vuokrapelloilla, joista oli merkintä hukkakaurarekisterissä. Siitä alkoi pitkä ja suunnitelmallinen torjuntatyö, jota ollaan tänä kesänä saamassa päätökseen.

Kitkentä auttaa yksittäisiin kasveihin, kemiallinen torjunta levinneeseen hukkakauraan

Keskisen tilalla hukkakauran torjuntatoimet aloitettiin uusilla lohkoilla heti, kun ne tulivat tilan hallintaan.
– Ensimmäisenä vuonna torjunta suoritettiin torjunta-aineella, jonka jälkeen peltoja on tarkastettu säännöllisesti kasvustojen varalta ja kitketty löytyneet hukkakaurat, Tarmo Keskinen kertoo.

Kun hukkakaura havaitaan ensimmäistä kertaa, kitkentä on ensisijainen torjuntamuoto. Se on tärkeä tehdä heti, kun hukkakaurat havaitaan, sillä siemenet ovat itämiskykyisiä ja varisevat peltoon.

Jos hukkakaura on päässyt leviämään, joudutaan turvautumaan kemialliseen torjuntaan. Ruiskutukset täytyy tehdä kuitenkin oikea-aikaisesti; ennen kuin hukkakaura on röyhyllä. Kemiallista torjuntaa on lisäksi aina täydennettävä kitkentäkierroksilla, noin 2–3 viikon välein. Hukkakauran torjunnassa voidaan käyttää myös erilaisia viljelyteknisiä torjuntatoimenpiteitä, esimerkiksi laittaa pelto nurmelle.

Siementiloilla vaatimukset hukkakaurattomuudesta ovat tavanomaista viljanviljelytilaa tiukemmat. Keskisen tilaan kuuluvilla vanhoilla lohkoilla hukkakauraa ei ole esiintynyt, mutta siemenviljan viljelyä varten tarvittiin poikkeuslupa Ruokavirastolta.
– Huolellisuutta tämä on vaatinut, sillä hukkakaurasta saastuneet lohkot ja puhtaat lohkot täytyy pitää erillään. Lohkot pitää puida erikseen ja varastoinnissa huolehtia, että viljat eivät sekoitu, Keskinen toteaa.

Puhtaaksitarkastuksella pois hukkakaurarekisteristä

Keskisen pelloilla on ollut hyvä tilanne useamman vuoden. Torjuntatoimet on tehty, eikä hukkakauraa ole havaittu.

Viime kesänä Tarmo Keskinen pyysi peltotukihaun yhteydessä kunnan maaseutuviranomaiselta hukkakaurattomuustarkastuksen. Se tehdään kahtena peräkkäisenä vuonna, ja jos hukkakauraa ei tarkastuksissa todeta, lohko voidaan poistaa hukkakaurarekisteristä.
– Hukkakauraa ei ole meillä esiintynyt nyt useampaan vuoteen. Ruokavirasto kuitenkin suositteli odottamaan puhtaaksitarkastuksen kanssa jonkin aikaa senkin jälkeen, kun hukkakauraa ei lohkolta löydy. Näin varmistettiin, että kaikki itämiskykyiset siemenet ovat nousseet pintaan, Tarmo Keskinen kertoo.

Hukkakauran siemenet voivat pysyä itämiskykyisinä vuosikausia. Kuvaavaa on, että peltolohko voidaan poistaa hukkakaurarekisteristä, kun viljelykasvina on ollut nurmi yhtäjaksoisesti kymmenen vuoden ajan.

Hukkakauravalvonnat alkamassa

Hukkakaura on vieraslaji, jonka torjunnasta säädetään hukkakauralaissa. Se velvoittaa viljelijää tai alueen haltijaa huolehtimaan toimenpiteistä, joilla estetään hukkakauran leviäminen ja esiintyminen. Hukkakauran torjunta kuuluu myös EU:n maataloustukien ehdollisuuteen, eli viljelijätukien perusvaatimuksiin, joiden toteutumista valvotaan.

Kuntien maaseutuviranomaiset aloittavat hukkakauravalvonnan lähiaikoina, kertoo maaseutupäällikkö Timo Perälampi Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelta.
– Alueellamme tarkastetaan vuosittain kymmeniä tiloja hukkakauraepäilyn vuoksi. Puhtaaksitarkastuksia tehtiin viime kesänä 30 maatilalle, yhteensä 87 peruslohkolle, 341 hehtaarin osalta.

Hukkakauravalvontaa tekee myös ELY-keskus osana peltotukien valvontaa. Ruokavirasto vastaa valvonnan ohjauksesta.

Kuntien maaseutuviranomaiset antavat viljelijöille hukkakauran torjuntaohjeita. He myös määräävät torjuntasuunnitelmia, jos hukkakaura on päässyt leviämään ja tarvitaan järeämpiä toimia.
Hukkakauraa torjutaan, sillä levitessään se vie viljelykasvilta kasvutilaa, vettä ja ravinteita. Ruokaviraston mukaan hukkakaurasta aiheutuu vuosittain jopa miljoonien eurojen tappiot vuosittain torjunnan kustannuksina ja sadon heikentyneenä laatuna. Yksittäiselle viljelijälle hukkakaura aiheuttaa ongelmia pellon arvon alenemisena.