Perusta kosteikko tai kunnosta uoma! – kaksi hakua tänä vuonna

01.04.2026 08:44Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Sisä-Suomi

Kosteikot ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden avulla turvataan luonnon monimuotoisuutta, suojellaan vesistöjä ja hillitään ilmastonmuutosta. Luontaiset kosteikot ovat Suomessa vähentyneet merkittävästi viimeisinä vuosikymmeninä, ja niiden ennallistaminen on keskeinen keino tilanteen korjaamiseksi.

Monimuotoisuuskosteikot tarjoavat elinympäristöjä erilaisille kasvi- ja eläinlajeille, kuten vesi- ja kahlaajalinnuille, hyönteisille ja sammakoille. Kosteikot myös elävöittävät peltomaisemaa.

Vesiensuojelukosteikon avulla myös parannetaan vesistöjen tilaa ja vähennetään vesistökuormitusta. Kosteikko toimii kuin luonnon oman suodatin pidättäen ravinteiden ja kiintoainesten liukenemista vesistöihin. Peltojen yhteyteen rakennetut kosteikot vähentävät ravinnehuuhtoumia ja parantavat maatalouden vesien hallintaa.

Ilmastokosteikkoja ovat turvepelloille perustetut kosteikot. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä kosteikkoja perustetaan pääsääntöisesti vettämällä turvemaita, jolloin syntyy uusia hiilinieluja.

Kosteikot tarjoavat tulvasuojaa tasaamalla vesivirtaamia varastoimalla vettä esimerkiksi sateiden jälkeen ja vapauttamalla sitä hitaasti. Kosteikoilla on myös maisema- ja virkistysarvoja: ne tarjoavat mahdollisuuksia luontoharrastuksiin, kuten lintujen tarkkailuun ja ulkoiluun.

– Kosteikkoja kaivataan lisää koko maahan, myös Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle. Pirkanmaalla viime vuosina tuettu erityisesti monimuotoisuus- ja vesiensuojelukosteikkoja, mutta on mukana yksi ilmastokosteikkokin. Siinä turvepelto on ennallistettu vettämällä, kertoo Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ympäristöasiantuntija Marika Arrajoki-Alanen.

Suomen tavoitteena rahoittaa noin 430 kosteikko- ja uomainvestointia EU:n maaseuturahoituksen avulla vuosina 2023–2027.

Rahoitusta kosteikkojen perustamiseen

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan sekä kosteikkojen perustamista. Ei-tuotannollisten investointien tuen avulla voi perustaa kosteikon, perustaa tulvatasanteen ojan tai virtavesistön reunoille tai muuttaa turvepellon kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi.

Kosteikot ovat pysyvästi veden osittain peittämiä alueita, jotka pidättävät ravinteita, toimivat elinympäristöinä eri eläin- ja kasvilajeille ja monipuolistavat maatalousmaisemaa. Turvepeltoja ovat pellot, joiden muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuus on vähintään 40 prosenttia.

Uomainvestointi parantaa ensisijaisesti luonnontilaa, mutta se helpottaa myös peruskuivatusta peltolohkoilla, joille tulvavesi helposti nousee. Esimerkiksi kaksitasouomassa tulvavesi jää investoinnin myötä tulvatasanteelle eikä nouse enää pellolle. Ei-tuotannollisten investointien tukea saa kunnostamiseen liittyviin kaivuutöihin, mukaan lukien uoman perkaukseen. Jatkossa investointi voi vähentää uoman ylläpitotarvetta ja pidentää kunnostusväliä.

Yli puolen hehtaarin kokoisen kosteikon perustamiseen voi saada tukea korkeintaan 12 000 euroa hehtaarilta. Jos kosteikko on 0,3–0,5 hehtaarin kokoinen, tuki on korkeintaan 4 100 euroa koko kosteikolle.

– Kosteikon perustamisen tuella on mahdollista perustaa kosteikko ja perustamisen jälkeen hakea alalle viisivuotista hoitosopimuskorvausta, joka on ei-tuotannollisen investointituen ehtona, kertoo Marika Arrajoki-Alanen.

Lisäksi viljelijä voi hyödyntää kosteikon suunnitteluun ei-tuotannollisena investointina ja kosteikonhoitosopimusten hoitosuunnitelmien teettämiseen neuvontakorvausta. Kosteikkojen rakentamiseen ja vesistökunnostuksiin voi hyödyntää yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastohankkeiden tukea. Näitä maksetaan EU:n maaseuturahoituksesta.

Kosteikot tutuiksi Kosteikkokarnevaaleilla

Valtakunnallisilla kosteikkokarnevaaleilla sukelletaan kosteikkojen kiehtovaan maailmaan. Ympäri Suomen paikallisissa tapahtumissa tutustutaan kosteikkoihin ja vettämiseen käytännössä, tavataan kosteikkotyöntekijöitä ja ihastellaan keväisiä kosteikkoja. Etkoilla kuullaan muun muassa, miksi kosteikkoja kannattaa perustaa. Jälkilöylyissä keskustellaan kosteikkotyön jatkoaskeleista ja kuullaan tunnelmia alueellisten kosteikkotapahtumien oivalluksista.

• Etkot 28.4. klo 13–15 (verkossa)
• Jälkilöylyt 26.5. klo 13–15 (verkossa)
• Kosteikkokuumetta Kokonjärven kulmilla (paikan päällä Häme–Pirkanmaa) 7.–8.5.2026

Kosteikkokarnevaalit on suunnattu maanomistajille, paikallisille kehittäjille, hallinnolle ja muille, jotka ovat innostuneita kosteikoista. Tapahtumat järjestää elinvoimakeskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja maaseutuverkosto.