Kosteikko tai uoma kuntoon – tukea tarjolla kahdessa haussa

Kosteikot ovat monimuotoisia elinympäristöjä, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta, parantavat vesistöjen tilaa ja auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomessa luontaiset kosteikot ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten ajan, ja niiden ennallistaminen on keskeinen keino vastata sekä luontokatoon että vesistöjen kuormitukseen.

EU:n maaseuturahoituksesta myönnettävällä ei-tuotannollisen investoinnin tuella voidaan perustaa kosteikkoja, kunnostaa uomia tai muuttaa turvepeltoa kosteikoksi. Suomen tavoitteena rahoittaa yli 400 kosteikko- ja uomainvestointia vuosina 2023–2027. Tavoitteeseen on vielä matkaa, joten kosteikkoja on tarpeen lisätä koko maassa.
– Pirkanmaalla on toteutettu kosteikkoja ei-tuotannollisena investointina, mutta lisää tarvittaisiin tavoitteisiin. Toteutetut kosteikot ovat olleet pääosin vesiensuojelu- ja monimuotoisuuskosteikkoja. Ilmastokosteikkoja, joissa turvepelto on ennallistettu vettämällä, on vähemmän, kertoo ympäristöasiantuntija Marika Arrajoki-Alanen Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Hyötyjä luonnon monimuotoisuudelle, vesille ja ilmastolle

Monimuotoisuuskosteikot tarjoavat elinympäristöjä eri kasvi- ja eläinlajeille, kuten vesi‑ ja kahlaajalinnuille, hyönteisille ja sammakoille. Kosteikot myös elävöittävät ja monipuolistavat maatalousmaisemaa tarjoten mahdollisuuksia luontoharrastuksiin, kuten lintujen tarkkailuun ja ulkoiluun.

Vesiensuojelukosteikot pidättävät kiintoaineista ja ravinteita pelloilla ja estävät niiden pääsyä vesistöihin. Kosteikko toimii eräänlaisena luonnon omana suodattimena pidättäen ravinteiden ja kiintoainesten liukenemista vesistöihin. Peltojen yhteyteen rakennetut kosteikot vähentävät ravinnehuuhtoumia ja parantavat maatalouden vesien hallintaa. Samalla kosteikot tarjoavat tulvasuojaa tasaamalla vesivirtaamia varastoimalla vettä esimerkiksi sateiden jälkeen ja vapauttamalla sitä hitaasti.

Kosteikot ovat myös yksi tehokkaimmista hiilinieluista. Ilmastokosteikkoja voidaan perustaa vettämällä turvepelloille, jolloin syntyy uusia hiiltä sitovia alueita ja turvemaiden päästöt vähenevät.

Rahoitusta perustamiseen, kunnostukseen ja neuvontaan

Elinvoimakeskukset myöntävät tukea kosteikkojen perustamiseen ei‑tuotannollisten investointina EU:n maaseuturahoituksesta. Tuen avulla voidaan perustaa kosteikko, kunnostaa uomaa, rakentaa tulvatasanne ojan tai virtavesistön reunalle tai muuttaa turvepelto kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi.

Uoman kunnostaminen parantaa ensisijaisesti vesistöjen luonnontilaa, mutta helpottaa myös peltojen peruskuivatusta sellaisilla peltolohkoilla, joille tulvavesi nousee helposti. Esimerkiksi kaksitasouomassa tulvavesi jää investoinnin myötä tulvatasanteelle eikä nouse enää pellolle. Tukea saa kunnostamiseen liittyviin kaivuutöihin, mukaan lukien uoman perkaukseen. Jatkossa investointi voi vähentää uoman ylläpitotarvetta ja pidentää kunnostusväliä.

Viljelijä voi hyödyntää kosteikon suunnitteluun ei-tuotannollisena investointina ja kosteikonhoitosopimusten hoitosuunnitelmien teettämiseen neuvontakorvausta. Kosteikkotyöhön voi saada EU:n maaseuturahoitusta yleishyödyllisistä ympäristö‑ ja ilmastohankkeista.

Tutustu kosteikkotyöhön käytännössä Kosteikkokarnevaaleilla

Valtakunnallisilla kosteikkokarnevaaleilla sukelletaan kosteikkojen kiehtovaan maailmaan. Ympäri Suomen paikallisissa tapahtumissa tutustutaan kosteikkoihin ja vettämiseen käytännössä, tavataan kosteikkotyöntekijöitä ja ihastellaan keväisiä kosteikkoja. Etkoilla kuullaan muun muassa, miksi kosteikkoja kannattaa perustaa. Jälkilöylyissä keskustellaan kosteikkotyön jatkoaskeleista ja kuullaan tunnelmia alueellisten kosteikkotapahtumien oivalluksista.

• Etkot 28.4. klo 13–15 (verkossa)
• Jälkilöylyt 26.5. klo 13–15 (verkossa)
• Kosteikkokuumetta Kokonjärven kulmilla (paikan päällä Häme–Pirkanmaa) 7.–8.5.2026

Kosteikkokarnevaalit on suunnattu maanomistajille, paikallisille kehittäjille, hallinnolle ja muille, jotka ovat innostuneita kosteikoista. Tapahtumat järjestää elinvoimakeskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja maaseutuverkosto.