Kakkaravintolan pitäminen on kannattavaa, mutta vaikeaa
07.12.2023 18:31Kakkaravintoloita on perinnebiotoopeilla ympäri Suomen, mutta nyt ne ovat vaarassa hävitä. Niiden mukana häviävät muun muassa Jarno, Kaarina ja Mika. Mistä on kyse ja miksi nämä ötökät tarvitsevat lantakasoja?
Kakkaravintolat eli lantakasat ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle, vaikka tätä ei tulisikaan heti ajatelleeksi. Erityisesti silloin, kun lantakasat ovat perinnebiotoopeilla, on niiden merkitys korvaamaton. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan perinteisen maatalouden muovaamia luontotyyppejä, kuten niittyjä, ketoja ja metsälaitumia.
Lanta tarjoaa ruokaa ja turvaa monille eri hyönteisille. Entä miksi hyönteiset, kuten Jarno tai Kaarina, ovat tärkeitä? Niillä on monia ihmisten ja luonnon kannalta tärkeitä tehtäviä, kuten toimia ruokana linnuille ja siileille, pölyttää ja suojella kasveja sekä hajottaa maatuvia asioita.
Miksi kakkaravintolan tulisi sijaita perinnebiotoopilla?
Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä. Niitä on hoidettava jatkuvasti, jotta ne säilyvät. Suurimman hoitotyön tekevät tällä hetkellä suomalaiset viljelijät. Hoito vie kuitenkin paljon aikaa ja rahaa.
Aiemmin perinnebiotooppeja on ollut runsaasti, sillä lehmät ovat laiduntaneet luonnossa ja heinää on niitetty luonnon niityiltä. Perinnebiotooppeja voi siis hoitaa joko laiduntamalla tai niittämällä, mutta niittokoneessa on yksi huono puoli: se ei kaki.
Kakkaravintolat ovat perinnebiotoopeilla merkittävä palveluntarjoaja, sillä ilman niitä perinnebiotoopin asukaskunta voi yksipuolistua ja jopa jengiytyä. Kakkaravintolat ruokkivat niin tavallisia asukkaita kuin luonnon omia poliisejakin. Tämän lisäksi esimerkiksi Jarno, Kaarina ja Mika ovat kaikki tarkkoja saatavilla olevista palveluista, eivätkä suostu asumaan missä tahansa tai syömään mitä tahansa. Jarno on introvertti ja asuu mieluummin omakotitalossa, kun taas Kaarina on todellinen ekstrovertti. Mika syö pelkkää lihaa, mutta Kaarina on vegaani.
Perinnebiotoopin hoidon on siis onnistuttava, jotta se on mahdollisimman monimuotoinen. Silloin siellä asuva yhteiskunta on toimintakykyinen ja hyvinvoiva. Jokaisella on oma roolinsa. Jos joku häviää, se vaikuttaa kaikkiin, ja yleensä negatiivisesti.
Mikä tekee perinnebiotoopin hoidosta kannattavaa?
Siili, metsämansikka, tammi, orava, Jarno, Kaarina ja Mika sekä kymmenet tuhannet muut lajit ovat sitä mieltä, että perinnebiotoopista huolehtiminen on elintärkeää. Silloin heille riittää ruokaa, asuinpaikkoja ja elintilaa eikä heidän tarvitse muuttaa lähemmäs ihmisiä. Entä jos perinnebiotoopilla laiduntavalta eläimeltä, kuten lehmältä kysyy? Se varmaankin vastaa, että perinnebiotoopin hoito on kannattavaa, koska siellä on maistuvaa ruokaa, mielenkiintoinen ympäristö ja paljon tilaa. Ja jos ihmisiltä kysyy, perinnebiotooppien hoito on kannattavaa, koska niillä säilytämme omaa suomalaista uniikkia luontoamme ja kulttuuriperimäämme, kauniita maisemia, upeita virkistysalueita ja mielenkiintoisia lajeja.
Perinnebiotoopeista ja niiden kakkaravintoloista huolehtiminen on siis kannattavaa nyt ja aina. Perinnebiotooppien hoitoon käytettävästä työajasta Ruokavirasto maksaa viljelijöille EU:n rahoittamia viljelijätukia. Viljelijätuet ovatkin erittäin tärkeitä, jotta viljelijät saavat luontoa ja suomalaisia hyödyttävästä luonnon hoitotyöstään palkan.
Juttua varten haastateltu: Leena Luoto, biologi sekä puutarha- ja luontoalan yrittäjä ja kouluttaja
