Kulttuurimatkailun kehittämishankkeesta yhteistyötä ja vetovoimaa

Kohti vaikuttavaa seudullista kulttuurimatkailua -esiselvityshanke toteutettiin Huittisten, Hämeenkyrön, Punkalaitumen ja Sastamalan, alueella. Maaseutuvaltainen seutu sijaitsee Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien rajalla. Läheisimmät suuret kaupungit ovat Tampere ja Pori vajaan tunnin ajomatkan päässä, ja aluetta halkoo Kokemäenjoen vesistö.

Alueen rikas kulttuuriperintö juontaa juurensa aina esihistoriaan saakka. Kokemäenjoella on ollut vesireittinä tärkeä rooli varhaisen kulttuurin asettumisessa seudulle. Kolme keskiaikaista kirkkoa, mutkaiset tiet ja ilmeikkäät kylät kertovat elämästä ennen vanhaan. Rautaveden kulttuurimaisema ja Hämeenkyrön kulttuurimaisemat kuuluvat Suomen 27 kansallismaiseman joukkoon.

– Omalle väelle rikas kulttuuriperintömme ja kaunis elinympäristömme ovat ehkä liiankin itsestään selvä osa arkea, mutta matkailijalle seutu tarjoaa usein iloisia yllätyksiä. Meiltä löytyy niin museoita, kiinnostavia nähtävyyksiä, erilaisia taidekohteita ja vetovoimaisia kulttuuritapahtumia kuin myös laadukkaita ruoka-, majoitus- ja opaspalveluita. Hyvän kulttuurimatkailualueemme potentiaali on vielä osittain piilossa, kertoo hankekoordinaattori Emma Kurki.

Matkailu on vetävä ja kehittyvä ala, jolla nähdään merkittäviä kasvumahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Lähimatkailu, viileä Pohjoinen, puhdas suomalainen luonto, uniikit kulttuurikohteet ja kestävän matkailun trendit ovat ajankohtaisia suuntauksia, jotka mahdollistavat kasvua niin maaseudulla kuin suomalaisissa kaupungeissakin. Jotta kasvavaan kysyntään voidaan vastata, tulisi juuri nyt tehdä työtä matkailun rakenteiden parantamiseksi.

Museotyöstä kohti laajempaa kulttuurimatkailua

Hankeidea lähti lentoon Sastamalan Kirjakorttelin kehittämistyössä. Sastamalan seudun museo muutti kahdeksan vuotta sitten Kirjakorttelissa sijaitsevaan Tornihuvilaan, jonne on tarkoituksena toteuttaa museon ydinnäyttely. Näyttelyrahoituksen puuttuessa museotoiminnassa on viime vuosina keskitytty vaihtuviin teemanäyttelyihin ja yleisön osallistamiseen. Perusnäyttelylle rahoitusta etsivässä työryhmässä päädyttiin ratkaisuun, jossa lähestymme museotoimintaa laajemmasta, kulttuurimatkailun näkökulmasta. Näin syntyi ajatus seudullisesta kulttuurimatkailuhankkeesta.

Hankkeella haluttiin selvittää kulttuurimatkailun nykytilannetta ja tunnustella erilaisia vaihtoehtoja yhteistyön lisäämiseksi alueella. Kulttuurimatkailun toimijakenttä, toimintaympäristö ja erityisesti resurssit ovat muutoksessa. Maaseutuvaltaisella alueella on runsaasti erilaisia toimijoita, joille yhteistyöstä ja yhteisistä tavoitteista voisi olla hyötyä. Yhteistyön lisäksi hankkeessa haluttiin lisätä kulttuurimatkailutoiminnan suunnitelmallisuutta ja luoda konkreettinen rakenne, jonka pohjalta yhdessä tekeminen ja kuntarajojen ylittäminen olisi jatkossa helpompaa.

Tuumasta toimeen!

Kohti vaikuttavaa seudullista kulttuurimatkailua -esiselvityshanke käynnistettiin elokuussa 2025. Hanke sai EU:n maaseuturahoitusta hankealueen yhteiseltä Leader-ryhmältä, Joutsenten reitiltä. Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin selvittää tarve ja toteutusmahdollisuudet yhteiselle seudulliselle kulttuurimatkailurakenteelle, etsiä uusia yhteistyön muotoja sekä vahvistaa entisestään vetovoimaista kulttuurimatkailualuetta. Hanketta koordinoi Suomen kirjainstituutin säätiö tiiviissä yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa.

Hankkeen alkupuolella koottiin laajaa yhteistyöverkostoa ja järjestettiin kaikille aiheesta kiinnostuneille avoimia tapaamisia. Hanketoimintaan olivat tervetulleita kaikki, joita kulttuurimatkailu jollain tavalla kosketti.

Hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla tiiviimmässä hanketyöryhmässä olivat edustettuna alueen kunnat sekä aktiivisimmat kulttuurimatkailutoimijat. Hankekoordinaattorina toimi Emma Kurki, joka on toiminut museoalalla sekä aiemmin kulttuurimatkailutehtävissä muun muassa kirkko-oppaana ja paikallisoppaana.

– Kotiseudultani Sastamalastakin löytyy vielä uusia kohteita ja alueita, joihin on ollut kiinnostavaa tutustua hankkeen puitteissa. Lähikuntien tarjonnasta löytyy upeita helmiä, kuten esimerkiksi Punkalaitumella sijaitseva Mäenpään työväentalo, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi. Seudultamme todella löytyy jokaiselle jotakin, Kurki kuvailee.

Hankkeen aikana verkostoiduttiin seudun kulttuurimatkailukentällä, tutustuttiin erilaisiin kohteisiin ja toimijoihin sekä koottiin kokonaiskuvaa seudun kulttuurimatkailun tilanteesta ja kehitystarpeista. Kulttuurimatkailutoimijoiden tarpeita ja toiveita kerättiin yhteen myös verkkokyselyn avulla. Esiin nousi erityisesti kolme tarvekokonaisuutta.

– Seudullamme on tarve edistää kulttuurimatkailun kestävää kasvua, vahvistaa yhteistyötä ja tunnistaa yhä paremmin kulttuurimatkailu seudun elinvoimaa tukevana seikkana, Kurki luettelee.

Uusia näkökulmia, yhteisiä ratkaisuja

Hankkeessa oivallettiin uusia näkökulmia kulttuurimatkailun kietoutumisesta seudun yhdistystoimintaan ja elinkeinoelämään, elävään kulttuuriin ja luoviin aloihin. Lisäksi opittiin tunnistamaan kulttuurimatkailutoimijoiden toiveita ja tarpeita sekä sanoittamaan sitä, millaisia asioita toimijat kaipaavat oman toimintansa tueksi.

Kulttuurimatkailutoimijoiden kenttä on monipuolinen: osa toimii yrittäjinä, osa työskentelee julkisella sektorilla ja suuri osa kulttuurimatkailutoiminnasta tapahtuu yhdistystoiminnan puitteissa. Jo nämä erilaiset lähtökohdat loivat asetelman, jossa toiveet ja tarpeetkin poikkesivat toisistaan. Esiselvityshankkeen puitteissa oli tärkeää keskittyä erityisesti sellaisiin teemoihin, joita olisi mahdollista ja mielekästä kehittää seututasolla.

Esiselvityshankkeen tavoitteet ja suunnitelmat toteutuivat pääpiirteittäin. Matkan varrella vastaan tulleet haasteet liittyivät lähinnä pieniin toteutuksen osiin, joilla ei välttämättä ollut kokonaiskuvassa suurta merkitystä tai jotka saatiin toteutettua hieman suunnitelmista poiketen.

Kohtuullisen lyhyen, kymmenen kuukauden hankkeen sisällä aivan kaikki toimijat eivät välttämättä ennättäneet aktivoitua ja osallistua hankkeeseen aivan toivotulla tavalla. Laajalla hankealueella etäyhteydet olivat korvaamaton apu. Toisaalta perinteisissä tapaamisissa paikan päällä syntyi usein paras keskustelu, joka myös vei asioita tehokkaasti eteenpäin.

– Erityisenä onnistumisena haluan nostaa esiin huhtikuisen Kulttuurimatkailun vetovoimaa -seminaarin, joka keräsi Sastamalaan noin 80 kuulijaa, iloitsee Kurki.

Tulevaisuuden työkaluja

Tärkeimpinä hankkeen tuloksina syntyivät seudun kulttuurimatkailutoimijat yhteen kokoavat KulMa-verkosto ja seudullinen kulttuurimatkailusuunnitelma. Kulttuurimatkailutoimijoiden yhteinen KulMa-verkosto tarjoaa uuden, tärkeän foorumin toimijoiden välille.

Hankkeessa tuotettu seudun ensimmäinen yhteinen kulttuurimatkailusuunnitelma luotsaa kulttuurimatkailua vahvemmin kohti yhteisiä tavoitteita. Seudullinen kulttuurimatkailusuunnitelma Kotikulmilla 2026–2030 on julkaistu hankkeen verkkosivuilla.

• Seudullinen kulttuurimatkailusuunnitelma Kotikulmilla 2026–2030 (pustaavi.fi)

Hankkeen toiminnalla ja tuloksilla on merkitystä paitsi hankealueella myös sen ulkopuolella. Jo hankkeen aikana kuntarajat ylittävä yhteistyö herätti kiinnostusta ja se huomioitiin toisten alueiden kehitystyössä. Seudullinen kulttuurimatkailusuunnitelma ja toimijaverkosto voitaisiin hyvinkin toteuttaa myös toisaalla. Jokaisella alueella on kuitenkin omat vahvuutensa, haasteensa ja mahdollisuutensa, joita on tärkeää kartoittaa suunnitelman pohjaksi.

Hanke vahvisti näkemystä kulttuurimatkailusta osana yhteiskuntamme toimintaa. Lukuisat toimijat tekevät työtään eri puolilla elävää maaseutua. Eräänlainen yhteenveto seudun kulttuurimatkailusta on hanketyöryhmän koostama sanapilvi seudun vahvuuksista.

– On kuvaavaa, että upea luonto nousee tässä keskiöön: kulttuurimatkailu ei ole ympäristöstä irrallinen asia. Se ei tapahdu pölyisessä kuplassa, vaan toimimme aktiivisesti osana ympäröivää, elävää kulttuurimaisemaa ja elinvoimaisena osana maaseutua, Kurki muistuttaa.