Kyläradioita, sydäniskureita ja alkusammutusta – näin Hämeessä on varauduttu

Yksityistalouksien lisäksi varautumiseen ovat heränneet monet yhdistykset ja yhteisöt, onhan Suomi yhteisvastuullinen maa. Tämä näkyy varsinkin maaseudulla, jossa toimivat yhteydet eivät ole itsestäänselvyys eikä väestösuoja, tai edes naapuri ole ihan nurkan takana.

EU:n maaseuturahaston pienhanke sopii hyvin varautumisen investointeihin

Kun on kyse yleishyödyllisestä toiminnasta kuten oman kylän varautumisesta, yhdistys voi hakea siihen EU:n maaseuturahoitusta. Varautumishankkeisiin on sopinut hyvin Leader-ryhmien pienhankemalli, jossa budjetti on enintään 8 000 euroa ja tuen määrä vähintään 60 prosenttia. Pienhanke on hakijan kannalta ”tavallista” hanketta helpompi toteuttaa, kun se todennetaan lopputuloksella, yleensä valokuvilla. Hanke voi olla luonteeltaan investointia, jolloin siihen voi sisällyttää esimerkiksi kyläradion, aggregaatin, valvontakameran, verkkovirtamuuntimen tai sydäniskurin. Pienhanke voi olla myös kehittämistä eli siinä voidaan laatia vaikka varautumiskortit tai kyläturvallisuussuunnitelma.

Hankkeessa ostettiin tukiasemat, pienet aggregaatit ja muutama käsipuhelin.

EU:n maaseuturahastosta voi tietysti hakea myös isomman budjetin hankkeita sekä Leaderien että elinvoimakeskuksen kautta. Kanta-Hämeessä toimiva Kyläturva-hanke on yksi sellainen – siinä opastetaan paikallisyhteisöjä turvallisuutta edistävään työhön ja rakennetaan verkostoja. Hankkeessa kokeillaan toimintaa pilottikylien avulla ja järjestetään kaikille avoimia tilaisuuksia turvallisuusaiheista. Toteuttajina toimivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen Kylät ry, rahoittaja on Sisä-Suomen elinvoimakeskus.

Koijärvelle hankittiin kyläradioita

Nimestään huolimatta kyläradiosta ei tule radiolähetyksiä vaan se on varaverkko, jossa kyläläiset voivat viestiä toisilleen ja vastaanottaa viestejä viranomaisilta. Tukiasema perustetaan yleensä kylätalolle, ja siihen liitytään yksinkertaisilla RHA68-radiopuhelimilla, joita metsästäjät ja tiepalvelu käyttävät. Tukiaseman kantama käsiradioon voi olla jopa kymmenen kilometriä, yleensä kuitenkin muutamia kilometrejä.

Forssan lähellä sijaitseva Koijärven alueen kylät ry kuuluu pilottikylänä edellä mainittuun Kanta-Hämeen Kyläturva-hankkeeseen. Siinä hankittiin kyläradiot viidelle kylälle eli Kojolle, Matkuun, Peräjoelle, Raitoolle ja Suonpäähän. Rahoitus saatiin Leader LounaPlussasta ja se oli 70 prosenttia kustannuksista. Oma osuus rahoituksesta tehtiin pääosin talkootyönä.
– Hankkeessa ostettiin tukiasemat, pienet aggregaatit ja muutama käsipuhelin jokaiselle viidelle kylälle, kertoo hankkeen vetäjä Kimmo Vehmas, ja jatkaa: ”Maalla ihmisillä on aika hyvin puhelimia, mutta on myös vanhuksia, joilla ei ole ja siksi on hyvä olla muutama varapuhelin.”

Varapuhelimilla tehdään myös säännölliset testaukset kahdesti vuodessa. Maaliskuun lopussa pidettiin kyläturvapäivä, jossa esiteltiin kyläverkkoa ja kaikki halukkaat saivat testata sitä käytännössä.
– Tieto kyläradiosta on tarkoitus laittaa myös kyläinfoon, joka jaetaan pari kertaa vuodessa, niin että kesäasukkaatkin ovat tietoisia, Vehmas kertoo.

Investointeja kyläturvallisuuteen

Hämeenlinnassa Länsi-Kalvolan Kotkajärvellä sijaitsee toista sataa mökkiä ja vakiasuntoa. Aikanaan talkoovoimin pystytetty katuvalaistus jouduttiin ylläpitosyistä purkamaan ja kyläläiset aktivoituivat parantamaan alueen turvallisuutta. Kotkajärven kehittämis- ja suojeluyhdistykselle myönnettiin Leader Linnaseudusta maaseuturahoitusta muun muassa testikäyttöisiin aurinkokennovalaisimiin kylänraitin varrelle, kahteen sydäniskuriin ja kyläradioon. Yhteisöllisyys on tärkeä osa kyläturvallisuutta, joten samassa hankkeessa kunnostettiin myös lahonneen laavun katto ja Pirttikoskelle johtavan polun varrella olevat sillat.

Sydäniskurit yleistyvät kylätaloilla

Sydäniskurit voivat pelastaa henkiä, kunhan ne ovat kaikkien saatavilla. Tästä syystä iskuri on syytä kiinnittää lämpökaapissa suojaisaan paikkaan talon ulkoseinälle. Yhtä tärkeää on rekisteröidä laite defi.fi-palveluun, sillä sieltä paikkatieto siirtyy automaattisesti 112-sovelluksen karttapalveluun, josta jokainen voi katsoa lähimpänä olevat sydäniskurit.

Leader EMO on hiljattain myöntänyt rahoitusta Palojoen Kyläyhdistykselle varautumishankkeeseen. Nurmijärvellä sijaitsevalle seurantalolle hankitaan muun muassa sydäniskuri, joka on nykyään todella suosittu hankinta kyläyhdistysten ja metsästysseurojen hankkeissa. Lisäksi ostetaan laavulle takkateline ja tarvikkeita.

Arjen turvaa koulutuksen ja yhteistyön kautta

Hollolan kunta toteuttaa Arjen kylät -kehittämishanketta, jonka rahoittajana on Päijänne-Leader. Tavoitteena on koota kylätasolla yhteen paikalliset toimijat, asukkaat, mökkiläiset ja vierailijat. Konkreettisina toimenpiteinä kootaan neljälle kylälle muun muassa kyläturvallisuusryhmät, laaditaan kyläturvallisuussuunnitelmat sekä kylätapahtuman pelastussuunnitelmapohjat. Lisäksi tarjotaan muun muassa alkusammutuskoulutusta ja opastetaan, mitä kannattaa hankkia 72 tunnin kotivaraan. Hanketta toteutetaan yhteistyössä viranomaisten ja yhdistysten kanssa.

Tutustu tarkemmin Hämeen Leader-ryhmien rahoittamiin varautumishankkeisiin hankerekisterissä (maaseutuverkosto.fi):

• Koulutusvälineet ensiapuun
• Lappilan kylän turvallisuus- ja hoitoinvestoinnit
• Kyläyhdistyksen toiminnan tarvikkeet kyläläisten hyödyksi
• Kotkajärven kyläturvallisuuden kehittämisen investoinnit
• Kyläradiohanke
• Turvallisen arjen kylät Hollolassa
• Kylätalo Kokkopirtin elokuvalaitteisto ja 72h varautumisvarustus
• Pihamaan yksityistien sydäniskuri
• Porakaivon syventäminen
• Kyläradion rakentaminen Lopelle
• Sysmän VPK:n Nukkehankinnat