Laidun meren rannalla – käsitteenä yksinkertainen, mutta paikkana ainutlaatuinen
15.09.2023 15:50Merenrantalaitumet tarjoavat retkeilijälle elämykselliset maisemat, biologille harvinaisia lajeja ja lintuharrastajalle sekä metsästäjälle harrastuspaikan. Mutta voivatko rantalaitumen hyödyt olla vieläkin merkittävämmät? Tätä on tutkittu Luonnonvarakeskuksen, ProAgria Oulun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston Rantalaidun-hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on muun muassa selvittää vaihtoehtoja merenrantalaidunnuksen ongelmiin, tutkia sen vaikutusta vesistöihin ja tuoda esiin laidunnuksen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle ja laiduneläinten hyvinvoinnille.
Vierailin kahdella Rantalaidun-hankkeen kohteella: viljelijä Toni Kippolan merenrantalaitumella Pyhäjoen Maunuksessa ja Pattijoen pohjoishaaran merenrantalaitumella Raahessa. Matkaoppainani toimivat hankkeen työntekijöistä tutkija Marika Laurila Luonnonvarakeskuksesta ja maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ProAgria Oulusta.
Asenteilla on väliä – hyvillä ja huonoilla
Hankkeen alussa toteutetun kyselyn mukaan suurin osa vastanneista piti rantalaidunnusta hyvänä asiana, mutta myös kriittistä suhtautumista ilmeni. Negatiivisten asenteiden tunnistettiin johtuvan ainakin osittain tiedon puutteesta ja virheellisistä käsityksistä. Esimerkkinä toimii vierailullamme veneilijän huikkaus, kun häneltä kysyttiin mielipidettä rantalaitumista:
– En tykkää, mutta en oikein osaa sanoa, että miksi. Tuntuu, että rehevöittää vesistöä.
Hankkeessa onkin pyritty tuottamaan tietoa laiduneläinten vaikutuksista rantavesien hygienia- ja ravinnetilaan ja viestimään runsaasti laidunnuksen moninaisista hyödyistä.
Pattijoen rantalaitumen viereisellä lintutornilla kohtaamme kolme lintuharrastajaa: Eero ja Minna Lapin sekä Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry:n puheenjohtaja Seppo Sirviön. Kaikki heistä ovat sitä mieltä, että lehmien laiduntaminen alueella on erittäin hyvä juttu. Lehmät houkuttelevat alueelle lisää lintuja ja pitävät maiseman avoimena.
– Käymme täällä päivittäin ja tarkkailemme myös lehmiä. Tuo uusi sonni ei ole oikein saanut tämän lauman rouvalehmiä kuriin, naureskelee Eero Lappi.
Rantalaidun tarjoaa jokaiselle jotakin
Sekä Pattijoen että Maunuksen merenrantalaitumella retkeilijät, metsästäjät ja lintuharrastajat voivat kaikki kulkea ja harrastaa laitumilla vapaasti. Laitumet sopivat siis virkistyskäyttöön erittäin hyvin. Lehmät tallaavat valmiiksi vierailijoille polkuja eivätkä häiriinny kulkijoista. Ihmiset ovat lehmien mielestä kiinnostavia: kuvittele, millaista on herätä teltasta, kun kymmenen lehmää tuijottaa unista naamaasi tai istua nuotion äärellä lehmien laulellessa taustalla. Tämän voit näillä kohteilla kokea.
Viljelijä Toni Kippolan mukaan lehmille ei ole koskaan aiheutunut vaaraa tai haittaa ihmisistä eikä toisin päin. Ongelmia laitumilla aiheuttavat lähinnä innokkaat langoista läpi menevät hiehot ja laitumelle eksyvät hirvet.
Jokainen neliömetri merenrantalaitumella on kuin oma maailmansa
Viljelijä Toni Kippola jatkaa Pyhäjoella sijaitsevaa tilaansa neljännessä sukupolvessa. Hän ja hänen karjansa hoitavat yhteensä sadalla hehtaarilla uhanalaisia perinnebiotooppeja, joita merenrantalaitumetkin ovat. Kippola halusi lähteä hankkeeseen mukaan, jotta hän saisi lisää vertaistukea muilta viljelijöiltä sekä kuulisi erilaisista toimintatavoista ja ideoista laidunnukseen liittyen. -Paljon tapahtuu sellaista, mistä viljelijät eivät ole tietoisia, vaikka tieto heitä hyödyttäisikin.
Kippola esittelee yhtä Pyhäjoen Maunuksessa sijaitsevaa rantalaiduntaan. Lajien kirjo on uskomaton, kunhan sen vain huomaa. Siksi mukana kannattaakin olla biologi: jokaiselta neliömetriltä löytyy joku uskomaton asia, kuten tavan tallaajalle ihmeellinen kasvi tai sieni. Yhdessä kohtaa kasvaa yrtti, jota käytetään Isossa-Britanniassa oluen maustamiseen ja toisessa kohtaa sieni, joka tuoksuu sillille ja toinen lakritsalle.
Kaikkia kuunnellaan, mikä on varmistanut hankkeen vaikuttavuuden
Matkaoppaideni ja hankkeen työntekijöiden Laurilan ja Satomaan vuorovaikutusta viljelijän ja lintuharrastajien kanssa on suorastaan ihastuttava seurata. Aito kiinnostus ihmisten ajatuksista rantalaidunnusta kohtaan tuottaa mielenkiintoisia keskusteluja ja tietoa hankkeen vetäjille siitä, missä aiheen osalta mennään. Tämän vastapainona lintuharrastajat kehuvat rantalaidunnusta muillekin, ja viljelijä saa neuvoja ja lajitietoutta asiantuntijoilta laitumistaan.
Hankkeen vetäjien mielestä hankkeessa yksi tärkeimmistä asioista onkin ollut se, että paikallisia on osallistettu vahvasti mukaan. Hankkeen vaikuttavuuden on taannut se, että projektiryhmä koostuu erilaisista asiantuntijoista ja ihmisistä. Näin asioita voidaan pohtia monesta eri näkökulmasta ja tiedonpuutteisiin eri tahojen välillä pystytään reagoimaan nopeasti.
Hanke on päättynyt, mutta jatkoa on jo suunnitteilla. Kunhan vain tietäisi, minkä mielenkiintoisen kulman rantalaidunnukseen valitsisi seuraavaksi!
Haastatellut henkilöt:
Marika Laurila, tutkija, Luonnonvarakeskus
Maarit Satomaa, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Oulu
Toni Kippola, viljelijä, Rautalan tila
Seppo Sirviö, Raahen alueen lintuharrastajat Surnia Oy
Minna ja Eero Lappi, lintuharrastajat
