Luomun askelmerkkejä hiottiin Kouvolassa
19.02.2024 18:02Valtakunnallista luomufoorumia vietettiin Kouvolassa 7. helmikuuta seminaarin ja 8. helmikuuta työpajojen merkeissä.
Foorumiin osallistui koko elintarvikeketju tuottajista ja hallinnosta teollisuuteen sekä kauppaan ja ammattikeittiöihin. Paikan päällä ja etäyhteyksien päässä osallistujia oli yhteensä pitkälti yli sata.
Seminaarissa kuultiin herätteleviä puheenvuoroja luomun nykytilasta ja tulevaisuudesta. Valtiosihteeri Päivi Nerg valaisi, millainen rooli luomulla ja elintarvikealalla on Suomen hallitusohjelmaan sisältyvässä kasvuohjelmassa.
– Kymmenen vuotta olemme onnistuneet siinä, että Suomen elintarvikeviennin käyrä on vaakasuora viiva. Samaan aikaan meidän naapurimaissamme elintarvikeviennin käyrä on nouseva. Meidän täytyy löytää ratkaisu siihen, että saamme elintarvikealalta lisää vientituloja, hän sanoi.
Suomalaisen luomutuotannon tulevaisuutta ja menestyksen reseptiä pohdittiin paneelikeskustelussa. Todettiin, että luomun mainetta rasittavat vanhentuneet käsitykset tuotteiden korkeasta hinnasta ja tuotannon tehottomuudesta. Luomun maine tulisi saada vastaamaan sen nykytodellisuutta ja tuoda esille luomun tärkeä rooli kestävässä ruoantuotannossa.
Luomualalla tarvittaisiin suuruuden ekonomiaa, mutta myös pienille lähituottajille on paikkansa.
– Pienetkin voivat yhdessä tuottaa isosti, muistutti elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suurista tuottajista sekä pienten tuottajien yhteistyöstä olisi hyötyä paitsi vientimarkkinoille myös ammattikeittiöiden tilauslistoille pyrittäessä. Julkisista hankinnoista elintarvikehankinnat kattavat suuren osan ja puhutaan merkittävistä summista.
Nostetta ammattikeittiöistä
Ammattikeittiöt nähdäänkin luomun kasvavana markkinana. Suomen kansallisessa luomuohjelmassa – Luomu 2.0:ssa yhtenä tavoitteena vuoteen 2030 mennessä on, että julkisten keittiöiden elintarvikehankinnoista 25 prosenttia olisi luomua. Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeen kyselyn alustavan tuloksen mukaan ruokapalveluiden luomun käyttöaste on tällä hetkellä 7,5 prosenttia, joten tavoitteeseen on vielä matkaa.
Kuluttajapuolella luomun pitkä kasvu-ura kääntyi laskuun, kun inflaatio nosti hintoja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman ketjureaktion seurauksena. Alavireisyys luomumarkkinoilla on jatkunut parin vuoden ajan.
– Kuluttajille hinta on tällä hetkellä todella merkityksellinen ostopäätöksissä. Erityisesti lapsiperheet kokevat tilanteen ahtaaksi, millä on oleellinen vaikutus luomumarkkinaan, kertoi Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.
Viime vuonna luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupoissa oli 1,9 prosenttia. Tavoitteena vuoteen 2030 mennessä on viisi prosenttia, mikä tällä hetkellä näyttää vaikealta saavuttaa.
Pro Luomu teettää ahkerasti kuluttajatutkimuksia ja niiden valossa tilanne ei näytä täysin synkältä. Viime vuonna teetetyn tutkimuksen mukaan luomua pidetään vastuullisena, terveellisenä ja trendikkäänä. Lisäksi esimerkiksi 71 prosentille kyselyyn vastanneista oli tärkeää, että ruoka on tuotettu luonnon monimuotoisuutta ylläpitävillä menetelmillä.
Positiivisesta vireestä julkisten keittiöiden puolella esimerkkinä on koulujakelutuettu rasvaton maito, josta jo 25 prosenttia on luomua.
– Tämä on sellainen menestystarina, jossa hallinto ja ala yhdessä ovat onnistuneet vauhdittamaan luomun kasvua, Lamminparras iloitsi.
Luomufoorumin järjestivät Maa- ja metsätalousministeriö sekä Pro Luomu.
Julkaistu 19.2.2024.
