Maatilojen muovijäte halutaan kiertoon - isoin haaste logistiikka
04.09.2023 10:59Suomalaisilla maatiloilla muodostuu vuosittain arviolta 12 miljoonaa kiloa muovijätettä, josta vain noin viidesosa kierrätetään. Suurin kompastuskivi kierrätyksen tiellä on logistiikka.
Maatiloilla tulee muovijätettä monesta lähteestä. Suurin osa jätteestä on paalimuovia, ja jätteeksi päätyvät lopulta myös tilojen käyttämät aumamuovit, katekalvot ja -harsot, kanisterit ja kasteluletkut sekä suursäkit. Kierrätykseen menee tällä hetkellä parhaiten paalimuovia ja suursäkkejä.
Projektipäällikkö Aija Hytönen JAMK Biotalousinstituutista toteaa, että muovi on maatilan tarpeisiin hyvä materiaali, mutta sen käytön on oltava vastuullista. Hytönen vetää Maatilojen muovit kiertoon -hanketta, joka etsii keinoja kierrätyksen tehostamiseksi.
– Kierrätyksen näkökulmasta maatilamuoveilla on kaksi polkua: ilmaiseksi kierrätettävät pakkausmuovit ja muut maatilamuovit kuten paali- ja aumamuovit, joiden kierrätyskustannus voi olla hirveä, hän kuvailee.
Maatilojen muovit kiertoon -hanke kartoittaa muovijätteen määrää ja kehittää uusia tapoja sen käsittelyyn Keski- ja Itä-Suomessa. JAMK:n pääkumppaneina hankkeessa ovat LAB-ammattikorkeakoulu, joka on mm. testannut likaisuuden vaikutusta muovin koneelliseen lajitteluun, sekä MTK-Pohjois-Savo, joka organisoi tänä syksynä maatilamuovien pilottikeräyksen alueellaan. Yhteistyötä tehdään myös muiden alueellisten MTK-yhdistysten kanssa.
Kierrätyshaluja löytyy kyllä
Tällä hetkellä valtaosa maatilojen muovijätteestä poltetaan energiaksi. Maatiloilta kuitenkin löytyisi halua kierrättää muovit uusiokäyttöön, jos se ei olisi liian hankalaa ja kallista. Hankkeen teettämässä kyselyssä viljelijät itse arvioivat, että noin 70 % tilojen muovijätteestä olisi mahdollista kierrättää.
Hytösen mukaan maatilamuovien kierrätyksen suurin haaste on logistiikka, koska siitä muodostuu suurimmat kustannukset.
– Suomen mittakaava on se haaste: välimatkat ovat pitkiä ja muovijätettä vastaanottavia yrityksiä on vähän. Tilalle muodostuu kustannuksia esimerkiksi lastauksesta, kuljetuksesta ja vastaanottajan mahdollisesta porttimaksusta, Hytönen tarkentaa.
Pakkausmuovit voi kierrättää Sumi Oy:n eli entisen Suomen Uusiomuovin terminaaleissa, joita on noin 60 eri puolilla maata. Muita maatilamuoveja on tähän asti vastaanottanut Itä-Suomen murskauskeskus ja muutama paikallinen toimija. Lisäksi hiljattain perustettu tuottajaorganisaatio Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy suunnittelee maatilamuovien maksutonta kierrätystä, joka toteutunee ensi vuoden puolella.
Vaatii hieman vaivanäköä
Muovien kierrättäminen ei edellytä maatilalta erikoisosaamista, mutta vaatii hieman vaivannäköä. Hytönen huomauttaa, että muovijäte on jo tilalla lajiteltava laadun mukaan, eikä sen selvittäminen ole aina ihan yksinkertaista, sillä muovin laatua ei välttämättä kerrota edes pakkausmerkinnöissä.
Käytetyt muovit olisi lisäksi hyvä säilyttää tilalla niin, että ne eivät kastu ja likaannut liikaa. Hytönen kertoo, että jotkin maatilat ovat hankkineet tähän tarkoitukseen esimerkiksi vanhoja merikontteja. Muovien puhaus helpottaa niiden uusiokäyttöä, ja lisäksi niiden kuljetus hinnoitellaan painon mukaan.
– Kuljetuskustannuksesta voi pudota pois jopa 40 %, jos muovijäte ei ole märkää tai hiekkaista, Hytönen sanoo.
Muovien seassa ei luonnollisestikaan saisi olla esimerkiksi puuta tai metallia, joka rikkoo murskaimen.
Viljelijä motivoidaan porkkanalla
Hytönen muistuttaa, että maatilamuovit ovat helpommin kierrätettäviä kuin esimerkiksi rakenteeltaan monimutkaiset elintarvikemuovit. Kierrätykseen päätyvä maatalousmuovi voi saada uuden elämän esimerkiksi tiskiharjoina, kastelukannuina, ämpäreinä tai terassikalusteina – tai uutena maatalousmuovina.
Muovin kierrätys säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja ympäristö kiittää.
– Viljelijä motivoidaan porkkanalla, ei kepillä. Maatilamuovien kierrätys pitäisi tehdä helpoksi ja lajittelun vaivasta pitäisi saada myös jotain hyötyä, Aija Hytönen summaa.
Maatilojen muovit kiertoon -hanketta rahoittavat Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta. Hanke alkoi syksyllä 2022 ja kestää talveen 2024 asti.
