Maatilojen varautuminen sisältää kaikkea ruokahuollosta kyberturvallisuuteen
19.02.2024 16:58Kaakkois-Suomessa järjestetään helmikuussa 2024 kaksi samansisältöistä varautumiskoulutusta viljelijöille.
Ensimmäinen varautumiskoulutus oli 8. helmikuuta Lappeenrannassa Maasotakoululla ja toinen on 22. helmikuuta Haminassa Reserviupseerikoululla. Koulutusten tavoitteena on lisätä maatalousyrittäjien valmiuksia tarkastella riskejä tilan toiminnan jatkuvuuden kannalta ja osata varautua niihin. Koulutustilaisuudet on järjestetty ELY-keskuksen, kuntien maaseututoimien, MTK:n ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) yhteistyönä.
Lappeenrannan koulutuspäivässä oli laaja kattaus eri toimijoiden puheenvuoroja teemaan liittyen ja keskustelu osallistujien kanssa oli ilahduttavan vilkasta. Puolustusvoimien avauspuheenvuorossa kuultiin Maasotakoulun tehtävistä (muun muassa valmiustehtävät) ja alueen harjoitusalueiden koosta sekä käytöstä. Maanomistajien yksityisiä maita käytetään normaaleihin harjoituksiin enää harvemmin.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen edustaja kertoi alkuun varautumisen koordinoinnista. Pelastuslaitos vastaa varautumisesta ja muut organisaatiot ovat vahvasti mukana tukemassa kokonaisuutta. Maatilan pelastumissuunnitelma on suuremmille tiloille (kasvinviljelytila yli 150 hehtaaria ja kotieläintila yli 50 eläinyksikköä) pakollinen, mutta pelastuslaitos suositteli sen tekemistä kaiken kokoisille tiloille. Viljelijä voi tehdä sen itse tai teettää neuvojalla, mallipohjan löytää netistä.
Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa varautumista
Sähköverkon häiriöt johtuvat suurimmalta osalta sääilmiöistä, kuten tuulesta, myrskystä ja lumesta, ja etenkin kotieläintiloilla tulee olla varavoimakoneet sähkökatkojen varalta. Maatilojen kyberturvallisuus on tietotekniikan yleistyessä tullut yhä tärkeämmäksi varautumisen osa-alueeksi. Koulutuksessa käytiin laajasti läpi maatilojen kyberkysymyksiä ja osallistujat pääsivät vastaamaan kymmeneen omaa maatilaansa koskevaan kyberväittämään.
Maataloussektorin ja ruokahuollon osalta huoltovarmuuden suurimmat huolenaiheet ovat tuotantopanosten riittävyys sekä alkutuotannon heikko kannattavuus ja maksuvalmius. Maatiloilla on erityisen tärkeää tiedostaa omiin perheenjäseniin ja työntekijöihin liittyvät uhat sekä riskit, jotka liittyvät tilan toiminnan jatkuvuuteen, ja osata varautua niihin.
Ruokahuollon ketjussa on lukuisia lenkkejä
Ruokahuollon turvaaminen on moniulotteinen kuvio, jossa viljelijöillä on tärkeä rooli. Ketjussa myös muiden osien, esimerkiksi teollisuuden, kaupan, logistiikan ja hallinnon tulee onnistua, jotta kokonaisuus toimii. Alkutuotannon toimintaedellytykset ja elintarviketurvallisuus poikkeusoloissa kiteytyvät maatilojen tuotantoedellytysten turvaamiseen ja viljelijöiden varaamiseen sekä kouluttamiseen.
Viljelijöiden varaamisen (VAP) valmistelut tekevät kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ja ELY-keskus sekä varsinaisen päätöksen puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimisto. VAP-viljelijät jäävät poikkeusoloissa viljelemään ja turvaamaan ruokahuoltoa. Alkutuotannon varausjärjestelmään on tulossa muutoksia muun muassa urakoitsijoiden, maatalouslomittajien ja maatilan koneiden osalta.
Tilaisuudessa kuultiin myös alustukset vesihuollon, säteilyturvallisuuden ja eläintautien osalta. Monessa puheenvuorossa huomioitiin se, että varautumisasiat linkittyvät toisiinsa ja kokonaisuus tulee olla hallinnassa. Viljelijöiden varautumiskoulutusten suosio on viime vuosien tapahtumien jälkeen kasvanut huomattavasti ja niitä tullaan järjestämään myös jatkossa.
Julkaistu 19.2.2024.
