Metsät ovat tärkeä osa Varsinais-Suomen maaseutua!
24.11.2023 15:45EU:n maaseuturahoituksella tuetaan myös metsäalan kehitystä. Tällä hetkellä Metsäkeskus toteuttaa Lounais-Suomessa kolmea hanketta, joiden avulla kehitetään puurakentamista, yksityisteitä ja metsänomistajien osaamista.
Suomi on Euroopan metsäisin maa. Maamme pinta-alasta jopa 75 % on metsää. Varsinais-Suomi ei ole ihan yhtä metsäinen kuin muu Suomi, mutta täälläkin maakunnan pinta-alasta yli puolet on metsää. Varsinais-Suomessa myös metsien omistaminen on hajanaisempaa. Valtakunnallisesti yksityiset metsänomistajat omistavat metsää keskimäärin 32 hehtaaria, mutta Varsinais-Suomessa keskimäärin 19 hehtaaria. Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Minna Rautalin kertoo lukujen kuvastavan hyvin maakunnan metsien tilannetta.
– Varsinais-Suomessa noin 76 % metsistä on yksityisomistuksessa, kun taas pohjoisempana on enemmän valtion omistamia metsiä. Yksityisiä metsänomistajia on maakunnassa yli 40 000. Heistä suuri osa on maanviljelijöitä, joille metsätalous on vain osa tilan toimintaa.
Varsinais-Suomi on pitkään ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena ollutta peltojen ja metsien mosaiikkia. Luonto on monimuotoista ja metsien monikäytöllä on täällä suuri rooli. Alueellisten erityispiirteiden vuoksi onkin luontevaa, että metsäalaa kehitetään Varsinais-Suomessa myös EU:n maaseuturahoituksella.
Lounais-Suomen alueella EU:n maaseuturahoitusta saaneita Metsäkeskuksen hankkeita toteutetaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ja niitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset yhdessä.
Julkinen puurakentaminen nousuun
Metsäkeskuksen Lounais-Suomi rakentuu puusta (LSPUU) -hanke päättyy vuoden 2023 loppuun.
– Hankkeessa on toteutettu uusi Lounais-Suomen puurakentamista esittelevä verkkosivu, johon on koottu ajankohtaista tietoa Lounais-Suomen puutuoteteollisuudesta ja puun käytöstä rakentamisessa, kertoo Rautalin.
Puurakennukset toimivat hyvinä hiilivarastoina. Esimerkiksi puinen pientalo sitoo rakenteisiinsa noin 25–30 tonnia hiilidioksidia. Hiilenvarastoinnin lisäksi puusta rakentaminen on lähtökohtaisesti muihin materiaaleihin verrattuna ympäristöystävällisempää, sillä puurakennuksen hiilijalanjälki on usein 10–30 % pienempi. Lisäksi puu luo tunnelmaa, lievittää stressiä ja vaikuttaa sisäilman laatuun.
Hankkeessa on järjestetty paljon koulutuksia puurakentamisen hyödyistä ja yksityiskohdista, esimerkiksi puutuotealan yrityksille ja julkiselle sektorille. Puu on jo valmiiksi yleisin runkomateriaali omakotitalojen rakentamisessa, ja mökeistä lähes kaikki tehdään puusta, mutta kerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa puu on harvinaisempi materiaali. Siksi hankkeessa aktivoitiin juuri julkista puurakentamista.
Hankkeen perustamalle sivustolle on koottu tietoa Lounais-Suomen alueelle valmistuneista tai rakenteilla olevista julkisista rakennuksia ja kerrostaloista, joissa on merkittävä määrä puuta. Sivustolla esitellään esimerkiksi Vehmaan ja Velkuan uudet puukoulut, Auran kunnantalo ja Märynummen päiväkoti. Sivustolle on tehty myös kartta, jossa näkyy Lounais-Suomessa toimivat puutuotealan yritykset.
Hankkeen projektipäällikkönä toimii Dennis Somelar ja hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Tampereen yliopisto, Prizztech Oy ja Kaarinan Kehitys Oy.
Lähes 2 000 metsänomistajaa sai maksutonta koulutusta
Metsäkeskuksen Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanke päättyy myös vuoden 2023 loppuun.
– Tässä hankkeessa koulutettiin iso määrä metsänomistajia. Hankkeessa järjestettiin 53 eri tilaisuutta, joissa tavoitettiin yhteensä 1 900 metsänomistajaa, Rautalin sanoo.
Koulutuksia järjestettiin esimerkiksi metsän hoidosta, keruutuotteista ja luomusertifioinnista sekä metsien virkistys- ja matkailukäytöstä. Tilaisuuksien tallenteita pääsee edelleen katsomaan hankkeen verkkosivuilta. Lisäksi hanke lähetti tiedotuskirjeitä jopa 2 500 metsänomistajalle, esimerkiksi hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista ja arvokkaista luontokohteista.
Metsänomistajia lähestyttiin hankkeessa myös uuden Mättäällä-podcastin avulla. Hankkeen tuottamissa pilottijaksoissa keskustellaan muun muassa siitä, miten joulukuusista tai luonnontuotteista voi saada lisäansiota ja miten nuoret voivat työllistyä metsäalalle. Hyvin vastaanotetun podcastin tekoa on jatkettu myöhemmin hankkeen ulkopuolella.
Hankkeen projektipäällikkönä toimii Lasse Rantala ja yhteistyökumppaneita ovat Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ja 4H-liitto. 4H-liiton kautta hanke tavoitti paljon nuoria, joiden parissa kiinnostusta metsäalaan onnistuttiin herättämään jopa siinä määrin, että lähes 20 nuorta päätti perustaa metsäalan yrityksen.
– Puu kasvaa taimesta tukkipuuksi noin 60–80 vuodessa. Siksi yksityisessä omistuksessa olevia metsiä kannattaa kehittää monen sukupolven voimin. Mitä nuorempana aiheesta kiinnostuu, sitä todennäköisemmin ehtii nähdä päätöstensä vaikutuksia, vaikka usein hyvistä päätöksistä hyötyy vasta seuraava sukupolvi, Rautalin selittää.
Yksityistiet ja niiden sillat kuntoon
Metsäkeskuksella on käynnissä myös Lounais-Suomen yksityistieverkko huoltovarmuuden varmistajana -hanke, joka jatkuu vielä vuodelle 2024. Hankkeessa kartoitetaan muun muassa Lounais-Suomen yksityisteiden ja niiden siltojen kuntoa.
– Tie kannolta tehtaalle kulkee lähes poikkeuksetta yksityisteiden kautta. Esimerkiksi yksityisteillä olevat sillat ovat monin paikoin niin sanottu heikoin lenkki, eikä niitä voi isommilla autoilla enää ylittää, Rautalin taustoittaa.
Yksityistiet mahdollistavat puukuljetusten lisäksi metsien virkistyskäytön ja metsästyksen, mutta myös esimerkiksi pelastuslaitoksen kulkemisen sekä yleisesti maaseudulla asumisen ja liikkumisen.
Lisäksi hankkeessa kiinnitetään huomiota tiekuntien toimintaan. Tienhoito ja tiekunnan hallinnointi edellyttävät nykyään laajaa osaamista, jota ei aina ole saatavilla omasta takaa.
– Tieisännöintipalveluiden tarve on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Hankkeen neuvonnan ja verkostoitumisen avulla pyritään saattamaan passiiviset tiekunnat ammattimaisten tieisännöitsijöiden palveluiden pariin. Metsäkeskus ylläpitää omaa tienhoito.fi -palvelua juuri yksityisteiden tiekunnille ja niitä hoitaville ammattilaisille, Rautalin kertoo.
Hankkeen projektipäällikkö on Petri Lähteenmäki, ja sitä toteutetaan yhteistyössä ProAgria Länsi-Suomen kanssa.
Lounais-Suomen metsäohjelmassa haetaan hyvinvointia ja elinvoimaa
Metsäkeskuksen hankkeet toteuttavat EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueellisia maaseudun kehittämissuunnitelmia, mutta samalla myös Lounais-Suomen metsäohjelman 2021–2025 tavoitteita. Metsäohjelmassa visioidaan, että Lounais-Suomen metsien aktiivinen ja kestävä hoito ja käyttö lisäävät hyvinvointia sekä maakuntien elinvoimaisuutta. Visioon päästään kun
- metsiä hyödynnetään aktiivisesti ja kestävästi
- metsiin ja puuhun perustuva liiketoiminta kasvaa, kehittyy ja monipuolistuu
- metsät on helppo saavuttaa fyysisesti ja digitaalisesti
- metsänomistajat hoitavat metsäomaisuuttaan tavoitteellisesti
- metsäalalla toimitaan verkostoissa ja panostetaan kumppanuuksiin.
Lounais-Suomen metsäohjelma perustuu kansalliseen metsästrategiaan, ja sen toteuttamista ohjaa ja seuraa Lounais-Suomen metsäneuvosto.
Metsienhoitoon panostaminen laajalla yhteistyöllä on samalla aina myös varautumista.
– Mitä paremmassa kunnossa alueemme metsät ovat, sitä paremmin ne voivat selvitä esimerkiksi metsäpaloista tai tuuli- ja hyönteistuhoista, jotka tulevat mitä todennäköisimmin lisääntymään ilmastonmuutoksen edetessä, muistuttaa Rautalin.
