Osaamista vesiensuojeluun, koulutushanke vastasi kasvavaan tarpeeseen Järvi-Suomessa

Vesistöjen tilan parantaminen ja maaseudun kestävien ratkaisujen kehittäminen vaativat osaamista, mutta alalla oli tunnistettu selkeä pullonkaula: kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista oli pulaa. Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke käynnistettiin vastaamaan juuri tähän tarpeeseen Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Tavoitteena oli kouluttaa uusia suunnittelijoita ja varmistaa, että vesiensuojelun käytännön toteuttamiseen löytyy riittävästi tekijöitä myös tulevaisuudessa.

– Laaja-alainen ja valuma-aluetasoinen suunnitteluosaaminen tuo lisäarvoa käytännössä kaikkiin vesistökunnostushankkeisiin jo niiden valmisteluvaiheessa, kertoo Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushankkeen projektipäällikkö Minna Wikström, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys r.y.

Maaseuturahoitus mahdollisti koulutusmallin

EU:n maaseuturahoituksen tuella toteutettu kehittämishanke rakensi laajan koulutuskokonaisuuden ympäristöalan asiantuntijoille. Koulutus keskittyi käytännönläheiseen osaamiseen, jossa yhdistyivät teoria, maastotyöt ja suunnittelutehtävät. Tavoitteena ei ollut vain lisätä tietoa, vaan vahvistaa kykyä suunnitella toimia sinne, missä niillä on valuma-alueella suurin vaikutus.

Kosteikoilla ja valuma-alueen suunnittelulla on tärkeä merkitys vesiensuojelussa, niiden avulla voidaan hillitä ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumista vesistöihin, parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa maiseman sekä maaseutuympäristön kestävyyttä. Koulutusten tueksi rakennettiin myös aineistopankki, joka sisältää luentotallenteita ja materiaaleja laajempaan käyttöön.

Koulutusten vahvuus oli niiden käytännönläheisyys. Kosteikkosuunnittelijat pääsivät tutustumaan oikeisiin kohteisiin maastossa, tekemään mittauksia ja suunnittelemaan omia kosteikkoja. Valuma-aluesuunnittelijat puolestaan opiskelivat täysin uuden menetelmän; indeksitarkastelun. Samalla hanke toi yhteen vesiensuojelun parissa toimivia asiantuntijoita ja vahvisti yhteistyötä eri tahojen välillä, mikä lisää osaamisen vaikuttavuutta myös koulutuksen jälkeen.

– Tällainen yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä varmistaa, että osaaminen siirtyy suoraan työelämään ja konkreettisiksi toimenpiteiksi vesistöjen hyväksi, huomauttaa Minna.

Tavoitteet ylittyivät ja osaajia syntyi odotettua enemmän

Hanke osoitti nopeasti tarpeellisuutensa. Alkuperäisen 20 osallistujan tavoitteen sijaan kosteikko- ja/tai valuma-aluesuunnittelun koulutuksen suoritti yhteensä 34 suunnittelijaa. Myös koulutusmateriaalien määrä kasvoi suunniteltua suuremmaksi. Tulokset kertovat siitä, että alan osaamiselle on selkeää kysyntää.

Hankkeen merkitys ei rajoitu yksittäisiin koulutuksiin. Se vahvistaa koko alueen kykyä toteuttaa vesiensuojelua, parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hankkeen vaikutukset ulottuvat laajalle, ja se on herättänyt kiinnostusta myös valtakunnallisesti.

On tärkeää, että me turvataan se ilo ja nautinto, mitä vesistöistä on

Järvi-Suomen koulutushanke on hyvä esimerkki siitä, miten EU:n maaseuturahoituksen avulla voidaan rakentaa osaamista, joka tuottaa hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen viesti on selkeä: kun tarve tunnistetaan ja siihen tartutaan riittävän ajoissa, voidaan saada aikaan vaikutuksia, jotka ylittävät alkuperäiset tavoitteet.

– Maaseuturahoitus mahdollisti näiden tarpeellisten koulutusten toteuttamisen laadukkaasti ja suhteellisen nopealla aikataululla. Myös rahoituksen hakeminen ja hankkeen hallinnointi oli helppoa ja hyvin ohjeistettu, mainitsee Minna.

Hanke sai EU:n maaseuturahoitusta Järvi-Suomen maaseudun ilmasto- ja ympäristöohjelman teemahaun kautta Pohjois-Savon ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus.