Tekoälyä opettamassa - satelliittiseurantaa hiotaan tarkemmaksi
12.09.2023 14:02Peltotukien valvonnassa otettiin tänä vuonna käyttöön satelliittiseuranta. Satelliitin ottamia kuvia tulkitsee Aimo-tekoäly, jonka algoritmia ELY-keskusten henkilöstö on kouluttanut tiiviisti. Vielä on älyllä opittavaa.
Tuhannet suomalaisviljelijät saivat elokuun puolivälissä terveisiä tekoälyltä. Aimo lähetti maatiloille yhteensä noin 33 000 lohkokohtaista selvityspyyntöä, koska satelliitin ottama kuva ei tekoälyn tulkinnan mukaan vastannut viljelijän tukihakemuksen tietoja. Keski-Suomeen selvityspyyntöjä sateli noin 1 500 lohkon osalta.
Läheskään kaikki selvityspyynnöt eivät ole aiheellisia, sillä tekoälyn algoritmi on uransa ensi metreillä erehtyväinen kuin ihminen ikään. Iso osa selvityspyynnön saaneista viljelijöistä onkin vastannut pyyntöihin lähettämällä asiallisesti hoitamastaan lohkosta kuvan maataloushallinnolle, kuten heitä on ohjeistettu.
Samat lohkot käydään läpi moneen kertaan
ELY-keskusten henkilöstö ympäri Suomea on opettanut Aimoa, jotta se osaisi tulkita mahdollisimman oikein satelliitin lähettämiä kuvia. Opettamista sanotaan maastotiedonkeruuksi: käytännössä se tarkoittaa, että ELY-keskusten väki käy kasvukauden aikana katsomassa yhdet ja samat peltolohkot useampaan kertaan.
Tarkastaja Taina Pietiläinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että maastotiedonkeruuta on tehty jo kolmena perättäisenä kesänä.
– Jos tykkää ajaa autolla, niin tämä on mukavaa työtä. Helteellä saa istua ilmastoidussa autossa, ja sateella on katto pään päällä, hän tuumaa.
Keski-Suomessa on tänä vuonna ajettu läpi kahta eri lenkkiä, joista toisella tarkastellaan nurmikasvustoja ja toisella muita viljelykasveja. Nurmikasvustoja on seurattu viikoittain, muita viljelykasveja kolmen viikon välein.
– Joka lohkon kohdalla katsotaan esimerkiksi mitä kasveja lohkolla on, mikä on kasvuston kasvuvaihe ja onko viljelytoimet tehty. Tiedot rastitetaan sähköiseen lomakkeeseen, josta ne ovat heti tekoälyn käytettävissä, Pietiläinen selventää.
Maastotiedonkeruu ei ole valvontaa
Maastotiedonkeruun reitit ja lohkot koko maahan on määritellyt Ruokavirasto. Reittiin vaikuttaa kasvilaji eli se, minkä kasvuston havaitsemista tekoälylle halutaan opettaa, ja lisäksi ajomatka pyritään pitämään kohtuullisena.
Keski-Suomessa tänä vuonna kierrettävät maastotiedonkeruulenkit ovat pituudeltaan 150–350 kilometriä. Tarkkailtavia lohkoja on noin 120 kappaletta. Niittotiedonkeruun osalta maastotiedonkeruu kestää marraskuuhun asti.
– Tänä vuonna tekoälylle on kerätty vähän erikoisempia kasveja kuten ruista, avokesantoa, pölyttäjäkasveja, auringonkukkaa ja syysvehnää, Pietiläinen kertoo.
Hän korostaa, että maastotiedonkeruu ei ole valvontaa. ELY-keskuksen auto pellon laidalla tosin kiinnittää monesti viljelijöiden huomion, jolloin asiaa saa selventää.
Pietiläisen mielestä satelliittiseurannan käyttöönotto sujuvoittaa maatalousbyrokratiaa, vaikka tekoälyllä onkin yhä opettelemista satelliittikuvien tulkinnassa. Digitalisaatio on tuonut joustoa tuenhakuun verrattuna paperilomakkeiden aikakauteen, sillä maatilayrittäjä voi päivittää sähköistä tukihakemusta lokakuun 2. päivään asti.
– Viljelijän on mahdollista sopeuttaa toimintaansa aiempaa enemmän keliolojen mukaan, kun tukihakemuksen voi muuttaa vielä syksyllä todellista tilannetta vastaavaksi, hän toteaa.
