Euroopan Unionin osarahoittama

Tursiannotkon löydöistä kasvoi elävä rautakautinen muinaiskylä

04.07.2026 15:34Pirkanmaa, Sisä-Suomi

Pirkkalan Tursiannotko oli yksi Suomen merkittävimmistä rautakauden lopun asuinpaikoista. Sen arkeologiset löydöt innoittivat paikalliset vapaaehtoiset rakentamaan muinaiskylän, jossa tuhat vuotta vanha historia on jälleen koettavissa. Viikinkiaikainen muinaiskylä sai alkunsa Leader Kantrin myöntämän EU:n maaseuturahoituksen turvin.

Pirkkalan Reipissä, museon takana on helppo kuvitella itsensä tuhannen vuoden taakse. Turvekattoinen savupirtti, ruokokattoinen kuoppatalo, keittokota, nuotiopaikka ja perinteisiä kasveja kasvava yrttimaa kertovat ajasta, jolloin Pyhäjärven rannalla elettiin suomalaista rautakautta ja viikinkiaikaa.

Muinaiskylä ei kuitenkaan ole vain kulissia, vaan muinaisaikayhdistys Birckalaiset ry:n rakentama ja ylläpitämä ympäristö, jossa paikallishistoriaa tutkitaan, kokeillaan ja tehdään näkyväksi.

Viikinkiaikainen historia houkuttelee vuosittain tuhansia ihmisiä vuosittain paikan päälle. Vuoden kohokohta alueella on Pirkkalan kunnan kanssa heinäkuun alussa järjestettävä historiatapahtuma, jota yhdistyksen jäsenet elävöittävät. Myös tapahtuma on saanut aikoinaan EU:n maaseuturahoitusta Leader Kantrin kautta.

Arkeologiset löydöt sytyttivät kipinän historiaharrastukseen

Muinaiskylä sai alkunsa vuonna 2018, kun joukko paikallisia aktiiveja kiinnostui alueen rautakautisesta historiasta. Innoituksena toimivat Pirkkalan Tursiannotkon alueen arkeologiset, valtakunnallisestikin merkittävät löydökset.

Anian rantatien varrelta 2010-luvulla löytyneiden rakennusten perustukset, kotieläinten luut, keihäänkärjet ja palaneet viljanjyvät kertoivat, että alueella sijaitsi noin 1000 vuotta sitten muutaman kymmenen asukkaan kylä.

Maaseuturahoituksen turvin rakennettu muinaiskylän savupirtti noudattelee kaivauksissa löytyneen hirsipirtin pohjaa ja aikakauden rakennusmenetelmiä.

Löytöjen myötä paikallista historiaa haluttiin tehdä näkyväksi, ja Pirkkalan kunta kunta järjesti alueella muinaismarkkinoita, jotka edelsivät nykyistä Rautakauden Birckalaa -tapahtumaa.

Yksi tapahtuman vapaaehtoisista oli Arja Rinneaho, joka halusi syventyä rautakauden elämään myös tapahtumien ulkopuolella.

– Tulin aikoinaan talkoilemaan muinaismarkkinoille. Porukalla tuli puheeksi, että tällaistahan voisi harrastaa ympäri vuoden, joten perustimme yhdistyksen sitä tukemaan, nykyisin Muinaisaikayhdistys Birckalaiset ry:n puheenjohtajana toimiva Arja Rinneaho kertoo.

Pian syntyi myös kunnianhimoinen tavoite rakentaa Pirkkalaan oma rautakautinen kylä. Vuosien mittaan toiminta on laajentunut ja tätä nykyä yhdistyksellä on lähes 200 jäsentä ja monipuolista harrastusmahdollisuuksia ympäri vuoden.

Muinaisaikayhdistys Birckalaiset vaalii toiminnassaan perinteisiä kädentaitoja ja elävöittäjät valmistavat itse tapahtumissa käytettävät pukunsa. Kuvassa Hanna Anttonen, Arja Rinneaho ja Solja Niittyniemi.

Leader-rahoitus käynnisti muinaiskylän rakentamisen

Muinaisaikayhdistys Birckalaiset aloitti rautakautisen kylän rakentamisen vuonna 2019 Pirkkalan kunnalta vuokratulla peltoalueella. Tavoitteena oli rakentaa ympäristö, joka perustuu mahdollisimman pitkälle arkeologiseen tietoon alueen menneisyydestä.

Vapaaehtoisvoimin ja Leader Kantrin myöntämällä EU:n maaseuturahoituksella yhdistys toteutti vuosina 2019–2022 yleishyödyllisen investointihankkeen, jossa alueelle rakennettiin savupirtti pihapiireineen.

– Tursiannotkon kaivauksissa löytyi hirsirakennus ja ajattelimme, että olisi hauska rakentaa tänne samanlainen autenttinen savupirtti. Hirret eivät kuitenkaan ole ihan ilmaisia, ja tarvitsimme myös ammattiapua rakentamisessa, joten hankkeistimme idean ja haimme rahoitusta, Arja Rinneaho kertoo.

Muinaisaikayhdistyksen jäsenet elävöittävät historiatapahtumia muun muassa pukeutumalla aikakauden asuihin. Nuotiopaikalla tehtiin käsitöitä ja musisoitiin Rautakautinen Birckala -tapahtumassa vuonna 2025.

Vuosien aikana yhdistyksen jäsenet ovat tehneet valtavan määrän talkootyötä rakennusten, rakenteiden ja ympäristön rakentamisessa sekä ylläpidossa.

– Emme olisi ikinä pystyneet rakentamaan hirsipirttiä tai suunnittelemaan muita rakennuksia ilman rahoitusta. Sen avulla pystyimme aloittamaan yhteisen harrastuksen syvällisesti ja rakentamaan yhteisen paikan, jota laajennetaan ja kehitetään edelleen, Rinneaho kertoo.

Rautakautinen piiri ja elävää kulttuuriperintöä tapahtumissa

Hankkeen pääkohde oli turvekattoinen savupirtti, jonka hirret on tehty vuolemalla ja kasattu paikan päällä. Lisäksi alueelle rakennettiin keittokota, varastorakennus ja ruokokattoinen kuoppatalo, jollaisia Suomessa on ollut kivikaudelta lähtien.

– Ihan ensimmäisenä kylään rakennettiin tulipaikka, joka tarjosi lämpöä ja suojaa myös rautakauden ihmisille. Tulella ja raudalla maa otettiin maahisilta ja menneiltä sukupolvilta, Rinneaho kertoo.

Muinaiskylän kasvimaalla kasvatetaan härkäpapua, kaskinaurista, humalaa ja erilaisia yrttejä, joita käytettiin ravinnoksi Suomen alueella jo tuhat vuotta sitten. Lisäksi viljellään lääkintä- ja värjäyskasveja, kuten morsinkoa ja mataraa. Morsingon siemenistä saatiin arvokasta indigonsinistä väriä.

Muinaiskylän kasvimaalla kasvatetaan ravinto-, lääke- ja värjäyskasveja, joita tunnettiin Suomessa jo rautakaudella.

Rakennuksista ja pihapiiristä on pyritty tekemään mahdollisimman uskollisia rautakauden rakennusperinteelle ja elämälle. Tapahtumissa yhdistyksen jäsenet elävöittävät aluetta esiintymällä itsevalmistamissaan rautakauden asuissa ja esittelemällä aikakauden elämää. Eläväksi tehty historia kiinnostaa yleisöä, sillä vuosittain alueella vierailee tuhansia kävijöitä.

Elävä oppimisympäristö

Muinaiskylä toimii paitsi tapahtumapaikkana myös oppimisympäristönä. Aluetta esitellään säännöllisesti erilaisille ryhmille, ja esimerkiksi kaikki Pirkkalan kunnan kuudesluokkalaiset käyvät tutustumassa kylään osana opetusta. Alueella voi vierailla myös omatoimisesti.

Muinaiskylän kunnostuksissa on mahdollisuus oppia hyödyllisiä taitoja, joita ei nykyarjessa välttämättä oppisi, esimerkiksi raudanvalmistusta ja kasvivärjäystä.

– En olisi varmaan muualla päässyt harjoittelemaan viikatteella niittämistä, sillä se kuului lapsuudessani miesten töihin. Nyt osaan jo hyvin niittää ja teroittaakin viikatteen, Rinneaho naurahtaa.

Monipuolinen harrastus yhdistää ihmisiä

Tänä päivänä yhdistys tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen historiaharrastamiseen ympäri vuoden. Yhdistyksen kyläilloissa ja muissa tapahtumissa pääsee esimerkiksi tutustumaan perinnekäsitöihin ja -rakentamiseen, musisoimaan ja leiritulille muinaiskylässä. Kesäisin yhteistyötä tehdään läheisen Reipin museon kanssa.

Birckalan soturit on viikinkimiekkailijoiden ryhmä, joka toimii osana yhdistystä. Ryhmä harjoittelee useita kertoja viikossa ja elävöittää viikinkiaikaa ennen kristinuskon tuloa myös muissa keskiaikatapahtumissa.

– Uskon, että monipuolisuus innostaa mukaan. Meillä on mukana nuoria ja vanhempia ihmisiä. Voi talkoilla, tehdä käsitöitä tai oppia uusia taitoja. Jokainen löytää oman tapansa osallistua, Rinneaho kertoo.

Birckalan soturit rakensivat muinaiskylään taistelusillan viikinkitaistelunäytöksiä varten. Näytöksissä käytetään oikeita kilpiä, keihäitä ja miekkoja, jotka eivät ole teräviä.

Monien harrastajien kohokohta on kesällä, kun muinaiskylä toimii Rautakauden Birckala -tapahtuman päänäyttämönä. Yhdistyksen jäsenet järjestävät alueelle monenlaista ohjelmaa ja toimivat historian elävöittäjinä; kyläläisinä, soittajina, käsityöläisinä ja viikinkitaistelijoina.

Tursiannotkon viikinkiaikaisista löydöistä alkunsa saanut idea on kasvanut paikaksi, jossa Pirkkalan tuhatvuotinen historia elää jälleen.

 

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.