Tursiannotkon löydöistä kasvoi elävä rautakautinen muinaiskylä

Pirkkalan Reipissä, museon takana on helppo kuvitella itsensä tuhannen vuoden taakse. Turvekattoinen savupirtti, ruokokattoinen kuoppatalo, keittokota, nuotiopaikka ja perinteisiä kasveja kasvava yrttimaa kertovat ajasta, jolloin Pyhäjärven rannalla elettiin suomalaista rautakautta ja viikinkiaikaa.

Muinaiskylä ei kuitenkaan ole vain kulissia, vaan muinaisaikayhdistys Birckalaisten rakentama ja ylläpitämä ympäristö, jossa paikallishistoriaa tutkitaan, kokeillaan ja tehdään näkyväksi. Vuoden kohokohta alueella on Pirkkalan kunnan kanssa heinäkuun alussa järjestettävä Rautakauden Birckala -tapahtuma, jota Birckalaiset historian harrastajat elävöittävät. Myös tapahtuman käynnistämiseen on aikoinaan saatu EU:n maaseuturahoitusta Leader Kantrin kautta.

Arkeologiset löydöt sytyttivät kipinän historiaharrastukseen

Muinaiskylä sai alkunsa vuonna 2018, kun joukko paikallisia aktiiveja kiinnostui alueen rautakautisesta historiasta. Innoituksena toimivat Pirkkalan Tursiannotkon alueen arkeologiset, valtakunnallisestikin merkittävät löydökset.

Anian rantatien varrelta 2010-luvulla löytyneiden rakennusten perustukset, kotieläinten luut, keihäänkärjet ja palaneet viljanjyvät kertoivat, että alueella sijaitsi noin 1000 vuotta sitten muutaman kymmenen asukkaan kylä.

Löytöjen myötä paikallista historiaa haluttiin tehdä näkyväksi, ja syntyi Pirkkalan muinaismarkkinat, jota järjestetään nykyisin heinäkuun alussa nimellä Rautakauden Birckala. Muinaisaikayhdistys Birckalaiset ry:n puheenjohtaja Arja Rinneaho on yksi tapahtuman vapaaehtoisista, joka halusi syventyä rautakauden elämään myös tapahtumien ulkopuolella.

– Tulin aikoinaan talkoilemaan muinaismarkkinoille. Porukalla tuli puheeksi, että tällaistahan voisi harrastaa ympäri vuoden, joten perustimme yhdistyksen sitä tukemaan, Arja Rinneaho kertoo.

Pian syntyi myös kunnianhimoinen tavoite rakentaa Pirkkalaan oma rautakautinen kylä. Nykyään yhdistyksellä on lähes 200 jäsentä ja monipuolista harrastustoimintaa ympäri vuoden.

Leader-rahoitus käynnisti muinaiskylän rakentamisen

Birckalaiset aloitti rautakautisen kylän rakentamisen vuonna 2019 Pirkkalan kunnalta vuokratulla peltoalueella. Tavoitteena oli rakentaa ympäristö, joka perustuu mahdollisimman pitkälle arkeologiseen tietoon alueen menneisyydestä.

Vapaaehtoisvoimin ja Leader Kantrin myöntämällä EU:n maaseuturahoituksella se toteutti vuosina 2019–2022 yleishyödyllisen investointihankkeen, jossa alueelle rakennettiin savupirtti pihapiireineen.

– Tursiannotkon kaivauksissa löytyi hirsirakennus ja ajattelimme, että olisi hauska rakentaa tänne autenttinen rautakautinen rakennus Hirret eivät kuitenkaan ole ihan ilmaisia ja tarvitsimme myös ammattiapua rakentamisessa, joten hankkeistimme idean ja haimme rahoitusta Leader Kantrilta, Arja Rinneaho kertoo.

Vuosien aikana yhdistyksen jäsenet ovat tehneet valtavan määrän talkootyötä rakennusten, rakenteiden ja ympäristön rakentamisessa sekä ylläpidossa.

– Emme olisi ikinä pystyneet rakentamaan hirsipirttiä tai suunnittelemaan muita rakennuksia ilman rahoitusta. Sen avulla pystyimme aloittamaan yhteisen harrastuksen syvällisesti ja rakentamaan yhteisen paikan, jota laajennetaan ja kehitetään edelleen, Rinneaho kertoo.

Rautakautinen piiri ja elävää kulttuuriperintöä tapahtumissa

Hankkeen pääkohde oli turvekattoinen savupirtti, jonka hirret on tehty vuolemalla ja kasattu paikan päällä. Lisäksi alueelle rakennettiin keittokota, varastorakennus ja ruokokattoinen kuoppatalo, jollaisia Suomessa on ollut kivikaudelta lähtien.

– Ihan ensimmäisenä kylään rakennettiin tulipaikka, joka tarjosi lämpöä ja suojaa myös rautakauden ihmisille. Tulella ja raudalla maa otettiin maahisilta ja menneiltä sukupolvilta, Rinneaho kertoo.

Muinaiskylän kasvimaalla kasvatetaan härkäpapua, kaskinaurista, humalaa ja erilaisia yrttejä, joita käytettiin ravinnoksi Suomen alueella jo tuhat vuotta sitten. Lisäksi viljellään lääkintä- ja värjäyskasveja, kuten morsinkoa ja mataraa.

Rakennuksista ja pihapiiristä on pyritty tekemään mahdollisimman uskollisia rautakauden rakennusperinteelle ja elämälle. Tapahtumissa yhdistyksen jäsenet elävöittävät aluetta esiintymällä itsevalmistamissaan rautakauden asuissa ja esittelemällä aikakauden elämää. Eläväksi tehty historia kiinnostaa yleisöä, sillä vuosittain alueella vierailee tuhansia kävijöitä.

Elävä oppimisympäristö

Muinaiskylä toimii paitsi tapahtumapaikkana myös oppimisympäristönä. Aluetta esitellään säännöllisesti erilaisille ryhmille, ja esimerkiksi kaikki Pirkkalan kunnan kuudesluokkalaiset käyvät tutustumassa kylään osana opetusta. Alueella voi vierailla myös omatoimisesti.

Muinaiskylän kunnostuksissa on mahdollisuus oppia hyödyllisiä taitoja, joita ei nykyarjessa välttämättä oppisi, esimerkiksi raudanvalmistusta ja kasvivärjäystä.

– En olisi varmaan muualla päässyt harjoittelemaan viikatteella niittämistä, sillä se kuului lapsuudessani miesten töihin. Nyt osaan jo hyvin niittää ja teroittaakin viikatteen, Rinneaho naurahtaa.

Monipuolinen harrastus yhdistää ihmisiä

Tänä päivänä yhdistys tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen historiaharrastamiseen ympäri vuoden. Yhdistyksen kyläilloissa ja muissa tapahtumissa pääsee esimerkiksi tutustumaan perinnekäsitöihin ja -rakentamiseen, musisoimaan ja leiritulille muinaiskylässä. Birckalan soturit on viikinkimiekkailijoiden ryhmä, joka toimii osana yhdistystä. Kesäisin yhteistyötä tehdään läheisen Reipin museon kanssa.

– Jäseniä on jo lähes kaksi sataa, ja uskon, että monipuolisuus innostaa mukaan. Meillä on mukana nuoria ja vanhempia ihmisiä. Voi talkoilla, tehdä käsitöitä tai oppia uusia taitoja. Jokainen löytää oman tapansa osallistua, Rinneaho kertoo.

Monien harrastajien kohokohta on kesällä, kun muinaiskylä toimii Rautakauden Birckala -tapahtuman päänäyttämönä. Yhdistyksen jäsenet järjestävät alueelle monenlaista ohjelmaa ja toimivat historian elävöittäjinä; kyläläisinä, soittajina, käsityöläisinä ja viikinkitaistelijoina.

Tursiannotkon viikinkiaikaisista löydöistä alkunsa saanut idea on kasvanut paikaksi, jossa Pirkkalan tuhatvuotinen historia elää jälleen.