Varsinais-Suomen ruokasektorin yritykset toivovat lisää yhteistyötä
15.12.2023 10:17Pyhäjärvi-instituutin toteuttamassa TuKeVa-hankkeessa selvitettiin Varsinais-Suomen ruokasektorin yritysten nykytila, liiketoiminnan kehittymisen pullonkaulat ja tulevaisuuden näkymät. Hankkeen loppuraportti tarjoaa mielenkiintoista tietoa ja on samalla tärkeä työkalu tulevien hankkeiden suunnittelussa.
EU:n maaseuturahoituksella toteutettu Tulevaisuuden kehitystarpeet varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa (TuKeVa) -hanke päättyy vuoden 2023 loppuun. Hankkeessa tehtiin vuosina 2021 ja 2022 yhteensä 165 syvähaastattelua Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittymishaluisille yrityksille. Haastattelujen pohjalta koottiin seutukuntakohtaiset SWOT-analyysit ja lopulta kattava raportti ruokaketjun kehitystarpeista.
Hanketta koordinoiva Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Mervi Louhivaara kertoo, että haastatteluissa oli yllättävän positiivinen pohjavire. Ruokaketjun yrityksissä luotetaan tulevaisuuteen, vaikka maailma muuttuu. Kehitystarpeitakin kuitenkin löytyi.
– Haastatteluissa korostui myynnin ja markkinoinnin vaikeus sekä halukkuus entistä tiiviimpään yhteistyöhön koko ruokaketjun sisällä alkutuotannosta kauppoihin ja ravintoloihin asti. Monilla yrityksillä on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa ja moni kaipaisi puolueetonta tietoa esimerkiksi laatujärjestelmistä, laitteistoista ja pakkauksista. Lisäksi yritykset tarvitsisivat ammattilaisten apua esimerkiksi vaikuttavuusviestintään, Louhivaara listaa.
Lähiruokahankkeiden takana hyvä seutukuntayhteistyö
TuKeVa-hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus 31.7.2023 saakka, ja sen jälkeen Pyhäjärvi-instituutti. Osatoteuttajina toimivat Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta, Ukipolis, Yrityssalo ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida.
– Lähiruokaan liittyviä hankkeita on toteutettu jo pitkään hyvällä seutukuntayhteistyöllä. Ja samat tahot ovat mukana myös uudessa Varsinais-Suomen ruokasektorin koordinaatiohankkeessa, jossa kehitetään ruokaketjun osaamista, yhteistyötä ja näkyvyyttä – eli juuri niitä asioita, joita TuKeVa-hankkeen haastatteluissa nousi esiin, Mervi Louhivaara kertoo.
Lisäksi TuKeVa-hankkeen tuloksia on hyödynnetty esimerkiksi Elintarvikevientivalmiuden selvittäminen ja osaamisen lisääminen Varsinais-Suomessa (ELVIS) -hankkeen suunnittelussa. Kaikki kolme hanketta ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Ylistys varsinaissuomalaiselle ruualle
Lokakuussa 2023 TuKeVa-hanke järjesti Liedon Vanhalinnassa juhlan varsinaissuomalaisen ruuan kunniaksi. Tilaisuudessa saatiin kuulla varsinaissuomalaisen ruokaketjun terveisiä eri seutukunnista, ja juhlapuheen piti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Johanna Mattila. Hän julisti heti alkuun, että Varsinais-Suomi on kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijä vuonna 2027.
– Tämä tavoite on lujasti mielessä, kun suunnittelemme Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämisen toimenpiteitä. Jo tällä hetkellä Varsinais-Suomi on Suomen todellinen ruokakeidas loistaen alkutuotannon monipuolisuudella ja uudistumiskyvyllä sekä vahvalla ja eteenpäin katsovalla elintarvikkeiden ja juomien jalostussektorilla, hän sanoo.
Mattilan mukaan Varsinais-Suomen ruokaketjun vahvuuksia ovat lisäksi tutkimuslaitos- ja korkeakouluverkosto, koko ruokaketjun läpäisevä koulutusjärjestelmä ja asiantuntijoiden kaksikielisyys.
– Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen vetovoimaa sekä siellä tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi paremmin hyödyntää alueen ruokaketjun yrityksissä. Tämän vuoksi yksi keskeinen painopiste Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa on elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen.
Mattila nosti puheessaan esiin myös koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ruokaketjuun.
– Varsinais-Suomella on huoltovarmuuden varmistamisessa aivan keskeinen rooli. Yritysten kannattavuus, yrittäjien jaksaminen ja myös uusien yrittäjien aktivointi ruokaketjun eri osiin on aivan keskeistä huoltovarmuuden näkökulmasta.
Lisäksi hän ennakoi, että tulevan vuosikymmenen aikana ruokaketjuun vaikuttavia isoja muutosajureita ovat ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen, luontokato, teknologian ja digiratkaisujen kehitys sekä jatkuva kulutuksen muuttuminen.
Lisätiedot:
Pyhäjärvi-instituutti
Mervi Louhivaara
