Maaseudun kehittämissuunnitelma

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla voidaan kehittää muun muassa tilojen kannattavuutta ja maatalouden ympäristöystävällisyyttä sekä edistää esimerkiksi ravinteiden kierrätystä, maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja eläinten hyvinvointia.  

Varsinais-Suomen maatalouden vahvuutena on tuotannon monimuotoisuus, jota on ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen kaikilla tuotantosuunnilla. Suurten yksiköiden rinnalla myös pienimuotoista ja kokeilevaa tuotantoa tukemalla voidaan vahvistaa lähiruoan asemaa ja avata uusia merkittäviä erikoistumisen mahdollisuuksia. Varsinais-Suomi on erikoistunut esimerkiksi puutarhatuotantoon, marjanviljelyyn, luomutuotteisiin ja tulevaisuuden elintarvikkeisiin.

Tilojen kannattavuutta voidaan kehittää muun muassa lisäämällä osaamista, tilojen välistä yhteistyötä ja urakointia sekä monipuolistamalla tilojen liiketoimintaa. Lisäksi voidaan tukea esimerkiksi energian säästöä, digitalisaatiota ja uuden teknologian käyttöönottoa.  

Maatalouden ympäristöystävällisyyttä voidaan edistää monin tavoin. Esimerkiksi öljy- ja typensitojakasvien osuuden lisääminen viljelyssä edistää maatalouden ympäristöystävällisyyttä ja auttaa samalla vastaamaan kuluttajien kasvavaan valkuaisainekasvien kysyntään. Kotieläintilojen lähellä tuotetun valkuaisrehun määrää kasvattamalla voitaisiin vähentää myös tuontisoijan käyttöä. Maaseuturahoituksella etsitään uusia keinoja, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa maaperän ja vesistöjen tilaa – erityisesti Saaristomerellä.  

Ravinteiden kierrätyksen edistämistyötä jatketaan tällä rahoituskaudella. Lanta on keskeisessä roolissa bio- ja kiertotalouden kehittämisessä. Maaseuturahoituksella tuetaan myös investointeja uusiutuvaan energiaan ja biopolttoaineisiin. Biokaasu sopii luontevimmin kotieläintiloille, mutta lähellä sijaitsevien viljatilojenkin toimintaa voisi monipuolistaa lisäämällä viljelykiertoon nurmea biokaasulaitoksen tarpeisiin.  

Varsinais-Suomen tiloilla tarvitaan pian merkittävä määrä sukupolvenvaihdoksia, joten muutosta on tuettava ja aloittavien yrittäjien osaamista vahvistettava. Lisäksi yrittäjille tarvitaan jatkokoulutusta sekä tila- ja ryhmäkohtaista neuvontaa. Myös maatilojen liiketaloudellista osaamista, markkina- ja vientiosaamista sekä valmiuksia toimia työnantajana tulee kehittää. 

Maatilayritysten kilpailukykyä ja uudistumista edistetään huomioiden muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Pellolta pöytään -strategia ja EU:n biodiversiteettistrategia.  

Varsinais-Suomessa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella tuetaan älykästä erikoistumista innovatiiviseen ruokaketjuun ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Ruokaketjua kehitetään alkutuotannosta aina kulutukseen ja kierrätettävyyteen saakka. 

Varsinais-Suomesta löytyy maan johtavia ruuantuottajia- ja jalostajia. Vahva asema alkutuotannossa ja jalostuksessa yhdistettynä alueen korkeakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten osaamiseen on tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä mahdollisuus alueen kehittymisessä ja huoltovarmuuden parantamisessa. Siksi ruokaketjun yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä tulee lisätä uudenlaisilla toimintamalleilla sekä maakunnan sisällä että valtakunnallisesti.  

Maaseuturahoituksen avulla voidaan kehittää koko ruokajärjestelmää terveellisempään ja kestävämpään suuntaan – huomioiden kestävyyden taloudellinen, ekologinen, terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Varsinais-Suomen ruokajärjestelmän kaikkien toimijoiden tulisi ottaa huomioon kestävän ruokaturvallisuuden vaatimukset. 

Ruokaketjun kehittäminen ja ruokajärjestelmän uudistaminen on keskeistä myös ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Yhtenä ratkaisuna on paikallisuus. Lähellä kuluttajaa tuotetulla ruualla ja sen ketterällä jakelulla on merkittävä rooli tulevaisuuden kestävässä ruokajärjestelmässä.  

Maaseuturahoituksella voidaan parantaa ruokaketjussa toimivien jalostusyritysten kilpailukykyä, kohentaa yritysten vientivalmiuksia ja kehittää uusia potentiaalisia vientituotteita. Huomiota tulee kiinnittää myös tuotteiden laadun varmistamiseen ja sertifiointiin, kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämiseen sekä markkinointiosaamisen parantamiseen.  

Maaseuturahoituksella voidaan tukea myös ruuan ja matkailun yhteistyötä. Varsinais-Suomen Matkailun tiekartta 2.0. työssä ruokamatkailu on yhtenä läpileikkaavana ja keskeisenä teemana. 

EU:n maaseuturahoituksella voidaan tukea maaseudun ja saariston matkailuyritysten tuotteiden ja palveluiden sekä yritysten osaamisen kehittämistä sekä koko Varsinais-Suomen matkailutarjonnan näkyvyyden ja tunnettuuden edistämistä. 

Varsinais-Suomen matkailun suunnitelmallisessa edistämisessä pääpaino on vastuullisen, kestävästi kasvavan ja ympärivuotisen maaseutu-, saaristo-, luonto- ja kulttuurimatkailun sekä ruokamatkailun kehittämisessä.  

Maaseudun ja saaristoalueen matkailuelinkeinoa ja -palveluja voidaan kehittää rakentamalla entistä vahvempia toimijaverkostoja sekä laadukkaita, kestävyyskriteerit täyttäviä luonto- ja ruokamatkailutuotteita tai ohjelmapalveluja. Matkailijat etsivät mieleenpainuvia elämyksiä, joten tuotekehitystyön tulee vastata näihinkin haasteisiin. Myös kehittyvä digitalisaatio tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia matkailualan kehittämiseen.  

Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman mahdollisuudet eivät yllä matkailusektorilla aivan kaikkeen. Muiden rahoitusinstrumenttien toimenpiteitä tarvitaan esimerkiksi saavutettavuuden parantamisessa.  

Alueellamme voidaan matkailla monin eri välinein: esimerkiksi autolla, veneellä, moottori- tai polkupyörällä. Varsinais-Suomessa on laaja saaristo, paljon vapaa-ajan asukkaita sekä kasvava matkailuala, jotka kaikki luovat omia haasteitaan myös liikennejärjestelmän toimivuudelle ja kehittämiselle. Liikennemäärät saaristoteillä, maantielautoilla ja yhteysaluksilla ovat ajan mittaan kasvaneet. Ruuhka-aikojen lisäkapasiteettitarve, saaristoliikenteen kasvavat kustannukset ja käytettävissä olevan rahoituksen niukkeneminen ovat vaikeasti ratkaistava yhtälö, joka vaatii uudenlaisia ratkaisumalleja ja ajattelutapoja. Vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen ohella myös saariston matkailuelinkeino on vahvasti riippuvainen lautta- ja yhteysalusliikenteestä. 

Maaseudun yrittäjyyttä tuetaan EU:n maaseuturahoituksella, jotta saisimme Varsinais-Suomen maaseudulle uusia työpaikkoja ja maaseutu säilyisi vireänä ja haluttuna asuinpaikkana. 

Maaseudun yritystoiminnan kehittämisen kärjessä on muun muassa osaaminen, yhteistyö ja verkostoituminen, kestävät tuotantomenetelmät, entistä älykkäämpi teknologia, energiatehokkuus ja uudet innovaatiot.  

Koulutukselle ja uuden tiedon saamiselle on suuri tarve, kuten myös yhteistyön lisäämiselle ja verkostojen laajentamiselle yli maakuntarajojen. Osaamisen kehittämishankkeiden tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää yhteistyötä oppi- ja tutkimuslaitosten, neuvontajärjestöjen ja muiden asiantuntijayhteisöjen kanssa.  

Keskeisiä tuettavia toimenpiteitä ovat uutta liiketoimintaa ja kasvua luovat investointi- ja kehittämishankkeet, kansainvälistymisen ja digitalisaation edistäminen sekä työvoiman osaamisen ylläpito ja kehittäminen.  

Tavoitteena on uusimman tutkimustiedon, teknologian, digiratkaisujen ja innovaatioiden nopeampi soveltaminen maa- ja kotieläintaloudessa, jatkojalostuksessa sekä kaikessa maaseudun muussakin yritystoiminnassa. Myös biotalouteen liittyvät uudet innovaatiot ja mahdollisuudet tulee hyödyntää maaseudun yritystoiminnan uudistamisessa ja kehittämisessä.  

Puun jatkojalostukseen tavoitellaan merkittävää kasvua, sillä metsävarannon hyödyntämisessä kehittämistyö on keskittynyt pääasiassa metsien hoidon ja puun energiakäytön edistämiseen. Metsät tarjoavat monia muitakin mahdollisuuksia, joiden hyödyntämistä voidaan tukea (marjat, sienet, riista ja muut luonnontuotteet sekä virkistyskäyttö). Samalla on huomioitava alueellisen metsäohjelman painotukset.  

Varsinais-Suomessa tuetaan myös monipuolisesti kiertotaloutta sekä ympäristöystävällisten toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Myös ympäristöyrittäjyys tarjoaa uusia mahdollisuuksia maaseudun monipuoliseen yritystoimintaan.  

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan hyvän elämän edellytyksiä maaseudulla, esimerkiksi parempia verkkoyhteyksiä ja maaseutuyhteisöjen paikallisia hankkeita. 

Varsinaissuomalainen maaseutu on houkutteleva asuinympäristö, jonka yhteisöjen vahvuutta tulee ylläpitää. Varsinais-Suomi on tällä hetkellä yksi harvoista maakunnista, jonka asukasluku on kasvava. Maakunnassa asuu noin 480 000 ihmistä, joista Turun kaupunkitaajamassa hieman yli 250 000 asukasta ja Salon kaupunkitaajamassa noin 30 000 asukasta. Varsinais-Suomen maaseudulla asuu siten noin 200 000 ihmistä. 

Kylätason paikallisia kehittämistoimia tukevat pääsääntöisesti Leader-ryhmät. ELY-keskus taas tukee paikallisia laajempia, alueellisia kehittämistoimia. ELY-keskuksen rahoituspiiriin kuuluvat esimerkiksi maaseudun laajakaistahankkeet. Laajakaistahankkeita lukuunottamatta ELY-keskus ei rahoita infrastruktuurin kehittämistä, kuten tiestöön tai vesihuoltoon kohdistuvaa rakentamista. 

Maaseudulla asumiseen voi kytkeytyä muitakin ELY-keskuksen rahoitukseen sopivia hankkeita, esimerkiksi Älykkäät kylät -teeman hankkeita, etätyötä tukevia hankkeita tai maaseutumatkailua kehittäviä hankkeita. Myös yleishyödylliset investoinnit liittyen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnonvarojen kestävään hoitoon tai luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, voivat samalla edistää hyvää elämää maaseudulla.