Hetteiköstä pitkospuille – nopeammin kohti uusia kosteikkoja

Ongelma ei useinkaan ole kiinnostuksen puute. Monet maanomistajat tunnistavat omilta alueiltaan kohteita, joissa kosteikko tai muu vettämisratkaisu voisi tuottaa hyötyjä. Esimerkiksi hallanarka tai jatkuvasti märkä peltolohko voisi saada uuden käyttötarkoituksen ilman, että tuottava viljelyala pienenisi. Usein eteneminen kuitenkin pysähtyy jo alkuvaiheessa. Keneen pitäisi ottaa yhteyttä? Mitä selvityksiä tarvitaan? Löytyykö rahoitusta? Entä jos alueella on useita maanomistajia?
Hyvä idea saattaa jäädä vuosiksi odottamaan, koska kukaan ei auta ottamaan ensimmäistä askelta.

Luotsaus auttaa löytämään reitin

Meriliikenteessä luotsi tuntee väylät ja auttaa aluksen turvallisesti satamaan. Sama ajatus sopii myös kosteikkotyöhön.

Kosteikon perustaminen on nykyisellään kuin vaikeassa maastossa kulkemista: Päämäärä on tiedossa, mutta tie perille on monelle maanomistajalle mutkikas. Luotsauksen tehtävä on auttaa löytämään oikea reitti ja koota yhteen tiedot, toimijat sekä rahoitusratkaisut.

Elinvoimakeskuksen valtakunnallisissa ilmastotehtävissä kehitettävä kosteikkoluotsiohjelma rakentuu juuri tämän ajatuksen varaan. Kosteikkoluotsaus ei tarkoita yhtä henkilöä tai uutta hallinnon tasoa, vaan maanomistajalähtöistä toimeenpano- ja koordinaatiomallia. Luotsaus auttaa käytännönläheiselle palvelupolulle, jonka tavoitteena on auttaa kosteikkojen perustamisessa, turvepeltojen vettämisessä, käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jälkikäytössä sekä heikkotuottoisten ojitettujen turvemaametsien ennallistamisessa.

Luotsauksen keskeinen tehtävä on koota yhteen ne toimijat, joita onnistuneessa hankkeessa tarvitaan: maanomistajat, suunnittelijat, rahoittajat, viranomaiset ja toteuttajat. Samalla voidaan auttaa tunnistamaan sopivat rahoituslähteet ja ohjata hankkeita suunnittelusta toteutukseen. Myös kohteiden ja saavutettujen hyötyjen seuranta yksinkertaistuu.

Vaikuttavimmat ratkaisut löytyvät valuma-alueelta

Kosteikko ei ole irrallinen vesiallas maisemassa, vaan osa laajempaa vesienhallinnan kokonaisuutta. Siksi vaikuttavimmat ratkaisut löytyvät harvoin tarkastelemalla yksittäistä peltoa tai kiinteistöä. Valuma-aluetasolla voidaan tunnistaa ne kohteet, joissa veden pidättäminen, ravinteiden vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja ilmastohyödyt ovat suurimmillaan. Samalla voidaan sovittaa yhteen maatalouden tuotanto, toimiva vesitalous, metsätalous sekä luonnonhoidon tavoitteet.

Kysymys ei silloin ole siitä, mihin kosteikko on helpoin rakentaa, vaan siitä, missä siitä saadaan suurin hyöty.

Juuri tällaisten kokonaisuuksien kokoamisessa luotsaukselle on tarvetta.

Enemmän toteutuksia, enemmän vaikuttavuutta

Suomessa tehdään jo paljon arvokasta kosteikkotyötä, mutta toiminta on usein hankekohtaista ja alueellisesti vaihtelevaa. Jos haluamme edistää maankäyttösektorin ilmasto-, vesiensuojelu- ja monimuotoisuustavoitteita nykyistä laajemmin, tarvitaan myös jatkuvuutta ja valtakunnallista koordinointia.

Kosteikkoluotsauksen tavoitteena ei ole vain lisätä kosteikkojen määrää. Yhtä tärkeää on varmistaa, että kohteet suunnitellaan oikein, toteutetaan laadukkaasti ja niiden hyödyt säilyvät pitkälle tulevaisuuteen. Kun reitti ideasta toteutukseen on selkeä, yhä useampi maanomistaja uskaltaa lähteä mukaan. Silloin syntyy enemmän kuin yksittäisiä kosteikkoja. Näin saadaan rakennettua vaikuttavia ratkaisuja, jotka parantavat vesien tilaa, vahvistavat luonnon monimuotoisuutta, tukevat ilmastotyötä ja luovat uusia mahdollisuuksia myös alueiden elinvoimalle luomalla uudentyyppistä työtä alueille.

Silloin ei enää tarvitse rämpiä hetteikössä. Pitkospuut vievät eteenpäin.

Tule maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville kuulemaan lisää

Tervetuloa maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville kuuntelemaan lisää aiheesta ja keskustelemaan kosteikkojen saamisesta käytäntöön. Tänä vuonna Hämeenlinnan Verkatehtaalla 18.-19.11.2026 järjestettävän tapahtuman teemana on ennallistaminen ja luvassa on mielenkiintoisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja, keskusteluja ja verkostoitumismahdollisuuksia.

Johanna Helkimo, johtava ilmastoasiantuntija, valtakunnalliset ilmastotehtävät