Kylissä rakennetaan henkistä kriisinkestävyyttä yhdessä ja arjessa

Sanonta ”vahinko ei tule kello kaulassa” sopii hyvin myös isompiin kriiseihin. Vain harvoin tiedämme etukäteen mikä tai millainen kriisi tulee haastamaan arkeamme. Liian usein kriisinkestävyydestä puhutaan vasta silloin, kun jotain on jo tapahtunut. Mutta todellisuudessa tärkein kriisinkestävyyden ja varautumisen työ tehdään ihan tavallisessa arjessa, silloin kun kaikki on vielä hyvin.

Arki on kriisinkestävyyden kivijalka

Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä kohdata kriisejä, säilyttää toimintakyky ja selviytyä yhdessä muiden kanssa. Se ei synny hetkessä, vaan rakentuu hiljalleen arjen valinnoista, suhteista ja yhteisöistä. Henkinen kriisinkestävyys vahvistuu yllättävän yksinkertaisilla asioilla: hyvillä yöunilla, oikeanlaisella ravinnolla, kohtaamisilla kylänraitilla, lempiharrastusten parissa ja siitä, että tietää kenelle soittaa hädässä. Myös merkityksellisyyden kokemukset vahvistavat henkistä kriisinkestävyyttä. Ollakseen henkisesti vahva ja kriisinkestävä ei tarvitse olla supersankari.

Yhteisöllisyys vahvistaa myös yksilön kriisinkestävyyttä

Me tarvitsemme toisiamme, kukaan ei pärjää ihan yksin. Kun arki rullaa, eikä suurempia haasteita ole, emme välttämättä tarvitse apua toisilta, emmekä kenties edes kaipaa seuraa. Varautuminen ei kuitenkaan ole pelkästään vesikanistereita ja ruokavaraa kellarissa, varautuminen on myös sitä, että tiedät keneltä voit pyytää apua tai kuka tulee käymään, kun koet itsesi yksinäiseksi. Yhteisöllisyys, ihmissuhteet ja naapuriapu muodostavat näkymättömän turvaverkon. Toiset meistä ovat onnekkaita ja ympärillä on läheisiä ihmisiä. Toiset voivat joutua näkemään enemmän vaivaa tuon turvaverkon rakentamiseen. Siksi on tärkeää, että erilaiset yhteisöt tarjoavat kohtaamispaikkoja myös yksinäisille ihmisille. Kahvipöydissä, kyläilloissa tai vaikka golf-kentällä voi rakentua suhteita, jotka vahvistavat henkistä varautumista.

Koko kylä varautuu

Varautuminen koskettaa meitä kaikkia. Kunnilla ja kaupungeilla on varautumissuunnitelmat, valtio varautuu. Yksilön varautumisvalmiuksia kehitetään mm. 72-tuntia varautumiskoulutuksilla ja -materiaaleilla. Yhä enemmän puhutaan myös kylätason varautumisesta ja yhdistysten varautumisesta. Painotus keskusteluissa on fyysisessä varautumisesta, siitä mitä pitää olla varattuna häiriötilanteiden varalle. Mutta varautumisessa on usein enemmän kysymys toiminnasta, siitä mitä tehdään kriisi- tai häiriötilanteessa. Yhdistyksen toiminnassa tai kylällä varautuminen voi tarkoittaa sitä, että mietitään etukäteen miten toimitaan erilaisissa tilanteissa. On tärkeää määrittää kriittisimmät toiminnot ja päättää esimerkiksi siitä, miten viestitään jos internet tai sähköt eivät toimi.

Toimijuus tuo toivoa

Epävarmoina aikoina huoliajattelu lisääntyy ja maailma voi näyttäytyä toivottomana. Silloin merkityksellisyyttä ja toivoa voi saada toimijuuden ja minäpystyvyyden kautta. ”En ehkä voi ratkaista koko ongelmaa, mutta on sentään jotain, mitä voin tehdä.” Pienet asiat voivat auttaa eteenpäin ja luoda tunteen siitä, että tilanteeseen voi vaikuttaa edes jotenkin.

Yhteistyö kannattaa aina

Kylien turvallisuuden ja varautumisen keskusteluissa korostetaan usein yhteistyön merkitystä. Pohjanmaan alueella on käynnissä tällä hetkellä kaksi kyläturvallisuuteen liittyvää hanketta: Aktion Österbottenin SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu ja Vaasan kaupungin Kyläturvallisuus Kyrönmaalla hankkeet. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta. Näissä hankkeissa päätimme toimia kuten opetamme ja järjestimme yhteistyössä webinaarin henkisestä kriisinkestävyydestä 7.5.2026.

Webinaarissa saimme kuulla henkisestä kriisinkestävyydestä monipuolisesti eri näkökulmista.

• Henna Nyrhinen Vaasan kaupungilta avasi tilaisuuden kertomalla taustaa webinaarin aiheeseen.
• Hanketyöntekjä Elina Lehto puhui resilienssistä ja henkisestä kriisinkestävyydestä ennen kaikkea yksilötasolla.
• Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen SPR:ltä tarkasteli yhteisöjen vaikutusta henkiseen kriisinkestävyyteen.
• Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa Kehittämisyhdistys Liiveriltä avasi hienosti kylätason kriisinkestävyyden vahvuuksia, mutta myös yhteisöllisyyden haasteita.
• Korsnäsin kirkkoherra Rose-Maj Friman puhui seurakuntien roolista ihmisten arjessa ja mahdollisissa kriisitilanteissa.
• Psykosociala Förbundetin Camilla Roslund-Nordling nosti esiin arjen kohtaamisia ja yksinäisyyden torjumisen.
• Marika Danielsson Marthaförbundetin puheenvuorossa tuotiin esiin yhdistysten toiminnan jatkuvuuden turvaamisen tärkeys kriisitilanteissa ja annettiin konkreettisia keinoja sen varmistamiseen.
• Tilaisuuden lopuksi Roger Norrgård Svenskfinlands Byar:sta veti yhteen iltapäivän kattavan sisällön.

Tämä blogiteksti oli oma yritykseni summata webinaarin herättämiä ajatuksia henkisestä kriisinkestävyydestä.

SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu on Aktion Österbottenin toiminta-alueella toteutettava kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa maaseutuyhteisöjen kriisivalmiutta, huoltovarmuutta ja yhteisöllistä varautumista. Hankkeen toteuttajina Aktion Österbotten r.f. ja yhteistyökumppanina Svenskfinlands Byar (SLF) yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionilta.

Blogin on kirjoittanut kehittämisasiantuntija Piritta Syrjälä, joka toimii SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu-hankkeen projektipäällikkönä ja Kylävara-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä