Missä mennään pohjoissavolaisessa ruokamatkailussa nyt?

Makumatka Pohjois-Savoon -hankkeemme sai inspiroivan lähdön, kun järjestimme maaliskuun lopussa hankkeen aloitustapahtuman Kunnonpaikassa Siilinjärvellä. Laitoimme tapahtumaan osallistujat hommiin, kun pysähdyimme yhdessä miettimään mitä alueen yrityksissä oikeasti tarvitaan, jotta Pohjois-Savon ruokamatkailusta saadaan uutta vetovoimaa yrityksille.  

Tämä kirjoitus kokoaa yhteen keskeiset havainnot – niin yritysten näkökulmasta kuin meille hanketiiminä tärkeinä suuntaviivoina jatkotyöhömme. 

Osaamista on, mutta konkretiaa kaivataan 

Osallistujat tunnistivat, että ruokamatkailuun liittyvää osaamista alueeltamme löytyy jo paljon, mutta se on hajanaista eikä aina siirry käytännön tekemiseen. Alueemme yrityksissä kaivataan parempaa ymmärrystä kansainvälisistä asiakkaista, tukea tuotteistamiseen ja tarinallistamiseen sekä digiosaamisen kehittämistä.  

Yksi vahvimmista viesteistä oli tarve konkreettisille työkaluille ja malleille. Esille nousi toiveita ruokamatkailun valmiista tuotteistusmalleista, konkreettisista pilotoinneista, selkeistä hinnoittelupohjista, toimivista myyntikanavista sekä digitaalisista ratkaisuista varauksen tekemiseen ja yrityksen näkyvyyteen. 

Osaamisen kehittäminen kuitenkin kiinnostaa -kunhan se on käytännönläheistä, selkeästi hyödyllistä ja helposti sovellettavaa. 

Aika ja resurssit rajaavat kehittämistä 

Monelle yritykselle arki on jo täynnä ja yksin tekeminen koetaan raskaaksi. Kehittäminen jää helposti taka-alalle, vaikka halua olisi. Suurimmiksi haasteiksi keskusteluissa nousivat ajan puute, työvoiman saatavuus, yrittäjän jaksaminen, resurssien vähyys myynnissä ja markkinoinnissa sekä yhteistyön koordinoinnin puuttuminen. Yritykset toivovatkin ratkaisuja, jotka säästävät aikaa ja helpottavat ruokamatkailun kehittämistä ilman suurta lisäkuormaa. 

Olemassa olevia verkostoja ei hyödynnetä täysillä 

Lähes kaikilla yrityksillä on jonkinlaisia verkostoja, mutta niiden hyödyntäminen jää usein pintapuoliseksi. Aloitustilaisuuden keskusteluissa nousi esiin, että yhteistyö on pirstaleista, yhteiset tuotteet puuttuvat ja kansainväliset myyntikanavat ovat tuntemattomia. Yritykset kaipaavat aktiivista verkostojen fasilitointia ja ennen kaikkea käytännönläheistä yhteistyötä – ei siis pelkkää verkostoitumista, vaan toimivaa yhteistyötä ja yhteistä tekemistä, jotka näkyvät suoraan liiketoiminnassa.  

Mitä tämä tarkoittaa meille hanketiiminä? 

Hankkeen aloitustilaisuuden anti oli realistinen ja innostava. Osallistujien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella hankkeemme tekemisen suunta kirkastui ja saimme vahvan perustan seuraaville askelille.  

Kehitettäviksi teemoiksi Pohjois-Savon alueen ruokamatkailussa aloitustapahtumassa nousivat tuotteistaminen ja tarinallistaminen, kansainvälinen myynti sekä elämyksellisten kokonaisuuksien rakentaminen. Hyviä ideoita on paljon, mutta ne eivät jalkaudu konkreettisiksi tuotteiksi tai myynniksi. 

Kiinnostavaksi opintomatka- ja benchmarkkauskohteiksi mainittiin alueita, joissa ruokamatkailua on jo kehitetty pitkälle, esim. Lappi, Ahvenanmaa sekä kansainvälisesti Norja, Ruotsi, Italia, Ranska ja Japani. Hyviä vinkkejä kaikki!  

Nyt siis tiedämme paremmin, mitä tarvitaan – seuraavaksi on aika kääriä hihat ja vastata esille nousseisiin tarpeisiin yhdessä. Pelkkä teoreettinen suunnittelu ja ideointi ei riitä, vaan tarvitaan rakenteita ja tukea, jotka vievät ideat käytäntöön asti. 

Pohjois-Savon alueen yrityksillä on potentiaalia, ideoita ja halua kehittää ruokamatkailua alueellamme, mutta he tarvitsevat konkreettisia työkaluja ja aikaa säästäviä ratkaisuja arkeen saadakseen uutta vetovoimaa ruokamatkailusta. 

Jaana Honghin