Turvallisuustoiminnan ydin on yhteisöllisyyden vahvistamisessa

“Kuljen kriisistä kriisiin”, lauloi Ismo Alanko jo 1990‑luvulla, aikana jolloin varautuminen oli vielä pitkälti viranomaisasia. Nykyään myös kylät varautuvat, ja varautuminen on noussut uudella tavalla maaseuturahoituksella rahoitettavien hankkeiden keskiöön.

Kriiseihin varautuminen voi tuoda mukanaan myös hyvää. Jo koronapandemia lisäsi monin paikoin maaseudulla yhteisöllisyyttä ja yhteydenpitoa naapureihin. Samanlaista kehitystä on nähtävissä nyt, kun kylissä varaudutaan etenkin sään ääri‑ilmiöihin.

Maaseudun yhteisöllisyydellä on merkitystä myös maan kokonaisuusturvallisuudelle. Kuten turvallisuuskomitean erityisasiantuntija Mirva Ojala muistuttaa, turvallisuus lähtee yksilöistä, ei ylhäältä käsin. Kyläläiset ovat toimijoita, eivät vain toiminnan kohteita. Kriisin sattuessa kylän asukkailla on paras tieto siitä, ketkä ovat eniten avun tarpeessa. Kun seudulla on yhteisöllisyyttä, tiedetään myös, mitä ympärillä tapahtuu.

Vaikka kylät olisivat aktiivisia, se ei yksin riitä. Myös hyvinvointialueen viranomaiset on saatava mukaan. Hankkeet voivat parhaimmillaan mahdollistaa sen, että kunnalle syntyy toimiva yhteistyömalli ilman suoraa taloudellista panosta. Jatkuvuuden turvaamiseksi hankkeen jälkeen on tärkeää, että varautuminen koetaan kaikille merkitykselliseksi.

Yksi keskeinen lähtökohta on ottaa pelastusviranomaiset mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja rakentaa yhdessä toimiva malli, jonka esimerkiksi kyläturvallisuusryhmä voi ottaa käyttöönsä.
Viranomaiset tarvitsevat kuntia, ja kunnat puolestaan tarvitsevat kyliä. Oriveden malli on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyötä voidaan rakentaa. Kaupungilla on häiriötilanteita varten yhteistoimintasopimukset yhdeksän suurimman kyläalueen kanssa. Tarvittaessa kaupunki voi pyytää kyläyhdistyksiltä apua avuntarpeen arvioinnissa, ja yhdessä kylien kanssa voidaan esimerkiksi avata kylätaloja asukkaiden käyttöön tai järjestää vedenjakelua.

Rannikko‑Pohjanmaan Sbär – Viisas kylä varautuu ‑hanke on aloittanut toimintansa järjestämällä kyläturvallisuusiltoja, joissa varautumista kehitetään kyläkohtaisesti kylien omista tarpeista lähtien. Hankkeen keskiössä on niin sanottu pehmeä varautuminen, joka luo perustan toimivalle kriisinhallinnalle. Toukokuun alussa, 7.5., järjestetään aiheeseen liittyen henkisen kriisinkestävyyden webinaari yhteistyössä Kyläturvallisuus Kyrönmaalla ‑hankkeen kanssa.

Osallistu Henkinen kriisinkestävyys -webinaariin

Kirsi Tikkanen, viestintäsuunnittelija SBÄR-hanke