Vaihtelu virkistää viljelykasveja – viljelykiertovaatimus kuuluu nyt maataloustukiin
13.02.2024 08:55Viljelijät ovat uuden edessä, kun EU:n maataloustukiehtojen viljelykiertovaatimus koskee vuodesta 2024 alkaen kaikkia tiloja. Viljelykiertovaatimus tarkoittaa, että ainakin osa pellon yksivuotisesta viljelykasvista pitää vaihtaa joka vuosi.
Euralainen maanviljelijä ja MTK-Euran puheenjohtaja Juha Jaakkola kertoo, että hän vuorottelee tilallaan viljelykasveja joka tapauksessa, joten viljelykierron vaatimukset täyttyvät ilman suurempia muutoksia viljelysuunnitelmaan.
– Sokerijuurikkaan lisäksi viljelen vehnää, kauraa ja ohraa. Viljat vaihtuvat joka vuosi kaikilla peltolohkoilla, joten ehdot täyttyvät, Jaakkola kertoo ja lisää, että viljelykiertovaatimuksen toteutuminen pitää silti varmistaa, jotta ei satu tahattomia virheitä.
Viljelykiertovaatimus ei koske sokerijuurikasta, monivuotisia kasveja eikä esimerkiksi perunaa, joka on myöskin tärkeä viljelykasvi Satakunnassa.
Virkeä maa tuottaa parempaa satoa
Viljelykierrolla on jo vuosisatojen ajan virkistetty väsynyttä maata, mikä taas parantaa satotasoa. Monipuolinen viljelykierto auttaa myös suojautumaan kasvitaudeilta ja tuholaisilta.
– Viljelijöille on ollut kautta aikojen selvä asia, että viljelykierrosta on hyötyä monille kasveille. Lisäksi tietyt kasvitaudit säilyvät maaperässä viljelijöiden kiusana jopa vuosikymmeniä, ja siksi niiden ennaltaehkäisy kaikin tavoin on tärkeää, Juha Jaakkola sanoo.
Euran maaseutupalveluiden maaseutupäällikkö Mikko Suominen kannustaa pohtimaan maataloustukiin kuuluvaa pakollista viljelykiertovaatimusta ja sen ehtoja jo nyt. Viljelykiertoon kuuluu vuosittainen kiertovaatimus eli viljelykasvin vaihto vähintään kolmasosalla peltoalasta sekä monivuotinen viljelykierto, jonka mukaan samaa kasvia ei voi viljellä samassa kohtaa kolmea vuotta pidempään.
– Viljelykiertoon kannattaa varautua ja vaihtaa osa kasveista jo nyt. Jos monivuotisen viljelykierron jättää huomiotta, voi ensi vuonna 2025 havahtua tilanteeseen, jossa täytyy vaihtaa suuri osa kasveista hankalamman kautta, Suominen kertoo.
Monivuotisen viljelykierron ensimmäinen tarkastelujakso on 2022–2024. Jos samaa kasvia viljelee samalla paikalla koko kolmivuotisen jakson ajan, kasvi pitää vaihtaa vuonna 2025.
Kunnat neuvovat viljelijöitä tukiehdoissa
Mikko Suominen muistuttaa, että jos viljelykiertovaatimus ei toteudu, maataloustukiin voi tulla seuraamuksia. Siksi ehtojen kanssa pitää olla tarkkana ja kysyä tarvittaessa neuvoa oman alueen maaseutupalveluista.
– Neuvomme viljelijöitä tukiasioissa sekä puhelimitse että paikan päällä toimistolla, Suominen sanoo.
Viljelijä Juha Jaakkolan kokemuksen mukaan maaseutupalveluihin voi soittaa matalalla kynnyksellä.
– Ne ovat maksullisia arpajaisia, jos tukiehdoissa lähtee arvailemaan. Kannattaa aina kysyä maaseutupalveluista neuvoa, jos joku arveluttaa. Niin minäkin olen monesti tehnyt.
Viljelykiertovaatimus tiivistettynä
Vaatimus viljelykierrosta koskee suurinta osaa maatiloista. Viljelykiertovaatimus sisältyy niin sanottuun ehdollisuuteen, eli viljelijätukien pakollisiin perusvaatimuksiin. Ehdollisuuden vaatimusten noudattamisesta ei makseta erikseen korvausta.
Viljelykierto sisältää kaksi erilaista vaatimusta, joista kummakin pitää toteutua:
- Vuosittainen viljelykierto: Yksivuotisten viljelykasvien pinta-alasta vähintään 33 prosenttia pitää vaihtaa toiseksi kasviksi.
- Monivuotinen viljelykierto: Samaa kasvia voi viljellä samalla paikalla enintään kolme vuotta peräkkäin.
Kumpikaan viljelykiertovaatimus ei koske monivuotisia viljelykasveja, heinä- ja nurmirehukasveja, kesantoja, perunaa, porkkanaa, sokerijuurikasta, keräkaaleja, sipuleita tai puna- ja keltajuurikasta.
Viljelykiertovaatimuksen tavoitteena on maaperän kasvukunnon säilyttäminen ja parantaminen.
Viljelykiertovaatimus ei koske tilaa, jos
- tilan peltoala on enintään 10 hehtaaria,
- tilan maatalousmaa on kokonaan luonnonmukaisessa tuotannossa,
- tilan peltoalasta yli 75 % on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, kesantona tai palkokasvien viljelyssä tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä tai
- tilan maatalousmaasta yli 75 % on pysyvää nurmea, heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä.
Jos haet tukea peltoalalle, joka on edellisenä vuonna ollut yksivuotisen viljelykasvin viljelyssä, pitää vähintään 33 prosenttia olla eri kasvia kuin edellisenä vuonna.
Tarkastelun lähtökohtana ovat kaikki tämän vuoden 2024 tukihakemuksella ilmoitettavat peruslohkot, mukaan lukien uudet hallintaan tulleet pellot. Viljelykiertovaatimus koskee sitä osaa pinta-alasta, jolle on vuoden 2023 tukihakemuksella ilmoitettu yksivuotisen viljelykasvin kasvulohko. Tästä yksivuotisten kasvien alasta 33 prosentilla on oltava vuonna 2024 eri kasvi kuin vuonna 2023.
Ehdollisuuden oppaassa on lueteltu kasvit, jotka katsotaan viljelykierrossa eri kasveiksi. Esim. syys- ja kevätkylvöiset kasvit katsotaan eri kasveiksi, samoin eri kasvikoodeilla ilmoitettavat seoskasvustot. Vipu-palveluun on myös suunnitteilla karttataso, josta voi tukihaun yhteydessä tarkistaa, mitä aloja viljelykiertovaatimus koskee.
Samaa yksivuotista viljelykasvia voi viljellä samassa paikassa enintään kolme vuotta peräkkäin.
Kun peräkkäisiä viljelyvuosia lasketaan, ensimmäinen tarkasteluvuosi on vuosi 2022. Jos siis vuosina 2022–2024 on viljelty samaa kasvia, on vuoden 2025 tukihakemuksella ilmoitettava jokin muu kasvi. Monivuotisen viljelykierron toteutumista valvotaan ensimmäisen kerran vuonna 2025. Asia on hyvä pitää mielessä jo tämän vuoden viljelysuunnitelmaa tehdessä.
Viljelykiertovaatimusta voi toteuttaa myös viljelemällä yksivuotisten viljelykasvien jälkeen välikasveja. Välikasvilla tarkoitetaan satokasvin yhteydessä tai sen jälkeen samana vuonna kylvettyä toista kasvia, joka muodostaa kasvuston. Välikasvi toteuttaa aina viljelykiertovaatimusta, kunhan se on tukihakemuksella ilmoitettu. Jos siis vuoden 2023 tukihakemuksella on ilmoitettu vehnä sekä välikasviksi nurmi, ja vuoden 2024 tukihakemuksella ilmoitetaan jälleen samalle alalle pääkasviksi vehnä, katsotaan viljelykiertovaatimuksen täyttyneen välikasvin ansiosta. Välikasvina ilmoitettu kasvusto katkaisee pääkasvin viljelyn ja toteuttaa viljelykiertoa, vaikka pääkasvi säilyy samana peräkkäisinä kasvukausina.
Välikasvi on kylvettävä viimeistään 31.8. ja kasvusto säilytettävä vähintään 31.10. asti. Välikasvi on eri asia kuin ympäristökorvauksen kerääjäkasvi, eikä niitä voi ilmoittaa samalle kasvulohkolle. Välikasvi ei ole oikeutettu kerääjäkasvin tukeen. Se hyväksytään kuitenkin täyttämään ehdollisuuden vaatimusta vähimmäismaanpeitteestä, ja sille on mahdollista saada ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea, mikäli kasvusto säilytetään ehtojen vaatiman ajan. Ehdollisuudessa säilytysaika on 31.10.–15.3. ja ekojärjestelmätuessa 31.10.–15.4.
Satakunnan kuntien maaseutupalvelut ja yhteystiedot
Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Rauma muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, jonka palveluista vastaa Euran kunta.
Kunnankuja 3
27400 Kiukainen
Pori, Ulvila, Merikarvia, Siikainen ja Karvia muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, jonka palveluista vastaa Porin kaupunki.
Huittinen, Säkylä ja Punkalaidun muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, jonka palveluista vastaa Huittisten kaupunki.
Risto Rytin katu 36
32700 Huittinen
Kankaanpään ja Parkanon kaupungit sekä Jämijärven, Kihniön ja Pomarkun kunnat muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, jonka palveluista vastaa Kankaanpään kaupunki.
Asiakaspalvelua tarjotaan kaikissa sopijakuntien palvelupisteissä.
