Peltovalvojien matkassa Inkoossa
10.11.2023 12:49Peltojen satelliittiseuranta on alkanut EU:n maatalouspolitiikan uuden rahoituskauden myötä tänä vuonna ja se on vähentänyt perinteisiä paikan päällä tehtäviä tilavalvontoja. Mutta mitä valvontakäynnillä oikein tapahtuu – tämä selvisi kirjoittajalle sateisena päivänä syyskuun alussa Inkoossa.
Ennen valvontaa viljelijä saa yleensä puhelinsoiton
Saavumme Mårten Lindbergin tilalle lähelle Inkoon keskustaa aamulla. Varsinaisen valvonnan suorittavat ELY-keskuksen maaseutuyksikön tarkastajat Anna Nyberg ja Elina Tasanko. Valvontakäynneille mennään useimmiten pareittain. Valvottavat tilat tulevat Ruokavirastolta satunnaisotannalla ELY-keskukseen ja valvojat soittavat tilalle etukäteen ja sopivat käynnin. Peltovalvontaa voidaan tehdä myös ilmoittamatta, mutta se on harvinaisempaa. Uuden satelliittiseurannan myötä tilakäyntien määrä on vähentynyt. Aiemmin otannan määrä oli viisi prosenttia kaikista tiloista, korona-aikaan kolme prosenttia ja nyt satelliittiaikakaudella enää kaksi prosenttia.
Satelliittiseuranta pähkinänkuoressa
Vuoden 2023 alusta jokaisessa EU-maassa on otettu käyttöön satelliittipohjainen maatalousmaan seurantajärjestelmä, ellei sitä ole otettu käyttöön jo aiemmin. Siinä käytetään EU:n Sentinel-satelliittien tuottamaa avointa kuvamateriaalia, jota analysoidaan tekoälyn avulla. Tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa peltotukihakemuksella ilmoitettuihin tietoihin. Automaattisen, algoritmeihin perustuvan analyysin tuloksena saadaan tietoa kasvulohkojen maataloustoiminnasta, kuten maan muokkauksesta, niitosta, laidunnuksesta ja sadonkorjuusta. Jos analyysissa havaitaan poikkeavuutta tukihakemuksen tietoihin, lähetetään selvityspyyntö Ruokaviraston Vipu-mobiili nimisen sovelluksen kautta. Selvityspyyntöön pystyi vastamaan toimittamalla tekemistään toimenpiteistä kuvan samaisen sovelluksen kautta tai vaihtoehtoisesti muuttamaan oman peltotukihakemuksen tietoja 2.10. mennessä.
Tulevina vuosina viljelijät voivat saada analyysitiedot käyttöönsä esimerkiksi lannoituksen tarkentamista varten. Tekoälyn oppiessa analyysin pitäisi tarkentua ja sitä myöten selvityspyyntöjen vähentyä. Tänä vuonna Uudellamaalla lähetettiin reilut pari tuhatta selvityspyyntöä viljelijöille.
Valvonta alkaa paperien läpikäymisellä
Esittelyjen jälkeen Anna ja Elina käyvät viljelijän kanssa asiakirjoja läpi pöydän ääressä tai tässä tapauksessa pihamaalla. Tutkittavana on mm. lannoitelasku, torjunta-ainelasku ja muut keskeiset kirjaukset maatilan muistiinpanoista.
– Ei hitto, oli maanviljelijä Mårten Lindbergin ensimmäinen ajatus hänen saadessaan soiton koko tilan valvonnasta. Hyväntuulinen Lindberg toteaa kuitenkin valvonnan kuuluvan asiaan ja valvonta on ensimmäinen, joka osuu hänen kohdalleen.
Lindberg on viljellyt vuodesta 1988 lähtien, aluksi vuokramailla ja sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin 1995 Lindbergin isän luopuessa viljelystä. Nykyään Lindeberg viljelee sivutoimisesti maarakennusurakoinnin ohella. Tila tekee kahden muun tilan kanssa yhteistyötä ja esimerkiksi lannoitteet hankitaan yhdessä. Lindbergillä oli tänä vuonna viljelyksessä pääosin rapsia, joka houkutti alkukesästä paikalle runsaasti myös valkoposkihanhia. Lintujen hätistäminen pelloilta oli päivittäinen riesa juhannukseen saakka. Huippusatoa ei Lindbergin mukaan ole luvassa alkukesän kuivuuden ja loppukesän runsaiden sateiden vuoksi. Monelle viljelijälle vuosi on ollut raskas lannoitteiden ja energian hintojen kohoamisen vuoksi.
– Pitääkö kaikki tehdä ilmaiseksi? pohtii Lindberg. Hänen mukaansa muissa maissa viljasta saa paremman hinnan ja myös tukia maksetaan enemmän. Hän kertoo aikoneensa viljellä myös kauraa tänä vuonna, mutta luopui siitä kasvukauden ennusteita lukiessaan.Seuraavaksi siirrymme tutkimaan kasvinsuojeluaineiden varastoa. Sen pitää määräysten mukaan olla lukittu ja tilassa ei saa olla kaivoa, jotta aineet eivät valu luontoon. Varasto on asianmukainen ja myös lannoitteiden osalta säilytys tarkastetaan valvontakäynneillä.
Peltojen mittausta säässä kuin säässä
Sitten siirrymme pellolle. Lindberg poistuu muihin töihin, mutta viljelijä saa halutessaan olla mukana koko peltovalvonnan ajan. Peltovalvojilla on käytössään Trimble-niminen GPS-laite, joka ottaa yhteyden noin 15–20 satelliittiin ja sen avulla mittatulosten tarkkuudessa päästää 10 senttimetriin. Peltolohkoista on olemassa ilmakuvat, mutta niissä puut usein varjostavat lohkojen reunoja. Valvojien pitää siis mitata peltojen reunat ja mahdolliset saarekkeet GPS-laitteella, jotta nähdään, vastaavatko ne lohkorajoja, ja samalla he ottavat valokuvia viljelyksistä ja lohkoista paikan päältä. Peltovalvonnassa kerätty mitta-aineisto lasketaan myöhemmin toimistotyönä ja aineisto lisätään pisteinä ilmakuvakartalle, joiden avulla mahdolliset muutokset peltolohkojen rajaukseen tehdään. Mittauksen pinta-alatulos toimii jatkossa tukien maksun perusteena.
Tärkeää on myös mitata suojakaistat, jotka kuuluvat peltotukien perusvaatimuksiin. Tukiehtojen mukaan lohkoilla, jotka ovat alle 10 metrin päässä vesistöistä pitää olla vähintään kolmen metrin muokkaamaton nurmipeitteinen suojakaista vesistöön nähden ja näitä etäisyyksiä mitataan paljon valvonnoissa.
Pellonreunassa rämpiminen kaatosateessa alkaa pian tuntua tottumattoman jaloissa, mutta peltovalvojat jatkavat sitkeästi eteenpäin. Isojen tilojen kaikkien lohkojen mittaamiseen saattaa mennä useampikin päivä, ja työtä tehdään niin sateessa kuin paahteessa. Valvojat saavat työnantajan hankkimana vain pitkän sadetakin,sadehousut ja yhdet kumisaappaat, muut varusteet he joutuvat hankkimaan verotuksellisista syistä omasta pussistaan. Varusteita on kuitenkin hankittava, sillä helteisenä päivänä ei kumppareilla marssiminen suju ilman rakkoja, ja turvakengät ovat ergonomisemmat monessa olosuhteessa.
Tilakäynnin jälkeen valvonta jatkuu tietokoneen ääressä
Mittaukset ja kuvien otto maatilalla on suoritettu, mutta valvontatapahtuma ei suinkaan ole ohi. Varsinaisen tilakäynnin jälkeen tilalta kerätty tieto tallennetaan ja mahdolliset pinta-alamuutokset lähetetään sähköisesti peltolohkorekisterin päivitykseen. Lopulta tallennus vielä tarkastetaan ja varmennetaan. Viljelijä saa tarkastuskäynnistä erillisen tarkastuskertomuksen sekä palautekyselyn.
Kesän valvontakauden jälkeen tarkastajat siirtyvät tekemään niin sanottua asiakirjavalvontaa, missä kesän aikana valvottujen tilojen asiakirjat käydään tarkasti läpi. Esimerkiksi lannoitukseen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön perehdytään perusteellisesti. Mahdollisesta tukiehtojen puutteellisesta noudattamisesta tulee viljelijälle seuraamuksia eli hän saattaa menettää osan tuista. Valvonnan valmistuttua kokonaisuudessaan, kunta tekee viljelijälle peltotukien maksupäätökset. Tämä tapahtuu keväällä eli koko tilan valvontaan joutuneen tilan valvontaprosessi ja jännitys päättyy lopullisesti vasta silloin. Kaikille tiloille maksetaan kuitenkin ennalta määrätyn prosentin mukaiset tukiennakot, oli tila valvonnassa tai ei.
Satelliittiseurannan voi katsoa tasa-arvoistavan viljelijöiden kohtelua, kun paikan päällä tehtävien koko tilan valvontojen määrä vähentyy kaikkien tilojen satelliittiseurannan seurauksena. Myös valvojien työnkuva muuttuu uudistuksen myötä: se sisältää aiempaa enemmän kuvatulkintoja ja muita satelliittiseurantaan liittyviä tehtäviä.
Juttu on alun perin ilmestynyt Uudenmaan maaseuturahoituksen uutiskirjeessä 3/2023.
