Peräpohjalaisissa kylissä jaettiin kiertotaloustaitoja ja herätettiin perinteiset nuukailutaidot eloon
26.10.2023 10:31Mitä voidaan toteuttaa kiertotaloutta maaseudulla ja kylissä? Onko harvaan asutun ja arktisen peräpohjolaisen maaseudun asukkailla mahdollisuuksia elää arkeaan kestävästi? Millaisia tekoja kylien yhdistykset voivat tehdä ilmaston ja ympäristön hyväksi?
Vastauksia näihin kysymyksiin pengottiin Kiertotalous ruohonjuurella -hankkeen parivuotisen toiminnan aikana peräpohjalaisten kuntien kylissä, jossa toimin kiertotalouskoordinaattorina.
Tiedonvälityshankkeen tavoite oli kasvattaa alueen asukkaiden tietämystä ja ymmärrystä kestävästä kehityksestä, vähähiilisyydestä, kiertotaloudesta ja kierrätyksestä. Hankkeella haluttiin parantaa asukkaiden ympäristöosaamista ja tarvittaessa myös ympäristöasennetta. Näihin tavoitteisiin pyrittiin järjestämällä pilottikylissä käytännönläheisiä työpajoja, tietoiskuja ja jakamalla tietoa somekanavissa ja erilaisissa tapahtumissa.
Konkreettiset työpajat innostivat osallistujia
Hankkeen aktiivisen toiminnan käynnistyessä mukana oli kymmenkunta innokasta pilottikylää kaikista alueen kunnista. Kylien yhdistyksille tehdyn tarvekartoituksen pohjalta suunniteltiin hankkeen toimia kylille tarjolla olevista työpaketeista, joita olivat Kestävä kehitys, Maisema ja piha, Jätteet ja kierrätys sekä Ruoka. Ensimmäisten työpajojen jälkeen asukkailla heräsi usein ideoita seuraaviin pajoihin. Tilaisuuksien teemat saattoivat lopulta koskettaa useampaakin hankkeen alkuperäisistä työpaketeista. Tämä havainnollisti sitä, kuinka kiertotalous ja kestävä kehitys läpileikkaavat elämän eri osa-alueita. Kylissä järjestettyjen tilaisuuksien lisäksi hankkeessa jaettiin teemallisia tietoiskuja sosiaalisessa mediassa, esiteltiin hankkeen sisältöjä erilaisissa tapahtumissa ja järjestettiin myös koko aluetta palvelevia webinaareja erilaisista aiheista. Hankkeen päättyessä toimintaan oli tullut mukaan myös uusia kyliä, eli tieto levisi pikkuhiljaa pilottikylien ulkopuolelle.
Hankkeen toimintamalli oli alusta lähtien konkreettista, kylä- ja asukaslähtöistä ja kannustavaa. Konkretia näkyi työpajoissa ja sai kiitosta mukana olleilta kyliltä ja osallistujilta. Biohiilipajan päätteeksi saimme lapioida hiiltä, johon varastoitunut hiilidioksidi olisi tavallisesti poltettu risukasassa taivaan tuuliin. Saatua biohiiltä voitiin lisätä viljelylaatikkotyöpajassa mullan sekaan maanparannusaineeksi ja mikrobihotelliksi. Vihannesten kuoria heitettiin omassa työpajassaan bokashi-astiaan fermentoitumaan kohti uutta multaa. Tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista keskusteltiin palmikoidessa mattoja räsyistä, ja energiaa säästettiin hapansäilöntäillassa. Sieni-illassa nautittiin luonnon hyvinvointivaikutuksista sienten tunnistamisen ja syötäväksi valmistamisen lisäksi.
Maaseudun perinteiset nuukailutaidot kunniaan
Kiertotalous ei toimintana ole maaseudulla uusi, vaan hyvin perinteinen tapa toimia. Peräpohjalaisissa kylissä ja kodeissa on vielä jäljellä osaamista, joka talouskasvun myötä on päässyt melkein unohtumaan. Nyt kun yletöntä kuluttamista täytyy ympäristösyistä jälleen rajoittaa, on lupa kaivaa uudelleen esiin perinteisiin ja kulttuuriin liittyviä nuukailutaitoja. Kylien työpajoja ja toimintoja hankkeessa suunniteltiin siksi kylien omista lähtökohdista käsin.
Yhdessä tekeminen oli vähintään yhtä tärkeää kuin toiminnan sisältö, eikä ekologiseen kestävyyteen liittyviä haasteita voi kukaan muutoinkaan ratkoa yksin.
Ilmasto- ja ympäristöteemojen kanssa maaseudun asukkaiden lähestyminen on hienovaraista tekemistä. Monet kokevat, että maaseutumaista elämätapaa kritisoidaan ympäristön ja ilmaston nimissä, ja myös yksilötason ratkaisuja kestävyyskriisiin tarjotaan huomioimatta maaseudun erityisiä olosuhteita. Kiertotalous ruohonjuurella -hankkeessa teemoja lähestyttiin mahdollisuuksien ja maalaisjärjen kautta. Luonto on miltei kaikille maaseudun asukkaille tärkeä asia ja myös se rohkaisee toimimaan. Kun tunnistetaan kylissä oleva hyvä, on helpompaa ja motivoivampaa lähteä kehittämään sen päälle uusia toimintoja. Erityisesti luonnon monimuotoisuutta vahvistaviin toimiin kiertotaloudenkin keinoilla on maaseudulla ja kylissä valtavasti mahdollisuuksia, kunhan tietoa on tarjolla. Vaikkapa maisemapeltojen ja niittyjen perustaminen joutomaille lisää monimuotoisuuden lisäksi kylien viihtyvyyttä.
Projektipäällikön näkökulmasta tässä hankkeessa yhdistyi minulle kaksi henkilökohtaisestikin merkityksellistä asiaa: luonto ja ympäristö sekä pohjoiset maaseutuyhteisöt. Käytännön työtehtävien lisäksi koko hankkeen ajan tehtävänäni oli pitää mielessä se, miten kylien yhdistysten ja asukkaiden ruohonjuuritason teot kytkeytyvät osaksi kansallisia ja jopa globaaleja tavoitteita ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Käytäntöön kytkeytyvän ja tutkimukseen perustuvan tiedon jakamiselle suomalaiseen ympäristöön ja ilmastoon liittyen on tulevaisuudessakin tärkeää myös maaseudulla ja kylissä.
Kiertotalous ruohonjuurella -hankkeen loppuraportti julkaistaan lähiviikkoina Leader Peräpohjolan verkkosivuilla. Sivuilta löytyvät myös hankkeen sosiaalisessa mediassa jaetut kuvamuotoiset tietoiskut sekä hankkeen päätösseminaarin tallenne ja materiaalit niille, jotka kaipaavat tietoa ja innostusta arjen kiertotalouteen ja kylien kestävään kehittämiseen.
