Talkoilua, yhteisöllisyyttä ja pähkähulluja ideoita
Savonlinnassa ja Mikkelissä järjestetyt Älyä ja kaistaa kylille -illat kokosivat eteläsavolaisia kylien kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä yhteen. Tilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua aiheista ja kylien kehittämisestä laajemmin.
– Paljon on mahdollista saada aikaan yhteistyöllä. Suomalaiset ovat onneksi pähkähullua ja yhteisöllistä kansaa, totesi eräs osallistuja.
Tilaisuuksien aluksi aiheeseen johdatteli Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriöstä. Selkäinaho esitteli muun muassa Traficomin tilastoja, joiden mukaan Etelä-Savossa on parannettavaa laajakaistayhteyksissä.
Tilaisuudessa kuultiin kahden EU-rahoitusta saaneen laajakaistaverkon kokemukset. Matka laajakaistan saamiseen kyliin olivat erilaiset, omalla tavallaan opettavaiset. Lopputuloksena kuitenkin molemmissa kylissä saadaan nauttia valokuituverkosta.
Ite tehtiin ja paljon opittiin
Kerisalon mallista ja kokemuksista oli kertomassa Markku Hyvönen. Hän on toiminut kylän puuhamiehenä valokuituverkon saamisessa kylälle. Kerisalossa ensimmäiset ajatukset valokuituverkon rakentamisesta virisivät 2010-luvun alkupuolella.
Kyläläiset suunnittelivat verkon itse, oppien paljon suunnittelusta ja rahoituksen hakemisesta sekä työllistäen paikallisia. Itse tekemisen kautta kustannukset jäivät myös varsin matalaksi. Kerisalolaiset talkoilivat ja rakensivat valokuituverkon. Rakentamiseen kului yli 9000 tuntia työtä, satoja puhelinpalavereita ja tuhansia sähköposteja. Kyläläisistä yli 80 % hankki valokuidun.
Esiselvityshankkeen kautta valokuituverkon rakentaminen
Suomenniemelle valokuituverkon rakentaminen nousi esille 2012 kunnan liitosneuvotteluissa. Suomenniemellä toteutettiin valokuituverkon suunnitelma -esiselvityshanke, johon oli saatu rahoitusta Veej’jakaja ry:stä (2017). Esiselvityksen aikana tehtiin valokuituverkon suunnittelu, paljon tiedotukseen liittyvää ja alustavat liittymissopimukset.
Valokuituverkko päätettiin toteuttaa osissa, joista kaksi ensimmäistä vaihetta on toteutettu ja seuraavat vaiheet ovat valmistelussa. Kyläläisten kanssa valokuituverkkoja on toteuttanut Saimaan kuitu, joka on toiminut rahoituksen hakijana ELY-keskuksta. Kyläyhdistyksellä on ollut keskeinen rooli tiedotuksessa ja liittymäsopimusten hankinnassa.
Älykäs kylä -mallia Kainuusta
Älykäs kylä -kokemuksista saimme kuulla Vuolijoen kylältä Kainuusta. Kylällä on ollut ennakkoluuloton asenne, ja tekemään on lähdetty oppien samalla. Kylän kehittämisen halun taustalla on ollut pito-, veto- ja lumovoiman lisääminen.
Vuolijoella on kehitetty toimintaa niin hankkeilla kuin neljännen sektorin yhteistyöllä. Mukana on ollut myös paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä. Kylälle on järjestetty erilaisia tilaisuuksia ja palveluita. Ideoita on rohkeasti keksitty itse ja lainattu kavereilta. Kylältä löytyy muun muassa aistietätyöhuone, virtuaali-ikkuna, kyläjuhlia, Traveller’s Guide to Vuolijoki – YouTube sarja.
Jos jotain opimme Vuolijoelta, niin se että aina kannattaa kokeilla! Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan naapurikylältä tai naapurimaasta voi lainata ideaa. Ensimmäiset Älykäs kylä-hakemukset Etelä-Savossa on jätetty Hyrrään.
