Yhteisöpuutarhoja, puutarhaluokkia ja maatilavierailuja
05.03.2024 08:46Puutarhasankarit-hanketta on toteutettu 2022–2024 ja sillä lisättiin lasten tietoisuutta ruoantuotannosta. Hankkeen tavoitteena oli myös parantaa lasten luontosuhdetta ja tukea luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen kautta lapset saivat tietoa ja taitoja, joilla vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Kouluyhteistyötä Juvalla ja Sulkavalla – Joroisissa yhteistyötahona 4H
Puutarhaluokkien kanssa yhteistyö käynnistyi tutustumalla kasviksiin kouluvuoden alettua syksyllä 2022 Juvalla ja Sulkavalla. Samalla lapset saivat suunnitella, miten tuleva kasvimaaprojekti toteutettaisiin. Joroisilta mukana oli 4H-kerho.
Talvella suunniteltiin tulevan kesän puutarhaprojekteja, ja jokaisesta kunnasta löytyi omanlaisensa ratkaisu. Joroisissa paikkana oli vanha museopiha, jonka toimintaa 4H pyörittää. Juvalla paikaksi valikoitui seurakunnan kirkon piha, jossa oli jo valmiina tyhjiä kasvilavoja. Sulkavalla paikaksi valikoitui kirkonkylän tuntumassa oleva yksityisen maatilan pieni pelto.
Ukrainalaisten kotoutumisen tukena Rantasalmella
Rantasalmella toimenpiteitä toteutettiin ukrainalaisten kanssa, kerrostalon pihalla, jossa he asuvat. Pihaa haluttiin elävöittää kasveilla ja kukkasilla. Rantasalmella kunta järjesti yhteistyössä osan tarvikkeista ja mukana oli myös yhteistyöyritys.
Pihaan tehtiin kaksi kasvualustaa ja ostettiin amppelitomaatti ja -mansikka. Pihaan tuotiin myös leikkimökki, joka maalattiin. Lapset olivat aktiivisesti mukana tässä toiminnassa. Pihapuutarha toteutettiin onnistuneesti, satoa saatiin koko kesän ja piha oli viihtyisä. Pihalla puutarhaa hoidettiin yhdessä ja se loi mahdollisuuden uusille kohtaamisille, toi iloa ja tekemistä asukkaille.
Tutustumista vesiviljelyyn hyödyntäen kierrätysmateriaaleja
Alkuvuodesta 2023 aloitettiin vesiviljelykokeilut. Vesiviljelyssä hyödynnettiin kierrätysmateriaalia ja vesiviljelyt tehtiin muovipulloihin. Näin saatiin edullisesti jokaiselle puutarhasankarille oma vesiviljelykasvi kasvatettavaksi ja seurattavaksi. Tämä osoittautuikin hyväksi ideaksi ja oli käytännön kierrätystä. Vesiviljelyssä kokeiltiin salaatteja ja yrttejä. Vesiviljelyn lisäksi istutettiin muita taimia, kuten tomaattia, chiliä ja paprikaa.
– Lapset olivat todella innostuneita vesiviljelystä, ja onnistumiset tuottivat paljon iloa, kertoo hankevastaava Katja Rissanen.
Vesiviljelyssä huomattiin, kuinka suuri merkitys kasvivalolla on. Joroisissa oli kasvivalo, Juvalla ja Sulkavalla ei, koska siellä viljelyt toteutettiin keväämmällä, jolloin on enemmän valoa. Juvan ja Sulkavan taimien kasvu pysähtyi nopeasti vähäisen valon vuoksi, ja niiden kasvupaikkoja vaihdettiin.
Yhteistyössä on voimaa – maatilavierailut
Hankkeen viljelykokeiluissa, maatilavierailuissa ja muissa tapahtumissa oli mukana laaja joukko vapaaehtoisia talkoolaisia. Hankkeessa on toteutettu tilavierailuja, jotka ovat olleet tärkeitä. Lapset ovat päässeet niissä näkemään maatilojen arkea. Puutarhaluokat vierailivat maatiloilla, Iijoen tilalla ja Milk&Son -tilalla.
Lapset pääsivät tutustumaan tilan eläimiin ja niiden hoitoon. Samalla kerrattiin eri kasviksia, niihin tutustuttiin eri aistien avuilla, ja tietoa pölyttäjistä. Olikin jännää, miten eri kasvin tunnistamien voi olla erilaista pelkän tuntoaistin avulla. Milk&Son -tilalla lapset pääsivät ihmettelemään aivan läheltä, miten lypsyrobotti toimii ja saivat myös tehtäväksi keksiä nimen vasikalle, jonka nimeksi tuli Ässä.
Kesän puutarhaprojektit – pellolta pöytään
Varsinaiset puutarhaprojektit käynnistettiin kesän kynnyksellä. Kasvamaan laitettiin perunaa, porkkanaa, sipulia, herneitä ja erilaisia yrttejä kasvulavoihin. Lapset saivat alkukesälle kastelu- ja hoitovuorot. Talkoolaiset lupautuivat avuksi loppukesän kasteluvuoroille. Kasvulavojen ohella kasvatusta kokeiltiin ämpäreissä ja pellossa. Ämpäreihin kylvettiin perunaa, peltoon perunan lisäksi pellavaa.
Sulkavalla istutustapahtumassa tutustuttiin myös vanhan ajan työvälineisiin, kuten ämmänlänkiin, jotka toimivat erittäin hyvin myös tänä päivänä. Joroisissa järjestettiin Karhulahden kotiseutumuseolla koko perheen puutarhailta, jossa oli monipuolista tekemistä perheille. Illan aikana istutettiin omenapuu ja pystytettiin lavakauluksista kasvimaa-alue, jota laajennettiin myöhemmin. Vieressä sijaitsevan golf-radan ravintola lähti mukaan yhteistyöhön, ja he kävivät keräämässä kesän aikana satoa. Puutarha oli avoin myös museon vieraille.
Hankkeessa on käytetty paljon kierrätysmateriaalia, mutta jonkin verran myös uusia puutarhaviljelyyn kehitettyjä tuotteita. Esimerkiksi lampaanvillasta tehty peitto lavaviljelyyn osoittautui erittäin hyväksi.
Jokaiselle kasvimaalle tehtiin ohjetaulu, jossa kerrottiin hankkeesta ja mitä kasvilavasta saa kerätä. Lasten puutarhaprojektien lisäksi hankkeessa käynnistyi kaksi muuta yhteisöpuutarhaprojektia. Sulkavalla Lean polun yhteisöpuutarha ja Rantasalmella Koivurannan yhteisöpuutarha.
Ruokaa omasta maasta
Syksyn saapuessa päästiin korjaamaan satoa peruna- ja kasvimailta. Sulkavan luokka osallistui lähiruokatapahtumaan Maatilamatkailu Höökin pihapiirissä myyden perunoita, pellavaa ja kurpitsoja. Päivä oli onnistunut ja kuten opettaja totesi, tässä toteutui uuden opetussuunnitelman mukainen kokonaisvaltainen oppiminen pellolta pöytään.
Perunoiden noston ja muun sadonkorjuun yhteydessä valmistettiin erilaisia ruokia. Lautaselle päätyi perunaa monessa muodossa: perunasuupajoja, perunanäkkäriä, kasvisosekeittoa, uunijuureksia, lehtikaalisipsejä ja perunasorbettia.
Rantasalmella ukrainalaisten kanssa jatkettiin yhteistyötä toteuttamalla ukrainalaisen ruuan työpaja yhteistyössä kunnan kulttuuritoimen kanssa. Työpajan ohjeista koostettiin reseptivihko ja pieni opetusvideo, jotka julkaistaan myöhemmin ProAgrian verkkosivuilla.
Moni lapsi epäili aluksi, ettei pitäisi jostain mutta uskaltautui kuitenkin maistamaan.
– Tämähän onkin hyvää, kuului erään lapsen palaute.
– Ruokatottumukset ja makumuistot syntyvät varhain. Itse tekemällä ja maistamaan uskaltautumalla voikin yllätyttyä, miten jokin kasvis onkin aivan eri makuista kuin mitä ajatteli. Siksi olikin tärkeää, että hankkeessa oli mahdollista myös valmistaa ruokaa itse kasvatetuista aineksista, jatkaa Rissanen.
Elämään jääviä käytäntöjä
Hanke loppuu keväällä 2024, mutta toiminta jatkuu osittain ainakin Joroisen 4H-kerhoissa, joissa jatketaan taimien kasvatusta. Moni perhe on myös innostunut viljelemään kasvimailla tai lavakauluksissa hankkeen myötä.
Mukana olleet opettajat ja vanhemmat ovat antaneet kiitosta siitä, että hankkeen kautta koulupäiviin on saatu konkreettista tekemistä ja monet kouluaineet on saatu helposti yhdistettyä hankkeen teemoihin. Kouluihin toimitetaan vielä opastekortit, joissa on helpot ohjeet aloittaa vesiviljely tai taimien kasvatus. Kouluista on luvattu, että jossain muodossa tämä toiminta tulee jatkumaan.
– Ehkä parasta hankkeessa on ollut nähdä läheltä miten helppo lapset on saada mukaan tällaiseen toimintaan, kiteyttää hankevastaava Katja Rissanen hankkeen tulokset.
