Maitopurkkeja kulkee liukuhihnalla ja työntekijä tarkistaa tuotteen laadun.
Satamaito on yksi uuden tukikauden ensimmäisiä yrityksiä, joille on myönnetty EU:n maaseuturahoituksen yritystuki Satakunnassa. Satamidon pakkaaja Jarno Kalinainen valvoo ja ohjaa maidon pakkausta.

Satamaito muutti maalle ja investoi maaseuturahoituksen tuella

13.03.2024 13:11Satakunta

Satakunnassa sijaitsee yksi Suomen seitsemästä meijeristä, länsisuomalaisten maidontuottajien omistama 120-vuotias Osuuskunta Satamaito. Satamaidon meijeriin maitoa toimittavien tilojen määrä on vähentynyt noin 97 prosentilla 60-luvun huippuvuosista. Silti meijerin maitolitrat ovat historian korkeimmalla tasolla. Miten se on mahdollista?

– Tällä hetkellä meillä on 105 jäsentä. Tämä kertoo valtavasta rakennemuutoksesta, joka Suomen maataloudessa on ollut ja joka jatkuu edelleen. Tilakoko kasvaa ja tilojen lukumäärä vähenee, Satamaidon toimitusjohtaja Anniina Honkanen kertoo.

Suurimmillaan Satamaidon osuuskunnalla on ollut 4000 jäsentä eli tilaa, jotka toimittavat meijeriin maitoa. Valtava määrä selittyy sillä, että vielä 60-luvulla oli tavallista, että lähes jokaisessa talossa oli lehmä tai kaksi.

Maito tilalta kauppaan jopa parissa päivässä

Satamaito valmistaa maitoa, kermaa, piimää ja jogurttia.

– Erityistä osaamista meillä on laktoosittomissa tuotteissa ja pidempään säilyvissä maidoissa ja kermoissa.

Nopeimmillaan maidon matka tilalta purkkiin ja Satamaidon kautta kaupan hyllylle voi tapahtua parissa päivässä.

– Investoinneilla ruoka-alaan varmistetaan, että ruokaketju pysyy lähellä ja omissa käsissämme myös jatkossa, Honkanen jatkaa.

Maaseudulla mahtuu laajentamaan

Porilainen Anniina Honkanen on luotsannut satakuntalaista meijeriä toimitusjohtajana vuodesta 2018 asti, kun Satamaito muutti Porin keskustasta Ulvilaan.

– Tilat kävivät pieniksi ja vanhoiksi. Tuotantomäärämme kasvoi, mutta Porin keskustassa tuotantolaitosta ei voinut laajentaa. Ulvilasta löytyi sopivan kokoinen tontti ja kiinteistö, jolle teimme täysremontin.

Satamaito sai jättihankkeeseen Satakunnan ELY-keskuksen myöntämän maaseuturahoituksen tuen. Satakunnassa maaseuduksi luokitellaan koko maakunta Porin ja Rauman keskustoja lukuun ottamatta.

Honkanen kertoo, että suurin muuton tuoma ero on tila.

– Tontti on huomattavasti suurempi. Logistiikka on helpompaa, kun ei tarvitse kulkea Porin keskustassa ruuhkaisimmilla kaduilla. Enää tila ei rajoita sitä, miten omaa toimintaa voi kehittää.

Nyt Porin Karjarannan tuotantolaitoksen entiselle paikalle on rakennettu asuinkerrostaloja.

 

Anniina Honkanen aloitti Satamaidon toimitusjohtajana vuonna 2018.

Maaseuturahoitus vauhdittaa investointeja

Honkanen kokee, että julkisella rahoituksella on kannustava vaikutus yritysten investointeihin.

– Investoinnit ovat aina isoja asioita, mutta erityisesti, jos on kyseessä meidän kaltaisemme pienehkö osuuskunta. Tuet saattavat olla kriittisessä roolissa, kun mietitään, onko investointi kannattava ja lähdetäänkö sitä toteuttamaan.

Satamaito panostaa vastuullisuuteen ja kilpailukykyyn

Anniina Honkasen mukaan meijeriala on Suomessa hyvin kilpailtua, ja toiminnan kehittämisen tavoitteena korostuvat vastuullisuus kilpailukyvyn tehostaminen.

– Meillä on meneillään monenlaista eläinten hyvinvointia ja materiaalitehokkuutta lisäävää kehitysprojektia. Lisäksi panostamme kustannustehokkuuteen esimerkiksi laitteiden automatisoinnin kautta.

Satamaito on ensimmäisiä yrityksiä, joille Satakunnan ELY-keskus on myöntänyt maaseudun yritysrahoitusta uudella EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudella 2023–2027.

ELY-keskus on myöntänyt Satamaidolle tukea kahteen investointihankkeeseen, joiden yhteissumma on 3,7 miljoonaa euroa. Maaseuturahoituksen osuus investoinneista on 15 prosenttia.

– Investoinneilla parannetaan automaatioastetta, tehostetaan uusiutuvan energian käyttöä ja nostetaan kilpailukykyä, Satamaidon toimitusjohtaja Anniina Honkanen kertoo.

Tehdas, jonka savupiipusta tupruttaa savua.

Lue lisää yritystarinoita

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.